Perusopetuslaki ja -asetus sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eikä toisiin oppilaisiin. Oppiminen ja sen edistymisen arviointi kiinnittyvät ennalta asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia. Tavoitteena on myös oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittäminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Huoltajan osallisuus on tärkeää.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään kuudennen vuosiluokan sekä päättöarvioinnin kriteerit kaikkia opettajia ja kouluja velvoittaviksi normeiksi. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa henkilön suoritusta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin suoritus vastaa ennalta määriteltyjä kriteereitä.

Jyväskylässä on laadittu kriteeriperusteisen arvioinnin tueksi laadullisia kuvauksia (taitotasotaulukko) osaamisen ja edistymisen tasoista eri oppiaineissa vuosiluokkakokonaisuuksille 1-2, 3-6 sekä 7-9. Kuvauksissa perustana on opetussuunnitelmassa määritelty hyvän osaamisen kuvaus kuudennen ja yhdeksännen (päättöarviointi) vuosiluokan päättyessä.

Arviointikeskustelu

Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8 viikoilla 46 – 6. (aikaikkuna päivitetty 1.11.2016, vuosiluokka 8 osallistuu arviointikeskusteluun siirtymäkauden 2018 - 2019 kuluessa). Arviointikeskustelussa läsnä ovat oppilas, opettaja (1.-6. lk luokanopettaja, 7.-8. lk luokanohjaaja tai muu opettaja) ja huoltaja. Oppilaan tulee olla keskeisessä roolissa oman oppimisensa arvioijana suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arviointikeskustelun tavoitteet ja teemat:

• 1.-6. lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta ja hyvinvointikysely (3. ja 6.lk)
• 7.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta ja päättyvät oppiaineet (KO, KS, MU, KU)
• 8.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (HI)

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja teemat sekä keskustelua tukevat ohjaavat kysymykset kullekin vuosiluokalle on luettavissa Jyväskylän kaupungin arviointikeskusteluohjeistuksesta.

Yhdeksännellä luokalla käydään opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelu, joka koskee laaja-alaista osaamista jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.

Numeroarviointi

• jaksoarvioinnissa (2. ja 4. jakson jälkeen kirjallisena, 1. ja 3. jakso jälkeen wilmassa)
• todistuksessa näkyy myös yläkoulun kaikki aikaisemmat numerot
• perusopetuksen päättävä oppilas saa perusopetuksen neljännen jakson arvioinnin sekä päättötodistuksen

Työskentelyn arviointi sisältyy oppilaan itsearviointeihin sekä opettajien antamiin ainekohtaisiin numeroin annettuihin arvosteluihin.

Päättöarviointi

Päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihi

Jaksotodistuksen tulkintaohje (9 luokat)

Oppilas saa koulussamme jaksotodistuksen pääsääntöisesti jaksojen vaihduttua niissä oppiaineissa, joissa hän on opiskellut kokonaisen kurssin oppimäärän. Jaksotodistus keskittyy oppilaan opiskelusuoritusten arviointiin.

Yhteiset oppiaineet arvostellaan numeroin (4 - 10).

Valinnaisissa aineissa arvostelut annetaan pitkissä (yli 2h/vko) valinnaisaineissa toisen ja neljännen jakson jälkeen. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaiset kurssit arvioidaan numeroin (4 – 10). Lyhytkurssit (0,5h/viikko) arvioidaan asteikolla – hyväksytty - hylätty (S - K). Seitsemännen luokan valinnainen tietotekniikka arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty (S - K).

Käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosteluna 2. ja 4. jakson jälkeen sekä yhdessä työskentelyn arvioinnin kanssa aineittain oppilaan itsearviona. Työskentelyn arviointi vaikuttaa myös oppiaineen kurssi- ja päättöarviointeihin.

Jaksotodistus kokoaa oppilaan kaikkien kurssien arvostelutiedot yhteen oppilaan oppimishistoriaksi. Jaksotodistuksen ylälaidassa olevat sarakenumerot 1 - 10 kertovat, mistä oppiaineen kurssista on kysymys. Viimeisimmän jakson arvostelut on lihavoitu, jotta ne erottuisivat paremmin muista arvosteluista.

Lukuvuoden kaikki kurssit on suoritettava hyväksytysti. Mikäli oppilas saa kesken lukuvuotta hylätyn arvosanan (4 tai K =täydennettävä kurssi), on hänen välittömästi aloitettava tukitoimien ja uusintakuulustelun valmistelut opettajansa kanssa.

 Lukuvuoden aikana kertyneet hylätyt kurssisuoritukset ja viimeisessä todistuksessa olevat hylätyt arvosanat, oppilas voi suorittaa ehtolaiskuulustelu- tai päättöarviointia koskevana korotustenttipäivä, joka pidetään viikkojen 24 tai 25 aikana. Tarkka ajankohta määritellään koulun toimintasuunnitelmassa.

Kurssia ei voi jättää arvioimatta ilman kurssista vapauttamista ja rehtorin hallintopäätöstä.

A2- ja B2-kielen arvosanaksi päättötodistukseen merkitään hyväksytty numeroarvosanan asemasta, mikäli huoltaja sitä pyytää

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.