Kiusaamisen vastainen toimintamalli (peda.net)

KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN

Kouluissa tulee olla ohjeistus kiusaamisen ennalta ehkäisemisestä ja

kiusaamistapauksissa toimimisesta. Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja

tilanteeseen puuttumisella.

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.

 

Sopimaton ja huono käytös

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.

Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

 

Miten kiusaamista ehkäistään ennalta

Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

 

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:

• Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
• Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
• Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
• Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.
• Käytetään vertaissovittelua yhtenä oppilaiden omaa kontrollia lisäävänä toimintatapana.

Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen

Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kouluissa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä.

 

Miten kiusaamistilanteessa toimitaan

 

Oppilaan huoltajat

• Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
• Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
• Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
• Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

 

Oppilas

• Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”

• Lähde pois kiusaajan luota.
• Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
• Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
• Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.
• Jos olet kiusattu, pyri löytämään ystävä. Yhdessä olette vahvempia.

 

Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

 

1. PUUTTUMINEN

- pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli

- toiminnan käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa koulun aikuinen

 

2. SELVITTELY

- Sovitaan asian selvittämisestä ja toimenpiteistä vastaavat aikuiset.

- Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.

- Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena.

• Keskustelu kiusatun kanssa
• Keskustelu kiusaajan kanssa
• Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.

 

- Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.

- Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.

- Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.

 

4. TOIMENPITEET

Toimijat:

opettajat, muu henkilökunta

oppilaiden huoltajat

erityisopettaja

rehtori

kuraattori

sosiaaliviranomainen

terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus)

psykologi

poliisi

 

Toimenpiteet:

anteeksipyyntö

aina ilmoitus kotiin

keskustelu

sovittelu

kurinpitorangaistukset (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi)

hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)

 

5. SEURANTA

- Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.

- Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan (luokanopettaja/-valvoja).

 

Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina. Kirjaukset käsitellään oppilashuollossa ja säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

 

Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

 

 

Lisämateriaali/toimintavinkki

VASTUUNPORTAAT (http://www.edu.fi/oppimateriaalit/vastuunportaat/)
Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin.

1. Vastuunportaat
Tutustu vastuunportaisiin klikkaamalla erikseen jokaisen portaan kuvaa. Aloita myöntämisestä ja etene vastuuntuntoon.
2. Johdanto
Usein kuulee väitettävän, että monet nuorten ongelmat johtuvat heidän heikosta itsetunnostaan. Vastuunportaat pohjautuu näkemykselle, jonka mukaan nuorten ongelmat eivät johdu niinkään heikosta itsetunnosta kuin heikosti kehittyneestä vastuuntunnosta.
Vastuuntunto on muista ihmisistä ja ympäristöstä välittämistä. Se on muun muassa muiden huomioimista, ympäristöstä huolehtimista, heikompien puolustamista sekä toisten auttamista. Joillakin vastuuntunto näyttäisi olevan sisäsyntyinen ominaisuus, mutta valtaosalle lapsista vastuuntuntoa täytyy kärsivällisesti opettaa vuodesta toiseen. Vastuuntuntoa voidaan opettaa monella tavalla niin arjen askareiden ohella, kuin myös kaikissa niissä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori tekee jotain väärää tai vastuutonta. Onnistunut puuttuminen vastuuttomaan käyttäytymiseen on tehokas keino opettaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, mitä vastuuntunto oikeastaan tarkoittaa.
Vastuunportaat on toimintamalli, jonka avulla voidaan puuttua lasten ja nuorten tekemiin rikkomuksiin ja muihin vääryyksiin. Toimintamallin tarkoitus on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta teostaan. Ideana on, että oppilaan ottaessa vastuun teostaan, hänen vastuuntuntonsa kasvaa ja siten todennäköisyys rikkomuksen uusimiseen pienenee.
Vääryydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä mitä tahansa moraalitonta tai kiellettyä tekoa, kuten varastamista, väkivaltaista käyttäytymistä, kiusaamista, ilkivaltaa tai muuta yhteisesti sovittujen sääntöjen rikkomista.
Vastuun ottamisella tarkoitetaan vaiheittaista prosessia, jossa vääryyden tehnyt oppilas (1) suostuu keskustelemaan tapahtuneesta ja myöntää tekonsa, (2) osoittaa ymmärtävänsä tekonsa haitalliset seuraamukset, (3) pyytää anteeksi tekemänsä vääryyden, (4) suostuu vastaamaan tekonsa seurauksista, joista sovitaan muiden asianomaisten kanssa, (5) lupaa olla tekemättä toiste vastaavaa sekä sopii jo etukäteen tuon lupauksensa rikkomisen seurauksista ja (6) osoittaa vastuuntuntoa osallistumalla jollakin tavalla kyseisen kaltaisten vääryyksien ehkäisemiseen.
Selkeyden vuoksi edellä mainituille kuudelle vaiheelle on annettu seuraavat nimitykset:
1. Myöntäminen
Tekijä tunnustaa tekonsa.
2. Ymmärtäminen
Tekijä ymmärtää tekonsa vaikutukset.
3. Anteeksipyyntö
Tekijä osoittaa olevansa pahoillaan.
4. Sovittaminen
Tekijä suostuu sovittamaan tekonsa.
5. Lupaaminen
Tekijä lupaa olla tekemättä vastaavaa.
6. Vastuuntunto
Tekijä osoittaa välittävänsä etteivät luokkatoveritkaan erehdy tekemään vastaavaa.
Vastuunportaissa ei varsinaisesti ole mitään uutta. Se on malli, jonka tarkoitus on muistuttaa meitä siitä, minkä me oikeastaan tiedämme jo ennestään: kaavamaiset ja autoritäärisesti määrätyt rangaistukset eivät yleensä auta hillitsemään kiellettyä käyttäytymistä. Joissakin tapauksissa ne saattavat jopa lisätä sitä. Näin käy helposti, etenkin jos oppilas kokee hänelle määrätyn rangaistuksen epäoikeudenmukaisena ja reagoi siihen uhmakkaasti.
Onnistuneella rikkomuksen selvittelyllä voi olla jopa pitkäaikainenkin myönteinen vaikutus oppilaan käyttäytymiseen edellyttäen, että oppilas kokee sen oikeudenmukaiseksi ja että se tapahtuu yhteisymmärryksessä hänen ja hänelle merkityksellisten ihmisten kanssa.