Joulun vietto eri maissa

Joulunvietto maailmalla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Joulua vietetään ympäri maailmaa erilaisin perintein. Yleisimmillään joulu on kuitenkin aina perhejuhla.

Mikä maa? (kirjoita maan nimi pitkään laatikkoon tekstin yläpuolelle)


13.12. vietetään valon pyhimyksen Lucian päivää: kynttiläpäinen Lucia tarjoaa aamukahvia ja Lucia-pullia. Joulunviettotavat tulivat Suomeen Ruotsista, joten joulu on hyvin samanlainen molemmissa maissa.


Joulukuusi on sieltä kotoisin. Koristeet ostetaan joulumarkkinoilta. Jouluherkkuja ovat marsipaanileivät, pfefferkuchenit ja Stollen-pulla. Jouluaattona syödään kalaa, perinteisesti karppia, kuten monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa, sillä aatto on vielä joulupaaston aikaa. Lahjat tuo Kristus-lapsi.


Ennen joulua kiertelevät joululauluja laulavat seurueet ovelta ovelle. Joulupuu on nuori mänty. Jouluruokia ovat kalkkuna ja jouluvanukas. Sukat ripustetaan takan reunalle ja yöllä joulupukki käy sujauttamassa niihin lahjat. Jos olet ollut tuhma, sukassasi on hiilenpala!


Joulua vietetään suomalaiseen tapaan paitsi jouluruoiltaan. Joulupöydässä ovat mm. uunipaisti, hapankaalimuhennos runsaan rasvan kera, lihahyytelö, keitetty kieli, verimakkara ja sillisalaatti.


Naapurit kilpailevat, kenen talo on komeimmin koristeltu jouluvaloilla. Sisällä on muovijoulukuusi ja paljon koristelua. Joulun juoma on tuhti egg nogg – munatoti. Joulupukki tuo lahjat jouluyönä. Varsinainen joulu on joulupäivä – ja heti sitten alkaa arki.


Joulua vietetään 7. tammikuuta. Kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta joulu ei ole vuoden suurin juhla, vaan sellainen on pääsiäinen. Maallisella puolella joulua vietetään lähinnä uuden vuoden riehan jatkeena.


Joulu on iloinen juhla, jolle on omistettu paljon lauluja, tansseja ja kulkueita. Aattoyönä kuunnellaan kirkossa messua ja lauletaan joululauluja. Jouluun kuuluu paljon makeaa syötävää. Lapset saavat lahjat vasta loppiaisena, Kolmen kuninkaan päivänä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen