Eriyttää 1.
- Lasku, ks. kirjan extraosiot, vihreät!Eriyttää lukioonmenijät!
.....ennen laskua, ks. Aineen olomuodot- osio kertausvideoista(lopussa sauna-aiheinen höyrystyminen kohta)
http://tiedonpolte.fi/fysiikka/fysiikka-7-lampo/
Kiukaalle laitetaan -20- asteista jäätä 1kg kimpalle. Kuinka paljon vie energiaa sen muuttaminen löylyksi?
(lämpöopin portaat; vaihtelee lämpötila ja olomuoto,
Oppilaat miettivät kirjan extraosioiden pohjalta millä kaavalla lasketaan mikäkin Lämpöopin porras. Ensin piirretään portaat vihkoon.
1. Pystyakseli lämpötila; -20-astetta----- 0-astetta, lämpenee(nousu)
Kiinteän jään lämpötila nousee
2. 0-astetta---------- sulaminen(tasanne)
Kiinteä jää sulaa vedeksi
3. Lämpenee 0-asteesta 100 asteeseen ---(nousu)
Veden lämpötila nousee
4. 100-astetta, höyrystyminen(tasanne)
Vesi höyrystyy vesihöyryksi
Huom!
Olomuodon MUUTOKSET tapahtuvat aineiden sulamis- ja kiehumispisteissä.
Kun ainetta lämmitetään sulamispisteeseen asti, KAIKKI energia kuluu olomuodon muutokseen. Tällöin rakenneosasten väliset sidokset katkeavat, ja aineen LÄMPÖTILA EI nouse.
Sidosten vahvuus vaikuttaa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen.
luvalla lainattu linkki, Viljami Halla lämpö)
.....ennen laskua, ks. Aineen olomuodot- osio kertausvideoista(lopussa sauna-aiheinen höyrystyminen kohta)
http://tiedonpolte.fi/fysiikka/fysiikka-7-lampo/
Kiukaalle laitetaan -20- asteista jäätä 1kg kimpalle. Kuinka paljon vie energiaa sen muuttaminen löylyksi?
(lämpöopin portaat; vaihtelee lämpötila ja olomuoto,
Oppilaat miettivät kirjan extraosioiden pohjalta millä kaavalla lasketaan mikäkin Lämpöopin porras. Ensin piirretään portaat vihkoon.
1. Pystyakseli lämpötila; -20-astetta----- 0-astetta, lämpenee(nousu)
Kiinteän jään lämpötila nousee
2. 0-astetta---------- sulaminen(tasanne)
Kiinteä jää sulaa vedeksi
3. Lämpenee 0-asteesta 100 asteeseen ---(nousu)
Veden lämpötila nousee
4. 100-astetta, höyrystyminen(tasanne)
Vesi höyrystyy vesihöyryksi
Huom!
Olomuodon MUUTOKSET tapahtuvat aineiden sulamis- ja kiehumispisteissä.
Kun ainetta lämmitetään sulamispisteeseen asti, KAIKKI energia kuluu olomuodon muutokseen. Tällöin rakenneosasten väliset sidokset katkeavat, ja aineen LÄMPÖTILA EI nouse.
Sidosten vahvuus vaikuttaa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen.
luvalla lainattu linkki, Viljami Halla lämpö)