Hyvinvointiopettajaverkosto

Koulu satsaa hyvinvointiin - Hyvinvointi ja turvallinen arki OPS2016

Perusopetuksen avaintehtävinä nähdään turvallisuus, hyvinvointioppiminen ja oppimisen edistäminen.

Jyväskylän perusopetuksessa edistetään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointitaitoja opitaan kotona ja koulussa.

”Non scholae sed vitae” – ” Ei koulua vaan elämää varten”

Mitä on hyvinvointiosaaminen?

Hyvinvointia voidaan oppia. Hyvinvointiosaamisen alueita (=oppiaineita) ovat mm.
  • vuorovaikutustaidot (yhteistyötaidot)
  • arjen rytmittäminen ja ajankäyttö (työ, vapaa-aika, lepo)
  • terveystottumukset (ravinto, uni, liikunta, hygieniasta huolehtiminen)
  • oppimaan oppiminen (työskentelytaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen)
  • kehon ja mielen viestit (tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen -> oikeansuuntainen toiminta)
  • ympäristön arviointi ja tulkinta (oikeudet, velvollisuudet)
Hyvinvointiosaamisen alueita harjoitellaan koulutyössä eri oppiaineissa ja koulun muussa toiminnassa. Tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja yksilöllisen oppimisen tukeminen, edistäminen ja kehittäminen.

Yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta hyvinvointikeskustelun avulla

Lapsen hyvinvointia tarkastellaan säännöllisin väliajoin hyvinvointikeskusteluissa.

Perusopetuksen arviointikeskustelut alakouluissa ovat vakiintunut käytäntö, joissa huoltajat, opettajat ja lapsi yhdessä tarkastelevat lapsen oppimista ja mahdollisia tuen tarpeita.

Menettely tavoitteena on vahvistaa oppilaan, vanhempien, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Näin oppilaan hyvinvointi ja sen edistäminen tuodaan kodin ja peruskoulun yhteiseen arkeen.

"Non scholae sed vitae" - "Ei koulua, vaan elämää varten" - taustaa

Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen dosentti Matti Rimpelä on ollut asiantuntijana Jyväskylässä hyvinvointioppimisen koulutusohjelmassa sekä ”Vahvuudet ja vaikeudet –menetelmän” pilotoinnissa kouluilla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.

Menetelmä huomioi sen, että hyvinvoinnista on samanaikaisesti monta erilaista tulkintaa. Se perustuu lapsen oman näkemyksen lisäksi vanhempien ja opettajan näkemyksiin. Kun vastauksia tarkastellaan yhdessä, saadaan useasta näkökulmasta kuva lapsen hyvinvoinnista ja mahdollisesta tuen tarpeesta.

Säännöllisellä arvioinnilla pystytään arvioimaan lapsen hyvinvoinnin kehittymistä ja toimenpiteiden vaikutusta. Kun lapsi ja nuori itse kerää ja käsittelee tietoa omasta hyvinvoinnistaan, voidaan alkaa puhua hyvinvointiosaamisesta.

Lisätietoa:
Vahvuudet ja vaikeudet SDQ
http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi/ohjeet/menetelmat/psykososiaalinen/vahvuudet

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä