Sovi keskusteluajat huoltajien kanssa siten, että keskustelut alkavat sen jälkeen, kun luokan tulosten tarkasteluun liittyvä moniammatillinen hyvinvointipalaveri on pidetty. Tässä luokan tuloksia tarkastellaan nimettöminä mutta luokanopettaja voi ilmaista huolensa tässä ja ryhmä päättää yhdessä etenemisestä ja siitä, pyydetäänkö huoltajalta lupa toisen henkilön mukaan tulemiselle lapsen hyvinvointikeskusteluun. Lähetä huoltajille ennakkoon lomake, jossa pyydetään miettimään lapsen vahvuuksia. Tee samoin myös itse opettajana. 3. luokkalaisten osalta hyvinvointikeskustelun pohjana on lapsen oma lomake, johon lapsi on vastannut oman kokemuksen mukaisesti hyvinvointiin iittyviin kysymyksiin.

• Ilmoita ja sovi huoltajan kanssa etukäteen, jos luokan hyvinvointipalaverin perusteella ehdotatte, että keskusteluun osallistuu lisäksesi muita, esimerkiksi erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja tai koulupsykologi/koulukuraattori
• Perehdy huolellisesti lisämateriaaliin ( tiedosto "...." tulostettavissa sivun alareunassa) ja yhteenvetolomakkeen rakenteeseen. Ota keskusteluun mukaan tarvittava materiaali.
• Mikäli mitään huolta ei kyselyn pohjalta herää, SDQ-kyselyn tuloksia tarkastellaan hyvin lyhyesti, lähinnä siitä näkökulmasta mitä huoltaja haluaa nostaa keskusteluun tai jos jossakin osa-alueessa vastaukset ovat kovasti toisistaan poikkeavat (lapsi-huoltaja-opettaja)
• Tärkeää on ottaa keskusteluun lapsen vahvuudet sekä opettajan että huoltajan osalta.

Kun tarkastelet yksittäisen oppilaan yhteenvetolomaketta, sinua voisi auttaa, jos

• selvität osa-alueet, joissa huolipisteet ovat korkealla
• huomioit väittämät, joissa eri vastausten välillä on eroa (opp/ope/huoltaja), koska niistä huoltajat ovat usein kiinnostuneita.
• hahmotat, mistä osa-alueiden väittämistä mahdolliset pisteet/piste-erot tulevat.
• huolen herätessä nostat asian esille luokan hyvinvointikeskustelussa

Keskustelun voi aikatauluttaa esimerkiksi niin, että käsittelette oppilaan lomakkeen pohjalta hyvinvointia pääosan ajasta ja lopuksi Sdq-arviointia.

Hyväksi havaittuja käytänteitä keskusteluun:

• Kiinnitä huomiota, mitä asioita ja millä tavalla otat esille huoltajan ja oppilaan kanssa.
• Lähtökohdaksi kannattaa ottaa kuunteleva asenne.
• Selitä yhteenvetolomakkeen rakenne ja pisteiden muodostuminen huoltajille.
• Tuloksia ei kannata itse ensimmäisenä tulkita, vaan antaa huoltajan tehdä rauhassa havaintoja ja nostaa keskusteluun haluamiaan asioita.
• Mikäli keskustelua ei synny luontevasti, voit käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

- Mistä osa-alueesta haluaisitte keskustella aluksi?
- Mistä teidän mielestänne piste-erot voisivat johtua?(Käsittele osa-alue kerrallaan)
- Muistatko, mitä ajattelit, kun vastasit näin?

• Vältä keskittymistä ongelmiin, vaan pohtikaa yhdessä miten tästä eteenpäin. ("Kannattaa kiinnittää huomiota...")
• Voitte tehdä yhteisiä sopimuksia, joilla edistää oppilaan hyvinvointia. (esim. yöunen määrä, media-ajan käyttö)
• Huoli herää - huomioita pitää nostaa keskusteluun, jos niistä ei ole vielä keskusteltu, mikäli yhteispistemäärä on

- huoltajan kyselyssä 17+,
- opettajan vastaamassa kyselyssä 16+
- oppilaan vastauksissa 20+.