Aineiston analysointi
Esimerkkejä selkeästi esitetyistä tuloksista
Sonja Hartion ja Outi Laaksosen (2022) gradussa käytetty laadullista sisällönanalyysiä ja kvantifiointia. Menetelmäosassa analyysin eteneminen on esitetty selkeästi vaiheittain ja jokaisesta vaiheesta on alkuperäisiä aineistoesimerkkejä. Tulokset esitetty selkeinä taulukoina ja suorana tekstinä. Linkki graduun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79435#
Laadullinen sisällönanalyysi
- Aloita aineiston lukemisella ja aineistoon tutustumisella => yleiskuva aineistosta. Tee muistiinpanoja ajatuksistasi!
"Sisällön analyysin avulla pyritään systemaattiseen ja kattavaan kuvaukseen aineistoon liittyvistä sisällöistä." (Seitamaa-Hakkarainen, 2014, luettavissa https://metodix.fi/2014/05/19/seitamaa-hakkarainen-kvalitatiivinen-sisallon-analyysi/)
1) kvantitatiivinen ote:
- toisensa poissulkevien muuttujaluokkien löytäminen
- luokittelun päättäminen analyysin alussa => koko aineiston systemaattinen läpikäynti
- tulosten esittäminen numeerisessa muodossa
- kavantifioimista kannattaa käyttää, kun halutaan luoda yleiskuva laajasta ja monipuolisesta aineistosta ("mikä tälle aineistolle oli tyypillistä?", esim. mitä myönteisiä tunteita mainittiin, mitä tehtävänantotapoja käytettiin, mitkä tekijät koettiin edistävän työhyvinvointia)
2) kvalitatiivinen ote:
- teorialähtöinen luokittelu, aineistolähtöinen luokittelu tai näiden yhdistelmä
- analyysi etenee sykleissä: se päättyy, kun uusia luokittelukategorioita ei enää löydy
- luokittelu perustuu vertailuun ja vastakkainasetteluun (esim. uhat & mahdollisuudet)
Analyysin vaiheet:
- aineiston litterointi, ellei valmista tekstiä
- aineistoon tutustuminen lukemalla
- analyysiyksikön määrittäminen (lause, ajatus, episodi tms.)
- aineiston osittaminen (segmentointi) eli teksti pilkotaan analyysiyksikön kokoisiin paloihin ja erotetaan eri riveille
- luokittelujärjestelmän luominen ja luokittelurungon laatiminen (teoria ja aineiston ennakkoluku pohjana)
- aineiston koodaus luokittelurungon mukaan (käytä joko numeerisia tai sanallisia koodeja)
- koodatun aineiston taulukointi esim. Exceliin: alkuperäinen ilmaus - lyhyt ilmaus - alaluokka - yläluokka
- raportointi
Teksti analysoidaan kahdenlaisia tulkintasääntöjä noudattaen: (1) erittely- ja sijoittelusäännöt jakavat tekstin analyysiluokkiin (=alaluokat), (2) yleistyssäännöt tekevät luokittelusta synteesin (= yläluokat).
Luokittelu voidaan tehdä moneen kertaan: ensin analyysiyksikkönä voi olla tapahtuma ja aineisto ositetaan (eli segmentoidaan) karkeasti vaikkapa kahteen luokkaan (esim. vuorovaikutusta syntyy/ei synny) => yksityiskohtaisempi luokittelu, jossa analyysiyksikkönä ajatus/lause => uusi segmentointi.
Lähde;
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Verkkolähteitä laadullisesta sisällönanalyysistä
- https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/laadullinen-sisallonanalyysi/
- https://peda.net/jyu/okl/ko/klt/djm/demo-3/materiaalit/kolme-analyysitapaa:file/download/9d1bec92e10848ec5c73fe16e802ef7088be18b4/Kolme%20analyysitapaa.pdf
- Videoluento (8 min) sisällönanalyysistä https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/270a17fd-e6b2-4708-8f80-4304cf07be84
Laadullisessa analyysissa voidaan käyttää myös teemoitteluun perustuvaa analyysimenetelmää (Thematic analysis).
- (1) induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi vai (2) deduktiivinen eli teorialähtöinen analyysi
- (1) semanttinen eli kuvaileva koodaus vai (2) latentti eli piilevä/tulkitseva koodaus
- koko aineiston kattavien teemojen muodostaminen => apuna esim. käsitekartta tai taulukko => teemoittelun tarkistaminen suhteessa koodattuun aineistoon
Temaattisesta analyysistä hyvä perusartikkeli, ks. liite.
"Sisällön analyysin avulla pyritään systemaattiseen ja kattavaan kuvaukseen aineistoon liittyvistä sisällöistä." (Seitamaa-Hakkarainen, 2014, luettavissa https://metodix.fi/2014/05/19/seitamaa-hakkarainen-kvalitatiivinen-sisallon-analyysi/)
1) kvantitatiivinen ote:
- toisensa poissulkevien muuttujaluokkien löytäminen
- luokittelun päättäminen analyysin alussa => koko aineiston systemaattinen läpikäynti
- tulosten esittäminen numeerisessa muodossa
- kavantifioimista kannattaa käyttää, kun halutaan luoda yleiskuva laajasta ja monipuolisesta aineistosta ("mikä tälle aineistolle oli tyypillistä?", esim. mitä myönteisiä tunteita mainittiin, mitä tehtävänantotapoja käytettiin, mitkä tekijät koettiin edistävän työhyvinvointia)
2) kvalitatiivinen ote:
- teorialähtöinen luokittelu, aineistolähtöinen luokittelu tai näiden yhdistelmä
- analyysi etenee sykleissä: se päättyy, kun uusia luokittelukategorioita ei enää löydy
- luokittelu perustuu vertailuun ja vastakkainasetteluun (esim. uhat & mahdollisuudet)
Analyysin vaiheet:
- aineiston litterointi, ellei valmista tekstiä
- aineistoon tutustuminen lukemalla
- analyysiyksikön määrittäminen (lause, ajatus, episodi tms.)
- aineiston osittaminen (segmentointi) eli teksti pilkotaan analyysiyksikön kokoisiin paloihin ja erotetaan eri riveille
- luokittelujärjestelmän luominen ja luokittelurungon laatiminen (teoria ja aineiston ennakkoluku pohjana)
- aineiston koodaus luokittelurungon mukaan (käytä joko numeerisia tai sanallisia koodeja)
- koodatun aineiston taulukointi esim. Exceliin: alkuperäinen ilmaus - lyhyt ilmaus - alaluokka - yläluokka
- raportointi
Teksti analysoidaan kahdenlaisia tulkintasääntöjä noudattaen: (1) erittely- ja sijoittelusäännöt jakavat tekstin analyysiluokkiin (=alaluokat), (2) yleistyssäännöt tekevät luokittelusta synteesin (= yläluokat).
Luokittelu voidaan tehdä moneen kertaan: ensin analyysiyksikkönä voi olla tapahtuma ja aineisto ositetaan (eli segmentoidaan) karkeasti vaikkapa kahteen luokkaan (esim. vuorovaikutusta syntyy/ei synny) => yksityiskohtaisempi luokittelu, jossa analyysiyksikkönä ajatus/lause => uusi segmentointi.
Lähde;
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Verkkolähteitä laadullisesta sisällönanalyysistä
- https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/laadullinen-sisallonanalyysi/
- https://peda.net/jyu/okl/ko/klt/djm/demo-3/materiaalit/kolme-analyysitapaa:file/download/9d1bec92e10848ec5c73fe16e802ef7088be18b4/Kolme%20analyysitapaa.pdf
- Videoluento (8 min) sisällönanalyysistä https://www2.helsinki.fi/fi/unitube/video/270a17fd-e6b2-4708-8f80-4304cf07be84
Laadullisessa analyysissa voidaan käyttää myös teemoitteluun perustuvaa analyysimenetelmää (Thematic analysis).
- (1) induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi vai (2) deduktiivinen eli teorialähtöinen analyysi
- (1) semanttinen eli kuvaileva koodaus vai (2) latentti eli piilevä/tulkitseva koodaus
- koko aineiston kattavien teemojen muodostaminen => apuna esim. käsitekartta tai taulukko => teemoittelun tarkistaminen suhteessa koodattuun aineistoon
Temaattisesta analyysistä hyvä perusartikkeli, ks. liite.
