Arviointi

Reflektion taso
Kuvailu (1)	Ymmärtäminen (2)	Soveltaminen (3)	Reflektio (4)	Syvällinen reflektio (5)
Opiskelija toistaa ja kuvailee tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä TAI opiskelija erittelee ja kuvailee omia kokemuksiaan, mutta lähteiden käyttö on kuvailusta irrallista.	Opiskelijan tuotoksesta välittyy pyrkimys ydinosaamisalueiden ymmärtämiseen, ja lähteiden ja oman ajattelun välille löydetään yhteyksiä. Sisällöt pyritään kytkemään toisiinsa tai laajempaan kokonaisuuteen.	Opiskelija kytkee ja soveltaa tuotoksessaan lähteiden sisältöjä omiin kokemuksiinsa ja aiempiin tietoihinsa. Opiskelija pohtii omia käsityksiään opiskeltavista sisällöistä ja antaa niistä konkreettisia esimerkkejä.	Opiskelija tarkastelee tuotoksessaan omia ennakkokäsityksiään opiskeltavista sisällöistä. Opiskelija vertailee kriittisesti erilaisia näkökulmia, etsii vaihtoehtoja ja tunnistaa kehittämisen kohteita.	Opiskelija pohtii tuotoksessaan, mistä hänen ajattelutapansa ja toimintamallinsa ovat peräisin. Opiskelija reflektoi perustavanlaatuisia käsityksiään tai ajattelutapojaan ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

Tuotoksen laatu  

1  Välttävä

2  Tyydyttävä

3  Hyvä

4  Kiitettävä

5  Erinomainen

PROpessa on käytetty luentoja ja kirjallisuutta sekä tuotu esiin omaa pohdintaa välttävästi.

Teksti sisältää kirjallisuuden suoraa referointia ja pinnallista pohdintaa.

Sisällön jäsentely on puutteellista.

PROpessa on käytetty luentoja ja kirjallisuutta referoivasti sekä tuotu esiin omaa pohdintaa tyydyttävästi.

Olennaisia teorioita ja käsitteitä on paikoin tuotu ymmärrettävästi esille ja niitä on pyritty soveltamaan ydinosaamisalueen mukaisesti.

Sisällön jäsentely on keskeneräistä.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa hyvin.

Olennaiset teoriat ja käsitteet on pääosin ymmärretty, mikä näkyy kirjallisuuden ja luentojen soveltamisena omiin pohdintoihin.

Sisällön jäsentely on pääosin selkeää.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa monipuolisesti ja kiitettävästi.

Tekstissä esiintyy perusteltuja omia sovelluksia, pohdintoja ja kriittisiä huomioita.

Sisältö on jäsennelty selkeästi ja pääosin johdonmukaisesti.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä oma pohdintaa erittäin monipuolisesti ja oivaltavasti.

Sisältö on jäsennelty selkeästi, ja se etenee johdonmukaisesti.

Minä vuorovaikuttajana -teematehtävä

Teematehtävää varten opehuone jaetaan pienryhmiin.
Jokainen ryhmä pohtii ennalta minä vuorovaikuttajana -tehtävään liittyviä kysymyksiä aineenopettajuudesta yhteiseen työskentelyyn: 2) dialogisuus, 3) vuorovaikutus mediassa, 4) tunteet, 5) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen kompetenssi,
Ennen opehuonetapaamista kaikki katsovat teemaan liittyvät luennot sekä lukevat annetun kirjallisuuden. Luennon lisäksi teeman käsittelystä vastuussa oleva ryhmä tutustuu luennon lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen lähteeseen (esim. ajankohtainen medialähde).
Ryhmässänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssin läpi. Pohtikaa myös, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa. Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin
Tehkää alla olevien arviointikriteereiden pohjalta sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi. Palautus oman opehuoneen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimistilanne	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat oppijaa heikosti. Oppimistilanne välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Oppimistilantenne kannustaa osallistujia vuorovaikutukseen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa erinomaisesti. Oppimistilanne on avoin oppijan aktiivisuudelle ja kannustaa oppijoita kuuntelemaan toista ja ilmaisemaan itseään kulttuurinen moninaisuus huomioiden.

Teematehtävä: Tiimin Minä vuorovaikuttajana -tehtävän rikastaminen Luennon 3, Luennon 4, Luennon 5 ja Luennon 6 pohjalta

Teematehtävässä työskennellään samoissa tiimeissä missä purettiin minä vuorovaikuttajana -kokemukset.
Jokainen tiimi syventyy seuraaviin teemoihin: Luento 3) dialogisuudesta, Luento 4) vuorovaikutus mediassa, Luento 5) tunteet ja Luento 6) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus
Ennen opehuonetapaamista 24.11. (Luento 3 ja Luento 4) sekä 1.12. (Luento 5 ja Luento 6) kaikki katsovat teemaan liittyvän luennon sekä lukevat annetun kirjallisuuden.
Luennon lisäksi teemasta vastuussa oleva tiimi perehtyy luennon lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen lähteeseen (esim. ajankohtainen medialähde). Tiimissänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta (minä vuorovaikuttajana -tehtävä) millaisia kytköksiä luennot muodostavat vuorovaikutushistoriaanne. Nostakaa tarkasteluun miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat, käsitteet ja ilmiöt näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssin läpi. Pohtikaa myös, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa. Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin
Tehkää alla olevien arviointikriteereiden pohjalta sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi. Palautus oman opehuoneen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimi