Minä ja arviointi
•Mitä palaute ja arviointi merkitsevät sinulle?
•Minkälaisin periaattein sinua on arvioitu koulussa?
•Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista arviointitavoista?

• •Millainen arviointi on ohjannut oppimistasi parhaalla mahdollisella tavalla?
• •Millaisen arvioinnin olet kokenut negatiivisena oppimisesi kannalta?

Arviointi yhteiskunnassa
•Mitä tehtäviä arvioinnilla koulussa on yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna? 
•Kuka määrittää, millaisia tehtäviä arvioinnilla koulussa ja yhteiskunnassa on?

Maailma ilman arviointia
Miltä näyttäisi koulu, yhteiskunta ja maailma, jos oppilaita/opiskelijoita ei arvioitaisi koulussa?

1. ryhmä (Lauri, Sonja, Anni, Aino ja Jere)
- Mahdollisuus reflektoida palautetta omaan toimintaan ja kehittyä sitä kautta. Palautteen saamattomuus voi vaikuttaa negatiivisesti omaan minäkuvaan, kun ei saa muilta palautetta omasta toiminnasta.
- Arviointi ollut pääosin summatiivista, oltaisiin toivottu enemmän sanallista arviointia. Toivottaisiin arvioinnissa koko oppimisprosessin huomioimista, eikä vain lopputuloksen arviointia.
- Oppimistamme on ohjannut parhaiten monipuolinen arviointi, jossa on summatiivisen arvioinnin lisäksi arvioinnissa ollut mukana esim. itsearviointi ja ryhmätyön arviointi
- Negatiiviseksi arvioinniksi olemme kokeneet perinteisen summatiivisen arvioinnin, jossa ei saa sanallista palautetta ollenkaan,  vaan palaute on numeron muodossa. 
- Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa opiskelijoiden taitotasoista. Opiskelijoiden taitotasosta saa määriteltyä esim. kriteereitä lukioon sisäänpääsemiseen todistuksen keskiarvon perusteella.
- Esim. kunnat, opetusministeriö ja koulun yksittäiset toimijat
- Koulu olisi enemmän päivähoidon kaltainen instituutio, jossa oppilaat kävisivät hengailemassa, eivätkä oikeastaan oppimassa. Olisi vaikeaa asettaa kriteereitä esim. yliopiston uusille opiskelijoille, jos arviointia ei tehtäisi. Myös oppilaiden minäkuva ja ymmärrys omasta oppimisesta olisi olematonta. Jos arviointia ei olisi, esim. opiskelijavalinnat tehtäisiin jollain muulla perusteella, vaikka naamakertoimella tai sosioekonomisella asemalla.


2. ryhmä (Jesse, Matias, Sini,Milla ja Anni V)
-Arviointi merkitsee meille oman toiminnan, sekä oppimisen kehittämistä. Se toimii myös motivaattorina oppimisen ja kouluun panostamisessa.
-Tuloksellisesti esim. kokeet.
-
  -
-Opetusministeriö
-

3. ryhmä (Joona, Inka, Elwiira, Emma, Ville)
- Arvionti mahdollistaa oman toiminnan ohjaamisen jatkossa. 
- Eniten on ollut summatiiviista arviointia. Arvioiminen voisi olla monipuolisempaa.
- Ikäviä tunteita on syntynyt niissä tilanteissa, joissa ei ole panostettu formatiiviseen arviointiin, jossa vuorovaikutus opettajan kanssa on ollut vähäistä.
- Tukeeko numeraalinen arviointi kaikkien oppimista vai vain vahvojen? 
- Arvionnin yhteiskunnallinen tehtävä on tutkia oppilaiden osaamista määriteltyihin kriteereihin nähden. 
- Maailma ilman arviointia:
    - Jos ei arvioida, niin ei opi ottamaan palautetta vastaan
    - Haastava asettaa oppimistavoitteita ilman arviointia



4. ryhmä (Eve, Henriikka, Juhani, Jussi)
- yhteiskunnallisesti arviointi antaa:

• - viitteitä ikäluokan osaamistasosta
• - mahdollisuuden vertailla eri kouluja/alueita/kaupunkeja jne.
• - mahdollisuuden karsia motivoituneimmat jatko-opintoihin
• - yksilölle mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja motivoitua siitä

- opetusministeriö, OAJ, koulutuslaitokset, kunnat, tutkijat jne. määrittävät, mitä tehtäviä arvioinnilla kouluissa on
- maailma, jossa oppilaita ei arvioida:

• - yksilölle ei kehity kykyä vastaanottaa (mahdollisesti kriittistä) palautetta
• - jatko-opiskelupaikkojen jakaminen vaikeaa: vaikeaa karsia epämotivoituneet pois
• - ei selkeää tietoa omista osaamisalueista
• - tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen vaikeus
• - vaikea motivoitua aiheisiin, joihin ei ole asetettu tavoitetta
• - pieni tuli perseen alla puuttuu: kiinnostaako joku kurssi, jos sillä ei ole mitään merkitystä esim. todistuksen kannalta?
• - motivaatiokäsitys ei kehity: aluksi alakoulussa ulkoinen motivaatio, joka myöhemmin muotoutuu sisäiseksi motivaatioksi
• - huippuasiantuntijuuden syntyminen haastavaa