Ilmiötehtävä pt 2 (deadline 27.2.)

Tehtävä:
  • Millaisilla näkökulmilla ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä tekijöitä on tarkasteltu kasvatustieteen tieteenalalla?
  • Mitä kasvatusalan ammattilainen voi työssään tehdä lieventääkseen ilmastonmuutosta?


Milla, Eve, Sonja, Matias, Jesse 
 
 
  • Millaisilla näkökulmilla ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä tekijöitä on tarkasteltu kasvatustieteen tieteenalalla? 
  • Tulevaisuuden koulujen näkökulmasta, tulevaisuuden oppimateriaalien ja oppisisältöjen näkökulma. 
  • Kaupungistumisen näkökulma. 
  • Koulutuksen järjestämisen haasteet. 
  • Tieto lisääntyy ja muuttuu mahdollisesti. 
  • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen maailman muuttuessa. 
  • Lasten ja nuorten kasvava ilmastoahdistus. 
  • Erilaisten taustojen näkökulmasta. 
  • Tasa-arvoisuuden sekä epätasa-arvoisuuden näkökulmasta. 
 
  • Mitä kasvatusalan ammattilainen voi työssään tehdä lieventääkseen ilmastonmuutosta? 
- Valistaa ja herättää keskustelua sekä ilmastotietoisuutta. 
- Näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä. 
- Painottaa asian tärkeyttä ja että se koskee kaikkia. 
- Herättää kriittistä ajattelua. 
- Pyrkiä herättämään ilmastotietoisuutta aiheuttamatta ilmastoahdistusta. 
- Materiaalit ja niiden asianmukainen käyttö. 
- Opettajien oma tulkinta opsista ja sen mahdollinen muokkaaminen. 
- Koulukohtaiset kurssit ja kerhot, paikalliset opsit. 


Ville, Henriikka, Lauri, Inka, Rosa:

Suomalaisessa kasvatustieteen tutkimuksessa ilmastonmuutosta ovat käsitelleet muun muassa Ilkka Ratinen (2016) ja Anna Lehtonen (2021) väitöskirjoissaan.

Ilkka Ratisen (2016) mukaan luokanopettajilla ja luokanopettaja-opiskelijoilla on niukka ymmärrys ilmastonmuutoksesta ja sen perusilmiöistä. Luokanopettajaopiskelijat ymmärtävät ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön enemmän kuvainnollisella tasolla, mutta heistä vain harvoilla on tieteellistä ymmärrystä asiasta. Opettajat myös helposti tuovat väärinkäsitettyjä asioita ilmastonmuutoksesta mukaan heidän opetukseensa.

Ilmastokasvatuksen tavoite on käsitteellisen ymmärryksen lisäksi vaikuttaa yksilön toimintatapoihin ja täten saada positiivista muutosta aikaan ilmastolle (Ratinen, 2016, 12)

Hodson mainitsee (Ratinen, 2016, 60), että luonnontieteiden opetuksen tulisi perustua luonnontieteellisten peruskäsitysten ymmärtämiseen, vaikka se olisikin ilmiöpohjaista. Peruskäsitteiden ymmärtämisen puute johtaa opetuksen tavoitteiden ja ydinajatuksen häviämiseen.

Ilmastonmuutoksen käsittely systeemiajattelun avulla mahdollistaa sen, että oppilaat kykenevät ilmastokasvatuksen yhteydessä esimerkiksi reflektoimaan omien kulutustottumusten vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilman perusymmärrystä aiheesta tämä ei ole mahdollista. (Ratinen, 2016, 61)

Anna Lehtonen tutki väitöskirjassaan Drama as an interconnecting approach for climate change education (2021) draaman käyttöä osana ilmastokasvatusta. Erilaisissa draamatyöpajoissa ja -harjoituksissa luodaan tilaa, jossa ryhmän ajatuksia ja mielikuvia tutkitaan mielikuvien ja tunteiden kautta. Ilmastonmuutos on aiheena ja käsitteenä jättimäinen ja monesti kaukana lasten omasta kokemusmaailmasta, jolloin draamaharjoitukset tuovat abstraktin aiheen lähemmäksi lapsia. 


Systeeminen ajattelu tarkoittaa sellaista ajattelua, joka pyrkii huomioimaan järjestelmän kokonaisuutena ja hahmottamaan systeemin sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Kun eri asioiden ja ilmiöiden väliset yhteydet hahmotetaan systeemisenä kokonaisjärjestelmänä, on mahdollista tunnistaa ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten aspektien välisiä hierarkioita.  (Cantell ym., 2020, 151).

Koulussa ilmastokasvatusta (ja laajemmin ympäristökasvatusta) ollaan usein käsitelty pisteittäin ja projektiluontoisesti, mutta systeemisessä ajattelussa ympäristökasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena.


  • Ilmastokasvatus korostaa ilmaston ja ilmastovastuullisuuden näkökulmia sekä muutoksen tarpeellisuutta
  • Ilmastokasvatuksessa ei ole kuitenkin vielä tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, miten ilmastokasvatusta tulisi toteuttaa alakoulussa lasten kanssa
  • Millaisia käsitysiä on alakoulun ilmastokasvatuksesta? 
  • Alakouluikäisille suunnattua ilmastokasvatusmateriaalia on vähemmän kuin yläkouluikäisille
  • Kasvatuksella pitää vastata ilmastonmuutoksen asettamiin vaatimuksiin
  • Veli-Matti Värrin mukaan koulun avulla lapset voisi sosiaalistaa kestävän kehityksen mukaisiin elämäntapoihin
  • Ilmastokasvatukse periaatteellinen ero suhteessa ympäristökasvatukseen on, että ilmastokasvatuksessa puhutaan globaalista skaalasta ja ympäristökasvatuksessa voidaan käsitellä lokaalia skaalaa
  • Ilmastokasvauksen tärkeimmät tavoitteet:
    • Ilmastonmuutosilmiön ymmärryksen kasvattaminen sekä ihmisen toiminnan ja käyttäytymisen ohjaaminen edistäen ilmasonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista
    • Osallistaminen vahvistaminen - ilmastotoimijuus 
    • Vaikuttamisen taitojen harjoittelu
  • Ilmastokasvatuksen malli (Kagawa & Selby, 2012)
  • Ilmastokasvatuksen lähtökohdat ja toteuttaminen (Lehtonen & Cantell, 2015)
  • Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli (Tolppanen ym. 2017)
  • Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksen ilmastonmuutoksesta ovat luonnontieteelliseltä perustaltaan puutteelliset
  • Koulujen kestävän kehityksen opettamisessa puutteita


  • Kasvatusalan ammattilaisen tulisi työssään toimiessaan tiedostaa ilmastonmuutosta jarruttavat ja estävät tekijät. Tässä tapauksessa esteillä tarkoitetaan sellaisia jarruttavia tekijöitä, kuten mukavuudenhaluisuus, laiskuus, risteävät tottumukset sekä kiire, myös  yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä, kuten julkisen liikenteen toimimattomuus. (Tolppanen, ym. 2017)
  •  Opettajien negatiivisten tunteiden ja asenteiden on todettu vaikuttavan oppilaiden tunteisiin, asenteisiin ja toimintavalmiuteen (Tolppanen, ym. 2017). Ilmastokasvatuksessa tulee siis keskittyä realististen tulevaisuuden kuvien antamiseen, jolloin toivo täytyy erottaa optimistista (Anderson, 2012) ja luoda kontaktipintaa ilmiön ja arjen välillä. Lisäksi Andersonin mukaan ilmiö tulisi tuoda osaksi arkea ja korostaa kyvykkyyden ja vaikuttamisen tunteita, joiden kautta omien valintojen ja tekojen merkitys näkyisi.
  • Kasvatusalan ammattilaisen tulisi pyrkiä formaaliin opetukseen, sillä se antaa paremmat lähtökohdat yksilön jakavan oppimaansa perheilleen, minkä kautta oppilaat jakavat oppimaansa tietoa ja tuovat sen osaksi aikuisten toimintaympäristöjä (Stevenson, ym., 2017).
 
  • Opetuksessa tulisi huomioida faktatieto, eikä antaa omien arvojen ohjata opetusta. Tutkimusten mukaan monet opettajat kokevat ilmastonmuutoksen varsin kapea-alaisena, sisältäen puutteellista ja sirpaleista tietoa. Opettajan tulisikin siis perehtyä opetettavaan asiaan monialaisesti, estääkseen virheellisen tiedon jakamisen. esim. suomalaisten elämäntapojen ajatellaan olevan kestävämpiä, kuin ne todellisuudessa ovat (Salonen ym. 2018)
  • Ilmastonmuutoksen syyt ovat monimutkaiset ja ongelmaa onkin hyvä tarkastella laajempana kestävyyshaasteena. Koulun kestävyysongelman voisi määritellä esimerkiksi yleiseksi välinpitämättömyydeksi, kestämättömiksi käytännöiksi ja ettei epäkohtiin puututa (Anna Lehtonen, 2021). Kasvatusalan ammattilaisena opettaja voisi esimerkiksi puuttua kestämättömiin käytäntöihin joita kouluissa on. 
  • Koulu on opetussuunitelmankin mukaan hyvä paikka harjoitella vaikuttamista. Nykyiset opetussuunnitelmat velvoittavat antamaan oppilaille mahdollisuuksia harjoitella yhteiskunnallista vaikuttamista koulussa. Kannattaa antaa tilaa oppilaiden luovuudelle ja energialle. (Anna Lehtonen, 2021)
  • Ilmastokriisin käsittelyyn liittyy haastavia tunteita, mutta parhaimmillaan haastavat tunteet voidaan kanavoida oppimisen ja luovuuden käyttövoimaksi. Kuulluksi tulemisen ja oman toiminnan merkityksellisyyden lisäksi, teot tuovat todellista toivoa (Anna Lehtonen, 2021). Lehtonen käyttää esimerkkinä toivon puuta jota hän teki nuorempien oppilaiden kanssa. Siihen sai aina lisätä nurmikkoa jos söi lautasen tyhjäksi tai jos oli säästänyt paperia siihen sai lisätä lehtiä ja oksia. Tällä tavalla erityisesti nuoremmille oppilaille omat teot näyttäytyy konkreettisemmin. 

Jussi, Anni J, Anni V, Aino, Elwira

Millaisilla näkökulmilla ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä tekijöitä on tarkasteltu kasvatustieteen alalla?

Ilmastonmuutosta on tarkastelu kasvatusalalla esimerkiksi monin eri projektein. Tutkimusryhmät ovat olleet monitieteisiä, kuten Suomessa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen INARIn koordinoima ryhmällä ClimpComp -hankkeella. Hankkeessa on tarkoitus tutkia koulujen valmiuksia opettaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. (Helsingin yliopisto, 2021). 

Kasvatustieteen alalla ilmastonmuutosta on tarkasteltu tulevaisuuden osalta myös mm. oppimateriaalien ja opetussisältöjen kannalta. Tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä tulee kokoajan lisää, jolloin luonnollisesti myös oppimateriaaleja ja opetussisältöjä tulee muuttaa ja päivittää.

Ajattelemme, että opetusta tulee kehittää koko ajan. Niin myös tapaa, miten opetetaan ilmastonmuutoksesta ja miten pyrimme sitä työllämme lieventämään. Kehittäessämme opetusta, tulee yhteistyötä tehdä monitieteisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen, oppimisen ja ihmisten käyttäytymisen tutkijoiden yhteistyönä. (Helsingin yliopisto, 2022).

Kasvatustieteen alalla ilmastonmuutosta on lähestytty myös ilmastoahdistuksen näkökulmasta, sillä ilmastoahdistus on kasvava ilmiö lasten ja nuorten keskuudessa. Enää ei siis riitä, että ilmastonmuutosta käsitellään vain ilmastoon vaikuttavana ilmiönä, vaan aihetta on tarkasteltava kokoajan kasvavalta etäisyydeltä. Koska kasvatustieteen keskeinen kohde on lapset ja nuoret, ei heidän mielenterveyteen vaikuttavia asioita voi jätttää huomioimatta ilmastonmuutostakaan tarkastellessa.

Syy-seuraussuhteen tarkastelu on myös hyvin tuttua kasvatusalalta ja ilmiömäinen lähestymistapa aiheeseen. 


Mitä kasvatusalan ammattilainen voi työssään tehdä lieventääkseen ilmastonmuutosta?

Helsingin yliopiston tieteen kasvatusprofessorin Jari Lavosen mukaan on tärkeää tiedostaa, että pelkkä tiedon lisääminen ilmastonmuutoksesta ei riitä (Helsingin yliopisto, 2021). Kasvatusalan ammattilaisen keinot ilmastonmuutoksen lieventämiseen tulee olla monipuolisemmat kuin tiedon lisääminen. Ilmastonmuutoksen lieventämisessä kasvatusalan ammattilaisen pitää työllään ennemmin vaikuttaa arvoihin, tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja tahtoon, jotka Lavosen mukaan ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen estämisessä (Helsingin yliopisto, 2021). Lavonen jatkaa, että näitä kehittämällä kriittinen ja itsenäinen ajattelu kehittyy, joka taas vaikuttaa siihen, että ihminen pystyy tekemään vastuullisia valintoja ja osaa toimia yhteisöllisesti.

Ilmastonmuutoksesta olisi tärkeää puhua ja antaa nuorille tietoa siitä, mutta kuitenkin niin, että kenellekään ei aiheudu ilmastoahdistusta. Kavander toteaa gradussaan, että nuoret tarvitsevat kasvatusta, joka kehittää tapoja kestävään elämäntapaan. Kavanderin mukaan ihmisten tulisi ymmärtää tehtävänsä ja roolinsa ympäristön säilyttäjänä sekä sen, että kaikilla on henkilökohtainen vastuu ilmastonmuutoksesta. Kavander korostaa gradussaan, että ilmastokasvatukseen ei kuulu pelkästään luontoon liittyvät asiat vaan myös esteettinen, kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja eettinen ulottuvuus.

Kasvatusalan ammattilainen voi työssään lieventää ilmastonmuutosta vaikuttamalla paikallisesti ja käytännön tasolla, mikä näkyisi esimerkiksi koulun käytännöissä. Ammattilainen voi esimerkiksi ajaa kouluun kierrätysmahdollisuuksia lisää. Paikalliset käytännön tason vaikuttamistavat lieventäisivät ilmastonmuutosta, sillä toimet itsessään ovat ilmastoystävällisiä, mutta ne myös välillisesti näyttäisivät koululaisille esimerkkiä hyvistä toimintamalleista. Nämä hyvät toimintamallit omaksuttuaan koululaisetkin voivat päästä mukaan ilmastonmuutosta lieventäviin tekoihin. Näin oppilaat oppisivat, miten he voisivat itse vaikuttaa ilmastonmuutoksen lieventämiseen, mikä myös lisää todennäköisyyksiä tulevaisuudessa hallita ilmastonmuutosta paremmin, kun maasta löytyy tietävää ja osaavaa porukkaa.