Mäyrien kysymykset:
    
1. Kuinka hyvin opettajan tulisi tuntea opetussuunnitelma?
2. Oppilaan minäpystyvyyden tukeminen ja realistisen minäkuvan rakentaminen saattavat olla joskus ristiriidassa keskenään. Miten tukea erityisesti heikosti menestyvän oppilaan minäpystyvyyttä luomatta hänelle valheellista minäkuvaa?
3. Millainen on eettisesti hyvin toimiva opettaja, ja mistä tietää toimia oikein?
4. Miten teorian ja käytännön saisi opettajankoulutuksessa/harkassa hyvin kytkettyä toisiinsa?
5. Millaisia eettisiä haasteita tai pulmia opettajan työssä voi esiintyä?
6. Mistä opettajan asiantuntijuus oikeasti koostuu? Mistä koet sen koostuvan?
7. Onko kohtuullista vaatia oppilaalta muiden kaltaista suoriutumista, jos tällä on esimerkiksi kotiasiat huonosti?
8. Jos yksi opettajan tehtävistä on sosiaalisen järjestyksen ylläpitäminen, niin miksei sitä opeteta yliopistossa?


Kimalaisten kysymykset

1. Miten velvollisuuseettisyys ja seurauseettisyys näkyvät opettajan ammatissa? 
2. Onko huolenpidon taipumus ja oikeudenmukainen taipumus ristiriidassa keskenään arvioinnin etiikkaa pohtiessa? Miten mahdollinen ristiriita tulisi ottaa opettajana huomioon?
3. Miten voi varmistaa, että käyttää opettajana roolin tuomaa valtaa oikeudenmukaisesti?
4. Minkälainen on eettisesti hyvä arvioija?
5. Kasvattaminen on arvokkaiden asioiden edistämistä. Opettajat toteuttavat ja tulkitsevat tehtävää kaikki omalla tavallaan, mutta mitkä ovat konkretian tasolla sellaisia välttämättömiä arvokkaita asioita joka päiväisessä luokka-arjessa, joita jokaisen luokanopettajan tulisi edistää? 
6. Opettajuuden ihanteeseen kuuluu eettinen herkkyys: siis kyky asettua muiden ihmisten asemaan, kohtaamaan toiset, sekä pohtia ja reflektoida omaa toimintaa eettisten kysymysten avulla. Mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla eettistä herkkyyttä luodaan opettajan toiminnan lisäksi myös luokan omaan toimintakulttuuriin?
7. "Teoriaa tulisi käytännöllistää ja käytäntöä teoretisoida, tarkastella teorioita käytännön kokemusten valossa ja käytännön kokemuksia teorioiden valossa". Tekstin mukaan oppipoikamalli on opettajankoulutuksessa ongelmallista, sillä teoriat ja käsitteellistäminen voivat jäädä toissijaisiksi. Voisivatko useat kuitenkin hyötyä siitä, että teoriapainotteiseen yliopistokoulutukseen lisättäisiin jonkinlainen jakso "oppipoikakoulutusta"?
8. "Lapsi tarvitsee kasvatusta ja kasvattajaa"."Pauli Siljanderin (2002, 83–84) mukaan kasvatusvastuuta ei voi luovuttaa kasvavalle tai jättää sitä oppijan itsenäisen tiedonkonstruointikyvyn varaan". Mistä on lähtenyt kasvatustrendi, jonka mukaan todella pienten lasten täytyy olla niin itseohjautuvia? Millaisiin haittoihin ja vaaroihin tämä trendi voi johtaa? Miksi opettajia ei kuunnella enemmän koulutukseen liittyviä uudistuksia ja päätöksiä tehdessä (vrt. myös inkluusio)?
9. Opettajan eettisiin periaatteisiin kuuluu oikeus tulla opettajana kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Miten tämän oikeudenmukaisuuden rajat määritellään?
10. Millaista kieltä opettajan pitäisi käyttää? Kirjakieltä?
11. Miten opettajankoulutuslaitoksella näkyy konkreettisesti opettajien valmistaminen inkluusioon?

VESMELLOONIEN KYSYMYKSET: 
    
1. Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät yhteistyötä kodin ja koulun välillä?
2. Mitä hyötyä oppilaille ja opettajille on monipuolisesta arvioinnista koulussa?
3. Miten auttaa oppilaita löytämään oma elämäntarkoitus, jos opettaja ei ole varma omasta henkilökohtaisesta tarkoituksestaan?
4. Voiko elämäntarkoituksia olla useampi?
5. Onko opettajan työ kutsumusta? 
6. Onko kutsumus hyvä vai paha? 
7. Mitä haasteita ja/tai mahdollisuuksia monikulttuurisen ja -kielisen oppilaan opetus tuo?
8. Jos opettajilla on nyt paljon enemmän vaatimuksia, kuin ennen, miksi se ei näy palkassa ja arvostuksessa? 
9. Miten yhdistää yksittäiset kokemukset ja teoria? 
10. Miten opettaja ehtii/ motivoituu lukemaan kirjallisuutta työelämässä
11. Onko kuppikuntien synty haitallista vai onko niissä myös positiivisia puolia?
12. MIKSI ERILAISEN OPPIJAN TUKEMINEN-TIEDOSTO TARJOTAAN MEILLE VASTA NYT!?
13. Mihin arvoihin haluaa sitoutua? Mihin arvoihin on pakko sitoutua? 

KUUSKAKKOSTEN KYSYMYKSET:
    
1. Onko arviointi ja sen perusteet peruskoulussa riittävän läpinäkyviä? 
2. Voiko opettajan autonomisuuteen arvioijana luottaa tarpeeksi?
3. Mikä näistä kolmesta asiantuntijuuden näkökulmista tuntuu omimmalta tavalta oppia omalla kohdallasi?

• A. Kognitiivinen eli mielensisäinen näkökulma: asiantuntijuus nähdään lähinnä kognitiivisena yksilötason ilmiönä.
• B. Osallistumisnäkökulma: korostaa asiantuntijaksi tulemista on ennen kaikkea sosiaalisena ilmiönä. “Oppipoikamalli”.
• C.Tiedon luomisen näkökulma: syntetisoi kognitiivisen näkökulman ja osallistumisen näkökulman hyviä puolia ja tuottaa samalla uudenlaisen lähestymistavan asiantuntijuuteen. 

4. Mitkä tekijät tukevat inkluusion toteutumista kouluyhteisössä?                                                                                                             
5. Tukeeko inkluusion toteutuminen kaikkien luokan oppilaiden oppimista?
6. Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa koulun julkituodut arvot eroavat siitä, mitä arvoja toiminta koulussa tosiasiassa ilmentää? Millainen tilanne oli?
7. Millaiset valmiudet sinulla on toteuttaa kielitietoista opetusta alakoulussa?
8. Jos opettaja kokee työnsä olevan hänen elämäntehtävänsä, mitä hyötyä tai haittaa siitä voi olla?
9. Jos kasvatuksen päämäärä on oppilaan paras, voi ajatella, että opettajan sitoutuminen oppilaisiin on etusijalla" mutta entä kun ohjaamassa on monia teorioita, mikä kuitenkin nousee tärkeimmäksi opettajan tehtäväksi tai ohjaavaksi teoriaksi?
10. Eettisen asiantuntijuuden kehittymisen malli: Mitä ajattelet siinä korostuvasta  intuitiosta ja spontaaniudesta?