Kielitietoisuus-tehtävä (10 h)
Kielitietoisuustehtävän palautus 23.5.
Tehtävänanto ja kirjallisuus
Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoista havainnoimista. Tämän mallin avulla tuetaan etenkin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaoppilaita kiinnittämällä huomiota opetuksen kielenkäytön tilanteisiin. (https://hundred.org/en/innovations/kielitietoinen-opetus)
Jyväskylään tulee vieraskielinen perhe, jonka lapset tulevat luokkaanne Normaalikouluun. Pohtikaa pienryhmässänne (pienryhmät muodostetaan harjoittelun alettua),
- mitä vasta Jyväskylään saapuneiden perheiden pitäisi tietää kouluelämästä ja mitä tietoja heidän olisi hyödyllistä jakaa opettajalle
- mitä opettajien tulisi selvittää perheen ja oppilaan taustoista (esim. aiemmista oppimiskokemuksista ja kieliresursseista). Miten tarvittavia tietoja olisi paras hankkia?
- miten opettajien tulisi huolehtia siitä, että oppilas pääsee mukaan luokan vuorovaikutustoimintaan ja tasavertaisesti osallistumaan.
Laatikaa pienryhmässänne kirjallisuuden ja pohdintanne perusteella noin 2 sivun info perheelle ja työkalupakki opettajalle. Liittäkää mukaan pieni metateksti, jossa avaatte toimintaperiaatteidenne eettistä tausta-ajattelua (noin 1 sivu). Muistakaa, että suomalaiseen koulukulttuuriin kuuluu paljon hiljaista tietoa liittyen esimerkiksi aikatauluihin, viestintään, koulussa käytettäviin materiaaleihin ja jokapäiväisiin käyttäytymismalleihin. Huomioikaa myös koulun ja kodin yhteistyö ja mitä kouluyhteisöön kuuluminen vaatii koko perheeltä. Hyödyntäkää kirjallisuutta ja nettilähteitä sekä OH3:n materiaaleja ja saamianne kokemuksia. Halutessanne voitte myös haastatella perheitä heidän kokemuksistaan (perheisiin voi saada yhteyden esim. Monikulttuurikeskus Glorian kautta).
Tehtävää alustetaan suurryhmän tapaamisessa ja puretaan PROpe-lopputapaamisessa (Josephine Moate mukana alustamassa ja purkamassa).
Kielitietoisuustehtävän kirjallisuus/oppimateriaali:
- Moate, J. (2017). Living between two educational systems. Teoksessa A. Raiker & M. Rautiainen (toim.) Educating for democracy in England and Finland: principles and culture. (S. 17-26). Routledge. https://peda.net/jyu/okl/koo/9.-askel-opetusharjoittelu-4/kielitietoinen-kouluyhteiso/living-between-two-educational-systems-m:file/download/24a6cb965effa51e6ad4207eed0789f7522eef73/Living%20between%20two%20educational%20systems%20-%20Moate.pdf
- Moate, J. (2021). Koulun kohtaaminen toisesta näkökulmasta katsottuna https://kielikampus.jyu.fi/fi/blog/iki-blogi/arkisto/2021/koulun-kohtaaminen-toisesta-nakokulmasta-katsottuna
- Voipio-Huovinen, S. (2016). Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/50856/maahanmuuttajataustaistenoppilaidenkotoutumisenjaosallistumisenmahdollisuuksiaperusopetuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi
- LUKUPIIRIKIRJALLISUUTTA SOVELTUVIN OSIN.