Lukupiirikysymysten palautus 10.5. purkutapaamiseen (Lukutoukat, Ontuvat Opettajat, Viikit ja Meta)

Viikkien kysymykset:

    1. Mihin auktoriteettiä tarvitaan?
    2. Onko opettajien autonomia vain nimellistä? 
    3. Miten toimin kun kohtaan työyhteisössä pahuutta? 
  •      Miten opettajana rakennan enemmän hyvää kuin pahaa toimintakulttuuria?
    5. Toteutuuko inkluusioperiaate kaikissa suomalaisissa kouluissa? 
    6. Miten opettaja voi tukea erilaisia oppijoita joukkomuotoisessa tilanteessa?
    7. Millä keinoilla opettaja löytää tasapainon oman jaksamisen ja työhön kohdistuvien odotusten, vaatimusten välillä?
  •  -Kun tekee opsin suuntaviivojen mukaan, niin se riittää. Yliyrittäminen voi johtaa pintapuolisuuteen tai vaikeuteen olla läsnä. Voiko myös olla vaarana, että reflektio unohtuu jos kaikkia vaatimuksia yrittää täyttää? Kultainen keskitie hyvä. Aika ja työkokemus auttaa näkemään omat kyvyt ja kehittää taitoa huomata konkreettisesti tärkeät asiat. Vaikka valmistumisen jälkeen ollaan "asiantuntijoita", se jatkaa kehittymistään työelämässä. Itsestään on hyvä tunnistaa hälytysmerkit: milloin kuormitus on liiallista. Opettajalla on oikeus ja velvollisuus rajata työaikaansa vaatimuksista huolimatta. Lisäksi jokaisella oikeus määrittää itselleen sopivat työtavat. Ylityötuntien tasoittamisesta saa pitää huolta. 
    8. MIllä tavalla uusin tutkimustieto jalkautuisi käytännön opetustyöhön parhaiten?
    9. Mikä on eettisesti perustelluin tapa arvioida koululaisia?
    
    LUKUTOUKKIEN KYSYMYKSET:

1. Mihin pohjaisitte omaa eettistä ajatteluanne opettajana: (equity), (equality) vai tarve (need)?
2. Mistä voidaan olla varma mikä on milloinkin lapsen etu?
3. Miten huomioida kieli kokonaan (ja siihen liittyvät ulottuvuudet) oppimisessa? 
4. Miten arvioinnista saa tasapainoisesti dialogisen?
5. Missä määrin tarkkaavaisuuhäiriön tukemisen keinoja on opettajalla mahdollista toteuttaa? Kuuluuko toimet esimerkiksi tehostetun tai erityisen tuen portaisiin?
6. Opettajan työn keskiössä voidaan nähdä oppilaiden kohtaaminen mutta myös aina rajallinen aika. Miten näin kaksi perustavanlaatuista opettajan työn kulmakiveä voivat toimia samaan aikaan? Miten opettaja voi ikinä onnistua hyvin työssään ilman että jättää toista näistä huomiotta?
7. Eettinen ajattelu jää pitkälti opettajan oman reflektoinnin varaan, mutta mitä jos et itse näe oman ajatusmallin kapeutta?
8. Onko väkinäinen inkluusioon pyrkivä opetus välttämättä oppilaiden edun ja tasa-arvoajattelun mukaista, jos resurssit eivät todellisuudessa riitä?
Inkluusio ei ole inkluusiota ilman resursseja ja oikeanlaista oppimispympäristöä.

META:n kysymykset:
    
    1. Miten yliopistokoulutus on kehittänyt eri asiantuntijuuden osa-alueitanne?
    2. Millä keinoin opettaja pystyy löytämään tasapainon kaikessa tässä eettisten vaatimusten ja “pedagogisen rakkauden” suossa, ja mikä auttaa jaksamaan/mikä saa pysymään professiossa?
    3. Onko asiantuntijuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ainoastaan opettajan itsensä vastuulla?
    4. Keiden tarpeet opettajan tulisi asettaa ensisijaisiksi inklisiivisessa kasvatuksessa (lahjakkaat, näennäisesti pärjäävät, selkesti tuen tarpeessa olevat)?
-Lahjakkaat: itseohjautuvuuden tukeminen --> annetaan hieman enemmän vastuutta miettiä omaa oppimista, ohjataanko auttamaan muita. Onko riski antaa edetä omassa tahdissa esim. matikassa?
- Opetuksen tiivistäminen ja eriyttämisen kohdentaminen opetuksessa tarkemman ohjauksen ja opetuksen kautta niille, jotka tarvitsevat.
-Inkluusiosiivinen toimintatapa kokonaisuudessaan, ei vain tilannekohtaisesti. Tukeatarvitsevien huomiominen ensin sellaisilla toimintatavoilla, jotka tukevat kaikkia, sekä näissä tavoissa pysyminen. 
-Oppilaan ei tarvitse ottaa tarpeetonta vastuuta omasta oppimisestaan, vaan siihen kasvetaan. 
    5. Ollaanko luokanopettajan koulutukseen lisäämässä erityispedagogiikan opintoja inkluusion ja integraation myötä? Tai tullaanko näitä koulutuksia yhdistelemään jotenkin?
    6. Koska on ristiriitaista, onko objektiivista moraalista totuutta olemassa, mitä moraaliopetuksen koulussa tulisi sisältää?
    7. Minkä ikäinen lapsi on kykenevä arvioimaan oppimistaan itsearvioinnin keinoin ja asettamaan itselleen tavoitteita?
    8. Jos palaisimme takaisin aikaan ennen inkluusioajattelua, palautuisivatko oppimistulokset ennalleen (eli paremmiksi kuin nyt)?

Ontuvat opettajat:
    
1. Mitä opettajan auktoriteetti tarkoittaa tänä päivänä? (eettinen pohdinta)

2. “Koulun kasvatustehtävä on siis ensisijainen ja opettaja on työssään ennen kaikkea kasvattaja. Tämä saattaa olla tyly ajatus nuorelle opettajaksi valmistumassa olevalle ihmiselle ja herättää kysymyksiä siitä, mistä opettaja saa oikeutuksen ja ymmärryksen kasvattaa nuoria ihmisiä. Oikeutus tulee lainsäädännöstä, ymmärrys tulee (ehkä) opillisen sivistyksen ja elämänkokemuksen myötä.” (Moilanen, 2005)

Mitä mieltä olet yllä olevasta lainauksesta?

3. Kenen tulevaisuutta ja mitä intressejä koulukasvatus instituutiona rakentaa ja millainen vaikutus tällä on opettajan autonomiaan?

Ulkopuoliset vaatimukset esim. kansantaloudelliset intressit ja kilpailukyky, eivät välttämättä kuulu kouluun? Asioista päättävät ne ketkä eivät ole itse opettajia. Opettajia on helppo kyseenalaistaa. 

4. Miten koulussa vallitseva opetuskulttuuri vaikuttaa opettajan asiantuntijuuteen ja asiantuntijuuden kehitykseen?

5. Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi.

Oikeudenmukaisuus vs huolenpito arvioinnissa? Onko jompikumpi tärkeämpi kuin toinen vai onko se aina kontekstisidonnaista?

6. Mikola, M. 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa. Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset.

Usein opettajat näkivät artikkelin mukaan inkluusiokehityksen kuormittavaksi ja raskaaksi, ja jatkuvasti yhteistoimintaan/suunnitteluun toisten aikuisten kanssa oli liian vähän aikaa. Kuitenkin yhteistoiminnallisuus nostettiin jatkuvasti esiin kuormittavuutta helpottavana asiana. Miten tätä ristiriitaa voisi helpottaa? Pitäisikö opettajan työn rakennetta muuttaa tuntimääriä myöten, jotta tilanne helpottuisi vai tuleeko tulisiko vain pyrkiä kehittämään työyhteisön toimintaa vai mikä neuvoksi?

7. Miten eri kieli- ja kulttuuritaustojen omaavien oppilaiden äidinkielten hyödyntäminen opetuksessa voi edistää oppimista ja osallisuutta eri oppiaineissa?

8. Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet erilaisten oppijoiden tukemisessa koulussa? Tarjoaako tulevaisuuden yhteiskunta uusia apuvälineitä tai mahdollisuuksia erilaisille oppimistyyleille ja voiko toisaalta jotkut näistä uusista asioista ja kokeiluista samalla syrjiä joitain oppimistyylejä?