Moduuli 2. Kirjallisuus, kulttuuri ja oppijoiden tekstiympäristöt

Moduuli 2. Kirjallisuus, kulttuuri ja oppijoiden tekstiympäristöt

Moduulin tavoitteet

Tässä moduulissa tavoitteena on 
  • syventyä kirjallisuus- ja kulttuurikasvatukseen
  • kehittää ymmärrystä oppijan oman tekstiympäristön merkityksestä oppijan identiteettityössä
  • kehittää osaamista oppijoiden omien tekstimaisemien hyödyntämisessä heidän toimijuutensa tukemiseksi.
Moduulin opiskeltuasi olet tutustunut lasten- ja/tai nuortenkirjallisuuteen, ymmärrät kirjallisuuskasvatuksen lähtökohtia sekä pedagogisia suuntauksia ja osaat soveltaa digitaalisia työkaluja kirjallisuuden opetuksessa erityisesti luokilla 0 - 6. 

  • Tämän moduulin työtapoja ja materiaaleja on kehitelty seuraavissa tutkimushankkeissa: Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen opettajankoulutusten yhteistyössä osana ULA-hanketta (Uutta luova asiantuntijuus) sekä TARU® - Tarinoilla lukijaksi -kirjallisuuskasvatushankkeessa (https://tarinoillalukijaksi.fi/) Jyväskylän ja Turun yliopiston (Rauman kampus) yhteistyönä.
Oman osaamisen kehittäminen

  • tekstien tulkinnassa tutustut lasten- ja/tai nuortenkirjoihin sekä lähdemateriaaliin sekä erilaisiin oppijaan tekstiympäristön teksteihin
  • tuotat multimodaalisia tekstejä ja argumentoit ajatuksiasi kirjallisuuskasvatuksesta moduulin tehtäviä tehdessäsi 

Pedagogisen osaamisen kehittyminen

Pedagogista osaamistasi kehität pohtiessasi tehtäviä kuhunkin teemaan sekä tarkastellessasi näkemyksiäsi kirjallisuuskasvatuksessa. Voit tutustua myös kirjallisuuden opetuksen suuntauksiin lähdemateriaalin ja/tai tenttitehtävien myötä (ks. erityisesti osaamiskriteerit 4.1, 4.2, ja 4.6). Oma pedagoginen osaamisesi kehittyy myös tarkastellessasi oppijan tarvitsemaa osaamista tekstiympäristössään, yhteiskunnallisia näkökulmia ja oppilaan kehitykseen liittyviä näkökulmia (ks. erityisesti osaamiskriteerit 4.2, 4.3, 4.5 ja 4.6) sekä pohtiessasi tehtäviä valitsemiisi teemoihin.

Tekoälyn käyttö ja ryhmätyöskentely moduulitehtävissä

TEKOÄLYN KÄYTTÖ

Lähde aina ensin liikkeelle omasta ajattelusta, tehtävän moninäkökulmaisesta pohtimisesta ja lähteisiin perehtymisestä. Työskentelyprosessin kuluessa voit käyttää tekoälyä tuottamaan raakamateriaalia ja pohja-aineistoa ruokkimaan luovuuttasi. Tekoäly saattaa kuitenkin tarjota pedagogisesti kapeita ja jopa vanhanaikaisia ratkaisuja sen mukaan, mistä tietokannoista se hakee vastauksia. Siksi emme suosittele tehtävän aloittamista tekoälyä käyttämällä. 

Voit hyödyntää tekoälyä

  • tehtävän ideoinnissa ja luonnostelussa
  • käsitteiden jäsentämisessä ja
  • tarvittaessa tiedonhaun tukena

Suoraan tekoälyllä teetettyjä tehtäviä ei hyväksytä opintojakson suorituksena.
Kyseessä on tekoälyn vilpillinen käyttö; ks. täältä mitä seuraa: https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijan-ohjeet/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-maaraykset/vilppitapausten-kasittely#toc-menettely-vilppiepailytilanteissa

Jos hyödynsit tekoälyä, erittele tehtävän lopussa, miten käytit tekoälyä ja miten jatkotyöstit sen tuottamia ideoita. Jos et käyttänyt lainkaan, mainitse sekin.

RYHMÄTYÖSKENTELY

Ryhmän vetäjän kanssa sovitaan, tehdäänkö moduulitehtävät yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Pareittain tai ryhmässä tehdessä tarkoitus on, että opitte yhteisestä työskentelystä ja keskusteluista. Tehtävä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Palautettavasta työstä on pystyttävä osoittamaan kaikkien panos.

Moduulin tehtävät

Tehtävä 1. Lukuinto, lukemaan motivointi ja sitouttaminen 

Kirjallisuuskasvatus on Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän keskeinen sisältöalue. Se vaikuttaa laajasti paitsi yksilön kielellisten taitojen kehittymiseen myös tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, kulttuurintuntemukseen ja esteettisiin kokemuksiin. Syvennät tehtävän avulla tietämystäsi lukemiseen motivoinnista ja sitouttamisesta. 

1 Tutustu alla olevista materiaaleista vähintään kolmeen lähteeseen. Nimeä niihin viitaten 3 suuntaviivaa tai periaatetta, joille perustat lukemisen opetuksen ja kirjallisuuskasvatuksen. Perustele valintasi lukemista motivoivaan ja siihen sitouttavaan kirjallisuuskasvatuksen periaatteeseen. 

2 Valitse sitten ikäryhmä (esi- ja alkuopetus / lk. 3–5 / varhaisnuoret) ja tee heitä varten konkreettinen suunnitelma (tavoitteet, sisällöt/toiminta, arviointi/palaute), miten lukumotivaation voi luokassa sytyttää ja sitä tukea lukemiseen sitouttamiseksi. 

Otathan suunnitelmassa huomioon erityyppiset lukijat (lukutaidon taso, kielitausta, kiinnostuksen kohteet ja kirjallisuuden lajit). 




  • Kauppinen, M. 2024. Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät oppilaiden ja opettajien hyvinvointia vahvistamassa. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 33 - 62Kauppinen_2024.pdf
  • Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. 2020. Potrettikuvista miniatyyripuutarhoihin ja lukuvirtoihin. Kirjallisuusperustaista kielikasvatusta taidemenetelmin (LivArt). Kielikukko 1/2020, 2–8. https://finrainfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Kielikukko%201%202020%20www.pdf

  • Kauppinen. M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä. Saatavana JYKDOKista e-kirjana.



Liitteet:

Kulju, P. (2017). Kirjallisuuskasvatus monilukutaitoistuu. Teoksessa S. Asikainen (toim.) Mikä meteli! Kiljusen herrasväki kirjallisuuskasvattajana. Pukstaavi, Suomen kirjainstituutin säätiö, 134-144.
Rättyä, K. (2012). Lastenkirjallisuuden lajikysymyksiä. SKIDI 1(1), 52-56.
Wiseman, A. (2011) Interactive Read Alouds: Teachers and Students Constructing Knowledge and Literacy Together. Early Childhood Education Journal 38, 431-438.

Tehtävä 2. Digityökalut kirjallisuuskasvatuksen tukena

Tee kaikki kohdat 1 - 3. 

1. Lue yksi lasten- tai nuortenkirja, joka on itsellesi mahdollisimman vieras, esimerkiksi 

  • kansansatu tai taidesatu 
  • kuvakirja 
  • lastenromaani 
  • nuortenromaani 
  • lasten runokirja 
  • lasten- tai nuorten tietokirja 
  • kirja, johon liittyy tuoteperhe. 

2. Laadi kirjasta digitaalinen tuotos, kuten  

  • kirjatraileri 
  • videoitu kirjavinkkaus 
Ks. lähteitä
  • vloggaus 
  • kirja-arvostelu (blogiteksti) 
  • animaatio 
  • Powtoon-esitys
  • interventio eli tekstin muunnelma
    • Ks. lisätietoa Leppänen, S. 2004. Jokaisessa meissä asuu pieni toisinkirjoittaja: tekstuaalinen interventio lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 123–144. (Teksti skannattuna)
  • infograafi 
  • juonikaavion visualisointi 
  • henkilögallerian visualisointi 
  • miellekartta 
  • taidevalokuva (esim. greenscreeniä hyödyntäen) 
  • kirjanmerkki (esitellään videon avulla) 
  • kirjallisuuden kielen tarkastelu elämyksellisellä tavalla 
  • kuvakirjan kuvituksen analyysi 
  • multimodaalinen lukupäiväkirja 
  • taidelähtöisiin menetelmiin pohjautuva lukemisen prosessi tai tuotos (https://sites.utu.fi/iki-taru/taidelahtoiset-menetelmat/)
  • jokin muu? 

3. Pohdi ja perustele:
a) Perustele tuotoksesi yhteyteen esitysmuodon valintasi.
b) Analysoi ja arvioi tuotostasi monimediaisena tekstinä: Mistä osista tuotoksesi koostuu? Millaisia tehtäviä kullakin osalla on osana tuotosta (esim. huomion herättäminen)? Miten eri osat palvelevat koko tuotoksen merkitystä? Mitä muita osien valintaan ja merkityksiin liittyviä mahdollisuuksia sinulla olisi ollut?

Kommentoi vähintään kahta toisen demonstraatiota. 

0 kommenttia

Tehtävä 3. Sensitiiviset aiheet ja niiden käsittely lasten- ja nuortenkirjallisuudessa

Miten kehität kirjallisuudenopetuksen avulla lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (ks. taitojen määrittelystä Neitola & Koivula 2020, Rinnalla-kirja)?  

  • Tutustu erityyppisiin, sensitiivisiä aiheita käsitteleviin lasten- ja nuortenkirjoihin (kirjastojen sivut) sekä Päivi Heikkilä-Halttusen blogiin: https://lastenkirjahylly.blogspot.com.
1) Millaisia sensitiivisiä aiheita havaitsit a) lastenkirjoissa ja b) nuortenkirjoissa viime vuosina käsitellyn? 

  • Valitse yksi sensitiivinen aihepiiri, jota tarkastelet valitsemasi lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lähdekirjallisuuden pohjalta.  

2) Lue 2 - 3 lasten- ja nuortenkirjaa valitsemastasi aiheesta.

3) Pohdi lukemiasi kirjoja ja alla olevia lähteitä apuna käyttäen, miten voit opettajana kehittää kirjallisuuden avulla lasten ja nuorten ymmärrystä ja kykyä selviytyä haastavista tilanteista tai elämänvaiheista. 

4) Tarkastele lopuksi fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia etäännyttää (defamiliarization) lukijoita haastavasta tunnekokemuksesta, aiheesta tai ilmiöstä ja vaikuttaa näin lukija-kokijan hyvinvointiin ja ymmärrykseen. Käytä apuna Milja Komulaisen artikkelia (Komulainen, M. 2025. Onnimanni 1/2025. https://lastenkirjainstituutti.fi/onnimanni-lehti/etsi-onnimannista/onnimanni-1-25)

Lähteet: 

Mustola, M. 2014. ”Pertti hyppäsi kerrostalon katolta” Tulevien lastentarhanopettajien kirjoituksia lastenlyriikan epämukavista aiheista. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. Tietolipas 245, 171-192. JYKDOK, e-kirja

Neitola, M., Aerila, J. & Kauppinen, M. 2020. Rinnalla. Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa. Turun yliopisto, OPH. https://sites.utu.fi/rinnalla/rinnalla-taide-kerronta-ja-sosiaalisemotionaalinen-oppiminen-varhaiskasvatuksessa-e-kirja/

Nyqvist, A. 2010. Vammaisuuden rakentuminen lastenkirjallisuudessa. Teoksessa S. Vehmas (toim.) Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Suomen vammaistutkimuksen seuran 2. vuosikirja. Kehitysvammaliiton selvityksiä7. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 42–57. https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-selvityksia-7.pdf

Pesonen, J. (2018). Lastenkirjallisuus normeja vahvistamassa ja haastamassa. teoksessa A. Laukkanen, S. Miettinen, A.-M. Elonheimo, H. Ojala, & T. Saresma (toimittajat), Feministisen pedagogiikan ABC - Opas ohjaajille ja opettajille (Sivut 140-152). Vastapaino. 

Pesonen, J. (2017). Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain, 2017(3), 38-55. https://doi.org/10.30665/av.66380 

Onnimanni_art_2025.pdf. Onnimanni 1/2025

Typpö, A., Arvola, P. & Mäki, S. 2024. Kirjallisuus tarjoaa työkaluja yhteiskunnallisten kriisien ja identiteettipohdinnan käsittelyyn. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 100 - 140Typpö_Arvola_Mäki_2024.pdf

Tehtävä 4. Lapsuuden kirjasi tässä ajassa - kriittinen näkökulma

Valitse jokin lapsuutesi tai nuoruutesi suosikkikirja ja lue se nyt uudestaan. Vastaa a- ja b-kohtiin.

a) Luettuasi kirjan analysoi sivustollesi lukukokemustasi ja lukemaasi kirjaa aikansa yhteiskunnan tuotteena. Käytä apunasi alla olevia kysymyksiä:

  • Millaisia ajatuksia, tunteita tai kenties tekoja teos aiheutti aikoinaan ja mitä puolestaan nyt?
  • Muuttuiko lukukokemuksesi ja mistä mahdollinen muutos voi johtua?
  • Vaikuttiko kirja sinuun edelleen, vai oliko se jo auttamattomasti vanhentunut?
  • Jos kirja vaikutti, mikä siinä edelleen tehosi?
b) Kirjallisuus on myös kiinnostava yhteiskunnallinen ilmiö, sillä se kiinnittyy ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Tutustu Helsingin Sanomien uutiseen Floridan kirjakiellosta ja kannanottoon https://www.kritiikkinakyy.fi/2021/02/cancel-kulttuurin-mutkia-onko-eras-yhdysvaltalainen-koulu-todella-kieltanyt-odysseian/ sekä uutisjuttuun Lastenkirjat syöttävät lapsille aikansa ideologiaa - sotapropagandasta sukupuolineutraaleihin satuihin ja kakkajuttuihin | Kulttuuricocktail | yle.fi. Huomaathan tarkastella kriittisesti myös näitä artikkeleita! Pohdi edelleen:

  • Toimiiko suosikkikirjasi mielestäsi vielä tässä ajassa? Mistä kirjan piirteistä huomaa, että sitä ei ole kirjoitettu 2020-luvulla?
  • Voisitko luetuttaa kirjaa oppilaillesi ja jos voisit, mitä tekisit sillä luokassasi? Miten, missä yhteydessä ja millä työtavalla (esim. Kirjan ystävä -monisteen pohjalta) käsittelisit sitä?

Tehtävä 5. Ymmärryksen lisääminen mediailmiöistä ja monilukutaidon pedagogiikka

Valitse seuraavasta tehtävälistasta vähintään kaksi tehtävävaihtoehtoa ja tee molemmista kohdat 1 (Heittäytyminen ja ymmärryksen lisääminen) ja 2 (Monilukutaidon pedagogiikkaan suuntautuminen). Vloggaa ja reflektoi kokemustasi molempien kohtien pohjalta noin 5 minuutin verran. Jaa videosi oman ryhmäsi palautuskansioon (otsikoi linkkisi informatiivisesti, esim. Creepypastat nykyajan kansanperinteenä), muista ruksittaa myös kohta Salli kommentit.
Muista kertoa käyttämäsi lähteet.

Tehtävävaihtoehdot ovat 
  • johonkin (suosittuun) videoblogiin ja sen kommentointiin tutustuminen 
  • nuorten alakulttuurit
    • esim. roadman, emo, scoottaus/skeittaus tms. urheilu-/harrastemaailmaan liittyvä kulttuuri
  • tubettaminen ilmiönä
  • TikTok/tiktokkaaminen ilmiönä
    • myös TikTokin "alailmiöt"
  • Therian ilmiönä
  • tutustu unboxing-videoihin esim. Youtubessa
  • tutustu Snapchatiin
  • tutustu Twitchiin, Discordiin tms. palveluun
  • tutustu Reddit-sivustoon (https://www.reddit.com/)
  • lasten pelimaailmaan tutustuminen pelaamalla vähintään yhtä lasten suosimaa peliä (esim. Valorant, Fortnite, Meccha Chameleon, Fall Guys, CS:GO, Among Us, Roblox, Clash Royale, Clash of Clans, Call of Duty, Minecraft, PokemonGo jne.)
    • huom. vanhat pelit palaavat aina uuteen suosioon
  • tutustu johonkin suosittuun peliin ja sen mukanaan synnyttämiin muihin ilmiöihin (esim. Fortniten tanssit...)
  • tutustu Vocaloideihin ja niiden ympärille syntyneeseen mediakulttuuriin
  • Schleich-hepat ja niistä tehdyt videotarinat
  • tutustu animeen ja sen ympärille syntyneeseen mediakulttuuriin
  • tutustu Fursuit ja Cosplay -harrastuksiin
  • tutustu K-popiin ilmiönä joko yhtä tai useampia bändejä seuraten
    • omana tutustumiskohteena voi olla myös Vlive
  • seuraa eri someympäristöissä jotain teini-idolia ja tutki kommentointia sovelluksissa
  • tutustu lapsille ja nuorille suunnattuun mainontaan eri konteksteissa (TV, netti- ja someympäristöt, ilmaisjakelut jne.)
  • tutustu (viikonloppu)aamujen lastenohjelmiin (ja mainoskanavilta voi katsoa myös ohjelmien välissä tarjottava mainontaa)
  • tutustu fanifiktioihin, esim. AO3 Archiven, Wattpadin tai Quotevin kautta
  • creepypastat (nykyajan kansanperinnettä...) https://www.creepypasta.com/ tai http://www.creepypasta.org/
  • tutustu lapsille ja nuorille suunnattuihin brändeihin (esim. somen avulla) ja tutki mitä ja miten tuotteita brändätään
  • selvitä millaisia kauneusihanteita lapsille ja nuorille tarjotaan
  • tutustu musiikkimaailman ympärillä pyöriviin somepalveluihin tai musiikkituotantoon somekärjellä (esim. Tik Tok)
  • katso jokin lasten- tai nuortenelokuva tai sarja/sarjaa
  • tutustu nuorille suunnattuun "viihteelliseen" tekoälysisältöön esim. YouTubessa tai Tik Tokissa
  • kokoa porukka ja pelatkaa pihapelejä
    • esim. tutustukaa ja pelatkaa porukalla Four Squarea
  • tutustu jonkun urheiluseuran lapsi- ja nuorisotoimintaan
  • ole jokin päivä/joitakin päiviä offlinetilassa "koulupäiväsi" jälkeen
  • kuvittele olevasi kännykkäkiellossa "koulupäiväsi" ajan
  • tutustu laneihin eli johonkin/joihinkin lähiverkkotapahtumiin (Suomen virallinen lanikalanteri osoitteesta http://lanit.fi/ ;D)
  • hengaile ja havannoi lasten ja/tai nuorten toimintaa valitsemassasi miljöössä (esim. perjantai-iltana kävelykadulla, treeni-iltana Hipposhallilla tms. mitä ikinä keksitkin)
  • oma idea tai ylläolevien soveltaminen, yhdistäminen, eteenpäin kehittely?!

1. Heittäytyminen ja ymmärryksen lisääminen

Valitse tehtävänannoista sellainen mediateksti tai -ilmiö, jota et tunne/ymmärrä/hyväksy tms. Perehdy ilmiöön/tekstiin itse tutustumalla ja pohdi kokemustasi ilmiöstä ja omaa suhdettasi siihen.

2. Monilukutaidon pedagogiikkaan suuntautuminen

Pohdi ja tutki, mikä (tausta)ilmiön/tehtävän teeman perimmäinen tarkoitus on. Mitä ilmiö kertoo muun muassa yhteiskunnastamme, nykyajastamme sekä lapsuudesta ja nuoruudesta?

Erittele, millaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä esimerkiksi kyseisen ilmiön/tehtävän teeman käsittelemiseksi/ymmärtämiseen / kanssa tehtävään toimintaan /toteuttamiseen tarvitaan? Millaista on ilmiön parissa tarvittava monilukutaito?

Pohdi kuinka käsittelisit ilmiötä/tehtävän teemaa ja sen parissa tarvittavia taitoja ym. oppilaiden kanssa sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia ilmiö tuo opetukseen.