Mitä ovat sivuston mainitsemat tukitoimet, joita vaativat oppilaat, joilla on puutteellinen suomen kielen taito? Mitä käytännössä tehdään oppilaan kanssa, jos tämä ei esimerkiksi ymmärrä suomea riittävästi osallistuakseen oppitunnilla samalla tavalla kuin muut?

Miten oppikirjatekstistä voisi tehdä selkeämpää niin, että tekstin pituus ei kasva merkittävästi? Täytyykö opettajan panostaa aina oppilaan ymmärtämiseen vai voisiko teksti lähtökohtaisesti olla helppolukuisempaa? Oppikirjojen muokkaaminen S2-oppilaille ymmärrettävämmiksi vaatisi koko koulumaailman mullistusta. Jopa äidinkieliset suomenpuhujat tuntuvat olevan tottuneita siihen, että oppikirjatekstit ovat hankalia ja kuivia.

Jos S2-oppilaiden kanssa oppii toimimaan lähinnä käytännössä, miten käy niiden oppilaiden, jotka ”joutuvat koekaniineiksi”? Mitä jos he saavat huonoa opetusta, koska opettajakin vasta harjoittelee? Kuten vanhemmat opiskelijat sivustolla sanoivat, hekin oppivat S2-opetusta vasta käytännössä. Itsellenikään teoria ei tunnu antavan mitään eväitä, joten en kykene edes erittelemään, mitä haluaisin itsessäni kehittää S2-opetuksen näkökulmasta. Kaikkea? Etukäteen osaan ajatella vain tarvetta kehittää yksilön kohtaamista ja ennakkoluulojen sivuuttamista. Toisaalta taas olen aidosti kiinnostunut yksittäisenkin oppilaan hyvinvoinnista ja koulukokemuksesta.