Pakolliset opinnot
Suomalainen yhteiskunta (YH1) 2 op
Moduuli perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Moduuli keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
- ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
- tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
- tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
- osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
- pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
- osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
- osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.
Keskeiset sisällöt
- Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
- väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät
- ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
- oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta
- yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
- pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet
- yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
- kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
- Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
- median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen
Laaja-alainen osaaminen
YH1 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti yhteiskunnallista osaamista ja hyvinvointiosaamista. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijan kehittymistä aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi ja kykyä ymmärtää yhteiskunnan ja päätöksenteon rakenteita.
Yhteiskuntaopin opiskelussa hyvinvointiosaaminen vahvistuu, kun opiskelija kartuttaa oman elämän ja arjen hallinnan taitoja. Opintojaksolla opiskelija tutustuu erilaisiin hyvinvointimalleihin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin ja haasteisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen on läsnä kaikilla yhteiskuntaopin opintojaksoilla, sillä yhteiskuntaopille ominaiset työtavat ovat keskustelevia, vuorovaikutuksellisia sekä opiskelijalähtöisiä.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä yhteiskunnallista tietoa sekä tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.
Arviointi pohjautuu monipuoliseen osaamisen näyttöön, johon voivat sisältyä esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tehtävät, ryhmätyöt, esseet, kokeet sekä muut oppimistehtävät. Yhteiskunnallisen osaamisen ja hyvinvointiosaamisen arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja osallistua niistä käytävään keskusteluun. Lisäksi arvioidaan opiskelijan kykyä käyttää yhteiskunnallista käsitteistöä, kykyä ymmärtää yhteiskunnan rakenteita sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Taloustieto (YH2) 2 op
Taloustieteisiin pohjautuva moduuli johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Moduulissa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Moduulissa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
- tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
- osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
- ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
- osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
- osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
- osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.
Keskeiset sisällöt
- talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
- kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus
- oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen
- vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
- työ, yrittäjyys ja yritykset
- Suomi globaalin talouden osana
- rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
- talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset
- kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
- julkinen talous ja sen tasapaino
- talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet
Laaja-alainen osaaminen
YH2-opintojaksossa painottuvat yhteiskunnallinen osaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijoiden kykyä ymmärtää talouden ja yhteiskunnan rakenteiden toimintaa, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Opiskelijat pohtivat talouden ja demokratian suhdetta sekä arvioivat taloudellisten valintojen vaikutuksia esimerkiksi hyvinvointivaltioon ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen.
Monitieteinen ja luova osaaminen tukee opiskelijoiden kykyä soveltaa taloustietoa monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Opiskelijat harjoittelevat talouden tilastojen analysointia ja talouden monilukutaitoa, kuten talousuutisten tulkitsemista ja tiedon luotettavuuden arviointia. Lisäksi he laativat skenaarioita kestävään kehitykseen liittyvistä taloudellisista ratkaisuista ja oppivat yhdistämään erilaisia näkökulmia luovasti taloudellisiin kysymyksiin.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä taloudellista tietoa sekä tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.
Arviointi pohjautuu monipuoliseen osaamisen näyttöön, johon voivat sisältyä esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tehtävät, ryhmätyöt, esseet, kokeet sekä muut oppimistehtävät. Taloustiedolle ominaisia tehtäviä ovat esimerkiksi taloudellisten ilmiöiden analysointi, talousuutisten tulkitseminen sekä ratkaisuvaihtoehtojen pohdinta erilaisiin taloudellisiin haasteisiin.
Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky soveltaa taloudellista ajattelua arjen ja yhteiskunnan kysymyksiin. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää talouden käsitteitä, analysoida erilaisia tietolähteitä lähdekriittisesti sekä ymmärtää talouden toiminnan kytkeytyminen yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ilmiöihin.
Yhteiskunnallisen osaamisen arvioinnissa tarkastellaan opiskelijan taitoa osallistua keskusteluun taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä, arvioida päätöksentekoa ja hahmottaa taloudellisten valintojen vaikutuksia yhteiskuntaan. Monitieteisen ja luovan osaamisen arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä analysoida talouden tilastoja, soveltaa monilukutaitoa ja esittää innovatiivisia, kestävään kehitykseen tähtääviä ratkaisuja. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3) 2 op
Moduuli perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Moduulissa seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Moduulissa on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.
Tavoitteena on, että opiskelija
- hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
- ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista
- tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti sitä koskevaa tietoa
- ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
- osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
- osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt
- ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
- kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet
- Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
- kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti
- eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
- Suomi osana EU:n päätöksentekoa
- EU:n talous- ja aluepolitiikka
- EU globaalina toimijana
- paikallinen ja kansallinen turvallisuus
- Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka
- muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet
Laaja-alainen osaaminen
YH3-opintojaksossa korostuvat eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Eettisyys ja ympäristöosaaminen auttavat opiskelijoita arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelijat tarkastelevat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhteiskunnan rakenteita, jotka tukevat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä moninaisuuden merkityksestä yhteiskunnassa sekä globaaleista yhteyksistä ja vaikutusketjuista. Opintojaksolla pohditaan identiteettien ja kulttuuriperintöjen monimuotoisuutta Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Opiskelijat tarkastelevat kansainvälisiä ilmiöitä, kuten globalisaatiota, ja harjoittelevat maailmanlaajuisen vastuun ja yhteistyön taitoja, esimerkiksi ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden edistämisessä.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Arviointi perustuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä analysoida, soveltaa ja yhdistellä tietoa eri näkökulmista sekä esittää perusteltuja ratkaisuja.
Osaamisen näyttöinä voivat olla esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tehtävät, projektityöt, ryhmäkeskustelut sekä oppimispäiväkirjat. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi kestävän kehityksen analysointia, globalisaation vaikutusten arviointia tai kulttuurisen moninaisuuden merkityksen pohdintaa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen arvioidaan opiskelijan taitona tunnistaa kestävän kehityksen periaatteita, analysoida yhteiskunnallisia rakenteita ja arvioida taloudellisten ja poliittisten päätösten ympäristövaikutuksia. Globaali- ja kulttuuriosaaminen arvioidaan opiskelijan kykynä ymmärtää ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta, analysoida globaalien ilmiöiden vaikutuksia sekä toimia vastuullisesti ja yhteistyöhakuisesti kansainvälisissä ja monikulttuurisissa yhteyksissä. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.