Kansainväliset suhteet (HI2) 2 op
Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.
Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
- osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
- osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
- osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
- seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
- osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Keskeiset sisällöt
- kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
- poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
- imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
- maailmansotien syyt ja seuraukset
- demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
- ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
- kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
- dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
- maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Laaja-alainen osaaminen
HI2 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti hyvinvointiosaamista ja yhteiskunnallista osaamista. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen on läsnä kaikilla historian opintojaksoilla, sillä historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, vuorovaikutuksellisia sekä opiskelijalähtöisiä. Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin. Opintojakson teemat, kuten imperialismi, maailmansodat ja demokratian ja diktatuurien kehitys, harjoittavat eettistä ajattelukykyä, ihmisoikeuksien merkitystä sekä kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia ja merkityksiä. Opintojakso vahvistaa myös kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän päätöksiä ja ratkaisuja eri aikojen lähtökohdista käsin (ns. historiallinen empatia).
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Opintojaksolla arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa. Opintojakson arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön ja opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan. Osaamisen näyttöinä voivat olla esimerkiksi koetehtävät, esseetehtävät sekä muut suulliset tai kirjalliset tehtävät. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat erilaisten historian lähteiden tulkitseminen sekä päätelmien tekeminen näiden pohjalta. Historian taitoja osoitetaan tyypillisesti erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaaliosaaminen huomioidaan arvioinnissa opiskelijan taitona osata etsiä, tulkita ja arvioida historiallisia aineistoja lähdekriittisesti erilaisia sekä osaa arvioida ihmisen toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista.