Pakolliset opinnot
Ihminen, ympäristö ja historia (HI1) 2 op
Moduulissa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Moduulissa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Moduulissa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
- ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
- tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
- ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
- osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
- osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.
Keskeiset sisällöt
- historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
- historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
- ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
- maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
- väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
- rahatalouden ja kaupan kehitys
- eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
- kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- väestökehitys ja muuttoliikkeet
- jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous
Laaja-alainen osaaminen
HI1 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti eettisyys- ja ympäristöosaamista sekä globaaliosaamista. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen on läsnä kaikilla historian opintojaksoilla, sillä historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, vuorovaikutuksellisia sekä opiskelijalähtöisiä. Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin. Ympäristön ja ilmaston muutosten historiallinen tarkastelu antaa valmiuksia tarkastella tämän päivän yhteisöjen toiminnan perusteita ja tehtyjen ratkaisujen seurauksia. Opintojakso vahvistaa myös kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän päätöksiä ja ratkaisuja eri aikojen lähtökohdista käsin (ns. historiallinen empatia).
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Opintojaksolla arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa. Opintojakson arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön ja opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan. Osaamisen näyttöinä voivat olla esimerkiksi koetehtävät, esseetehtävät sekä muut suulliset tai kirjalliset tehtävät. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat erilaisten historian lähteiden tulkitseminen sekä päätelmien tekeminen näiden pohjalta. Historian taitoja osoitetaan tyypillisesti erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaaliosaaminen huomioidaan arvioinnissa opiskelijan taitona osata etsiä, tulkita ja arvioida erilaisia historiallisia aineistoja lähdekriittisesti sekä osata arvioida ihmisen toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista.
Kansainväliset suhteet (HI2) 2 op
Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.
Tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
- osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
- osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
- osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
- seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
- osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Keskeiset sisällöt
- kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
- poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
- imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
- maailmansotien syyt ja seuraukset
- demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
- ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
- kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
- dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
- maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Laaja-alainen osaaminen
HI2 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti hyvinvointiosaamista ja yhteiskunnallista osaamista. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen on läsnä kaikilla historian opintojaksoilla, sillä historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, vuorovaikutuksellisia sekä opiskelijalähtöisiä. Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin. Opintojakson teemat, kuten imperialismi, maailmansodat ja demokratian ja diktatuurien kehitys, harjoittavat eettistä ajattelukykyä, ihmisoikeuksien merkitystä sekä kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia ja merkityksiä. Opintojakso vahvistaa myös kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän päätöksiä ja ratkaisuja eri aikojen lähtökohdista käsin (ns. historiallinen empatia).
Arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4–10. Opintojaksolla arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan opintojakson tavoitteiden ja sisältöjen osaamisella. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa. Opintojakson arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön ja opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan. Osaamisen näyttöinä voivat olla esimerkiksi koetehtävät, esseetehtävät sekä muut suulliset tai kirjalliset tehtävät. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat erilaisten historian lähteiden tulkitseminen sekä päätelmien tekeminen näiden pohjalta. Historian taitoja osoitetaan tyypillisesti erilaisilla suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Arvioinnista sovitaan opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaaliosaaminen huomioidaan arvioinnissa opiskelijan taitona osata etsiä, tulkita ja arvioida historiallisia aineistoja lähdekriittisesti erilaisia sekä osaa arvioida ihmisen toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista.
Itsenäisen Suomen historia (HI3) 2 op
Moduulin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Moduulissa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.
Tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
- tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
- pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
- osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
- Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
- demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
- suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
- itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
- eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
- Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
- Suomi toisessa maailmansodassa
- kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
- yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
- kulttuuri, tiede ja osaaminen
- kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä