Tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet

Erilaisten kulttuurituotteiden käyttöä säätelevästä lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta puhutaan arkikielessä yleensä tekijänoikeuksien nimikkeellä. Usein tekijänoikeutta käytetään kuitenkin yläkäsitteenä joukolle sellaista lainsäädäntöä, jolle parempi nimitys olisi kuitenkin immateriaalioikeudet. Ne kattavat sekä tekijänoikeudet että erilaiset teolliseen tuotantoon, kuten patentteihin ja tavaramerkkeihin, liittyvät oikeudet.

Tässä materiaalissa käydään läpi tekijänoikeuteen liittyvät peruskäsitteet, yleisimmät tekijänoikeuden poikkeukset ja käytännön ohjeita tekijänoikeuksien kanssa työskentelyyn. 

 

Perusteet


Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomishetkellä. Teosta ei siis tarvitse rekisteröidä tai merkitä erikseen. Teosta ei myöskään tarvitse julkaista tai julkistaa,  ©-merkin käyttöä ei edellytetä.


Tekijänoikeudet koskevat aina
teosta. Teos on on

  • kirjallinen tai taiteellinen tuotos,
  • tekijän luovan työn tulos ja
  • omaperäinen.

Jos tuotos täyttää nämä vaatimukset, se ylittää teoskynnyksen. Laatu tai taiteellisuus ei ole vaatimuksena teoskynnyksen ylittymiselle, "huono" teos voi myös saada suojan, jos se on tekijänsä itsenäisen luovan työn tulos.  Tekijänoikeus ei tarkoita yksinoikeutta ideaan, periaatteeseen tai tietoon.

Tavanomainen kriteeri kynnyksen ylittymiselle on se, että kukaan toinen ei samaan työhön ryhtyessään päätyisi samaan lopputulokseen.

Teoksia ovat esimerkiksi sävellykset, tietokirjat, romaanit, runot, maalaukset, veistokset, digitaaliset taideteokset, suurin osa valokuvista jne.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja on automaattisesti kansainvälistä.

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.

Tekijänoikeudet jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin.

Taloudelliset oikeudet

Taloudelliset tekijänoikeudet käsittävät oikeuden määrätä
  • teoskappaleiden valmistamisesta 
  • teoksen saattamisesta yleisön saataville

Teoskappaleiden valmistamista on teoksen tallentaminen ja kopioiminen millä tahansa teknisellä menetelmällä (myös valokopiointi) sekä siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa. 

Teoksen saattamista yleisön saataville on teoksen julkinen esittäminen tai näyttäminen sinällään tai teknistä apuvälinettä käyttäen sekä teoskappaleiden levittäminen yleisölle. 

Tehokkaita teknisiä suojatoimenpiteitä (kopiosuojausta) ei saa kiertää. Kiertämisen mahdollistavien laitteiden, tuotteiden tai osien valmistaminen ja levittäminen on kielletty.

Taloudelliset oikeudet koskevat teosta niin alkuperäisessä kuin muunnellussa muodossaan.

Moraaliset oikeudet

Isyysoikeus edellyttää, että teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti.

Respektioikeus tarkoittaa, että teosta ei saa muunnella tai saattaa yleisön saataville sellaisessa yhteydessä, joka loukkaa teoksen omaperäisyyttä tai kirjallista tai taiteellista arvoa.

Luoksepääsyoikeus puolestaan merkitsee, että kuvataiteen tekijällä on oikeus päästä teoksensa äärelle.

Lähioikeudet

Tekijänoikeuden lähioikeudet ovat samankaltaisia kuin varsinaiset tekijänoikeudet, mutta ne käsittävät lähinnä taloudellisia oikeuksia. Lähioikeudet sisältävät moraalisia oikeuksia vain esittävien taitelijoiden osalta. 

Lähioikeudet koskevat esittäviä taitelijoita, ääni- ja kuvatallenteiden tuottajia, radio- ja televisioyrityksiä, valokuvaajia silloin, kun heitä ei koske tekijänoikeus, mittavien luetteloiden, taulukoiden tai tietokantojen laatijoita sekä tietokoneohjelmien luojia.

Valokuva on lähioikeuksien piirissä silloin, kun se ei ylitä teoskynnystä eli ei ole riittävän omaperäinen.

Lähioikeudet ovat voimassa 50 vuotta valmistumis- tai julkaisuvuodesta. Laajuudeltaan huomattava tietokanta tai luettelo kuuluu lähioikeuksien piiriin 15 vuotta valmistumis- tai julkaisuvuodestaan.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Vaikka tekijällä onkin yleensä yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä, tekijänoikeuslaki sisältää useita poikkeuksia tekijän yksinoikeuteen.

Tällaiset tekijänoikeuden rajoitukset mahdollistavat teoksen käytön ilman lupaa. 

Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityinen käyttö kattaa lähimmät perheenjäsenet ja ystävät. Yksityiseen käyttöön kopion saa tehdä vain alkuperäisestä teoksesta. Kopion kopiot ovat siis kiellettyjä.

Tämä poikkeus ei koske tietokoneohjelmia, eikä tietokantoja. Kopiota ei myöskään saa tehdä rakennuksesta. Toisin sanottuna omaa taloaan ei voi rakentaa kopioksi vaikkapa jostain Alvar Aallon suunnittelemasta yliopistorakennukesta. 

Sitaattioikeus koskee kaikkia teoksia. Siteerata tulee hyvän tavan mukaisesti eli sitaattiin tulee löytyä asiallinen yhteys (ns. vetoamisfunktio). Siteerata tulee vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lähde tulee merkitä hyvän tavan mukaisesti. Tekstisitaatti lienee yleisin ja tutuin. Tekstiä voi muokata, jos sen käyttö sitä edellyttää.

Sitaatissa tekstin voi kääntää toiselle kielelle. Tekstin voi myös muuttaa ymmärrettävämpään muotoon, jos se on laadittu esimerkiksi voimakkaalla murteella tai on kieliasultaan vanhahtava.

Taideteoksen voi kuvata tieteelliseen tai arvostelevaan esitykseen tai uutiseen. Arkikielessä puhutaan usein kuvasitaatista, vaikka laki ei sellaista käsitettä tunnekaan. 

Julkisella paikalla olevan taideteoksen voi kuvata muuhunkin käyttöön. Jos kuvaa käytetään ansionhankkimistarkoituksessa, niin taideteos ei voi olla kuvan pääaihe.
Rajoitussäännöksen nojallakin teosta käytettäessä tekijän moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa, eli mainita tekijä ja lähde. Teoksen on oltava laillisesti käyttäjän saatavilla.

Muut tekijänoikeuden rajoitukset liittyvät muun muassa teosten käyttämiseen muistiorganisaatioissa, kuten museoissa ja arkistoissa, sekä teosten kopiointiin opetuskäyttöön ja vammaisten tarpeisiin (esim. sanomalehdet ääniversioina). Näihin rajoituksiin ei mennä tässä yksityiskohtaisesti, mutta niistä voi lukea lisää muun muassa tekijänoikeusjärjestöjen verkkosivuilta.


Lisätietoa:
https://kopiraittila.fi/tekijanoikeustietoa/mita-tekijanoikeussuoja-tarkoittaa/

Tekijänoikeuksista luopuminen

Tekijänoikeuksista voi halutessaan myös luopua. Taloudelliset oikeudet voi luovuttaa kokonaisuudessaan pois, mutta moraalisia oikeuksia ei voida luovuttaa kuin osittain. Myös lähioikeuksista voi luopua. Oikeudet voi siirtää erillisellä sopimuksella toiselle osapuolelle.

Tekijänoikeudet työsuhteessa

Työsuhteessa tekijänoikeudet eivät kuitenkaan automaattisesti siirry työnantajalle. Tekijänoikeuksien siirtymiseen tarvitaan aina sopimus. Esimerkiksi valokuvaajan työsopimukseen saattaa kuulua osittainen kuvien tekijänoikeuksista luopuminen työnantajan hyväksi. Työnantaja saa kuitenkin tyypillisesti käyttöoikeudet teokseen siinä määrin kuin se on tarpeen organisaation toiminnan kannalta.

Creative Commons

Oikeuksista voi luopua myös ilman erillisiä sopimuksia. Tämä on järkevää silloin, kun haluaa antaa teoksen kenen tahansa käyttöön. Tähän tarkoitukseen on kehitetty oma lisenssointijärjestelmänsä Creative Commons. Järjestelmään kuuluu useita erilaisia lisenssejä sen mukaan, mistä oikeuksista tekijä haluaa luopua. Suuri osa tämän kurssin materiaalien kuvituksesta on CC-lisenssillä julkaistua.

Lue lisää Creative Commons -järjestelmästä Creative Commons Suomi -sivustolta.

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä