Vaihtoehto A (yläkoulun/keski-asteen opehuoneet), syksy 2018

TOTEUTUSVAIHTOEHTO A (niille, jotka suunnittelevat työskentelevänsä erityisesti yläkoulussa/keski-asteella erityisopettajan tehtävissä)

Kurssi kuuluu erityispedagogiikan syventävien opintojen vaihtoehtoisiin pedagogiin opintojaksoihin. Kurssi toteutetaan yhdessä aineenopettajaopiskelijoiden OPEA215-kurssin kanssa siten, että erkkalaisena olet mukana ns. opehuonetyöskentelyssä intensiivijaksoilla ja esteettömyyttä käsittelevissä välitapaamisissa intensiivijaksojen välillä ja teet lisäksi syventävän kirjallisen tehtävän / opetuskokeilun raportteineen. Ennen intensiivijaksojen alkua sekä niiden päätyttyä kokoonnumme erkkalaisten porukalla orientoitumaan ja jakamaan kokemuksia.

Osallistutaan aktiivisesti Intensiivijaksoille 24. - 26.9. ja 26. - 28.11. , jotka koostuvat luennoista, opehuonetyöskentelystä sekä itsenäisestä työskentelystä (oman opehuoneen kanssa sekä itsenäisenä ennakkotehtävänä ja välitehtävinä), työskentelyä päivittäin n. klo 8–16. Intensiiviviikot edellyttävät ehdotonta läsnäoloa, samaan aikaan ei voi olla muita opintoja.
Ollaan mukana lukupiirissä, jossa on 4 tuntia luentoja (eivät pakollisia erkkalaisille), 10 tuntia opehuonetapaamisia sekä itsenäistä työskentelyä.
Laaditaan syventävä kirjallinen tehtävä tai opetuskokeilu raportteineen.
Osallistutaan aloitus- ja loppuseminaarin toteutusvaihtoehdon A tehneiden kesken.
- aloitusseminaari 18.9.2018 klo 14.15 - 16
- päätösseminaari 4.12.2018 klo 14.15 - 16.

Opehuoneissa eri oppiaineiden aineenopettajaopiskelijat ja nyt myös erityisopettajaopiskelijat pääsevät pohtimaan, harjoittelemaan ja tutkimaan yhdessä vuorovaikutuksen ilmiöitä.

HUOM: Esteettömyyttä käsittelevät intensiivijaksojen välitapaamiset koskevat erkkalaisia siten, että olette niissä paikalla asiantuntijoina ja osallistujina, mutta teidän ei tarvitse osallistua niiden valmisteluun. Noiden välitapaamisten korvauskäytänteet ovat myös hieman erilaiset erkkalaisten osalta: mikäli et pääse johonkin opehuoneesi välitapaamiseen, lähetetään omalle ryhmälle teemaan liittyvä inspiroiva, kiperä tms. kysymys tai ajatus pohdittavaksi ja/tai eteenpäin työstettäväksi (muuta korvaustehtävää ei tule).
HUOM. 2. Välitehtävien oppituntiseurantojen kanssa voin toimia esim. seuraavasti: jos sinulla ei oleomaa opetusta ei ole, voitte mennä yhdessä reflektioparin kanssa katsomaan jotain muun pitämää tuntia ja esim. avaat sitä erkkaopen silmin tai istahdatte kahvikupin ääreen puhumaan erkkaopen työstä.

OPEA215-opintojakson oppimisympäristön löydät täältä. Sivustolta löydät luentojen diat, intensiivijaksojen tehtävät jne.

Palautuskansio esseille/opetuskokeiluraporteille ja niiden itsearvioinneille

Palauta kuva tai muu tiedosto
Palauta merkintä
Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kurssin kirjallinen tehtävä / opetuskokeilu (1 op)

Ainakin suurimpaan osaan tavoitteista pääset OPEA215-opintojakson työskentelyn myötä. Jäljelle jäävä 1 opintopiste (n. 27 tuntia työtä) on omalla vastuullasi siten, että suunnittelet itsellesi tavan kehittyä tavoitteiden suunnassa ja/tai päästä lopullisesta niihin. Tämän osuuden voit aikatauluttaa itsellesi sopivaksi (esim. kevään harjoittelun tms. yhteyteen).

Tehtävänäsi on syventää ymmärrystäsi joko kirjallisen tehtävän tai opetuskokeilun myötä. Laadit

A) esseen, jossa tavoitteena on syventää ja tehostaa intensiiviviikkojen ja/tai lukupiirin tuottamaa oppimiskokemusta. Tarkoituksena on reflektoida kokemusta ja jäsentää sitä kirjallisuuden avulla. Tehtävänä on valita OPEA215:n ajalta yksi ryhmäilmiö tai kokemus, pohtia sen merkitystä omalta kannalta ja etsiä kirjallisuutta, joka avaa ilmiötä tai kokemusta. Jäsennä kokemustasi kirjallisuuden avulla (kirjallisuuteen viitaten).

Kirjallisuutta esim.:

AALTO, M. 2004. Ryppäästä ryhmäksi. MyGeneration.
BRILHART, J. K. & GALANES, G. 1992. Effective group discussion. Dubuque: WCB Publishers.
GERLANDER, M. & KOSTIAINEN, E. 2005. Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuorovaikutussuhteissa. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2005. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/51240/2005_Gerlander_Kostiainen.pdf?sequence=1
HAAPANIEMI R. & RAINA, L. 2014. Rakenna oppiva ryhmä. Jyväskylä: PS-kustannus.
JÄÄSKELÄ, P., KLEMOLA, U. & VALLEALA, U. M. 2013. Interaktiivisuudella sydämen paloa oppimiseen ja opetukseen: yliopisto-opetuksen kehittämisen tuloksia. Teoksessa Jääskelä, P., Klemola, U., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Rasku-Puttonen, H. & Eteläpelto, A. (toim.) Yhdessä parempaa pedagogiikkaa. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos, 21-31.
KARILA, K., ALASUUTARI, M., HÄNNIKÄINEN, M., NUMMENMAA, A. R. & RASKU-PUTTONEN, H. (toim.) 2006. Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
KAUPPILA, R. 2006. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä: PS-kustannus.
KOSTIAINEN, E., UKSKOSKI, T., RUOHOTIE-LYHTY, M., KAUPPINEN, M., KAINULAINEN, J., & MÄKINEN, T. 2018. Meaningful learning in teacher education. Teaching and Teacher Education, 71 (April), 66-77.
LAINE, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava. (Luvut 3 - 7).
NIKKOLA, T. 2011. Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä. Syyllisyyden kehittyminen syntipukki-ilmiöksi opiskeluryhmässä ohjaajan tulkitsemana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 422.
NIKKOLA, T. & LÖPPÖNEN, P. 2013. Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/etusivu/web_oivalluksia.pdf
PETERSON, J. M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners.Boston: Allyn & Bacon. (Luku 11).
SALMIVALLI, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.
SALMIVALLI, C. 2008. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
SALOVAARA, R. & HONKONEN, T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-kustannus.
SCHMUCK, R. & SCHMUCK, P. 2001. Group processes in the classroom. 8. painos. Boston: McGraw Hill. (Luvut 3 - 7).
SU, Y.-H. 2011. The constitution of agency in developing lifelong learning ability: the'being' mode. Higher Education, 62(4), 399–412.

TAI

B) opetuskokeilun: suunnittelet lähteitä/opetusmateriaalia hyväksi käyttäen kirjallisen suunnitelman opetuskokeiluun, toteutat kokeilun oikeiden oppijoiden kanssa ja arvioit kokeilun onnistumista kirjallisesti.

Molempien tehtävävaihtoehtojen tarkoituksena on ohjata tarttumaan sellaiseen vuorovaikutuksen ilmiöön, johon kaipaat vielä lisää ymmärrystä ja "kättä pidempää". Voit valita tarkastelun kohteen omien tarpeidesi mukaisesti: tarttua joko ala- tai yläkoululaisen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen, työyhteisön vuorovaikutuksen haasteisiin, ohjaussuhteen moniulotteisuuteen tms. mitä ikinä keksitkin ja mikä sinua oikeasti askarruttaa.

Palauta esseesi/opetuskokeiluraporttisi oheiseen palautuskansioon ja lähetä Johannalle s-posti työsi valmistumisesta.

ERIS320-kurssin arviointi

Kurssi arvioidaan siten, että

50 % arvosanasta muodostuu OPEA215-kurssin sanallisen ja numeerisen itsearvioinnin perusteella (opehuoneesi ohjaaja toimittaa Johannalle)
50 % esseen/opetuskokeilun itse- ja opettaja-arvioinnin perusteella.

Voit liittää itsearviointisi esseesi tai kokeiluraporttisi yhteyteen tai palauttaa erillisenä tiedostona palautuslaatikkoon. Anna itsearvioinnin yhteydessä myös palautetta koko ERIS320-kurssista: palautteesi on arvokasta tulevaisuutta varten, kun kehitämme pakettia eteenpäin.

Kiitos :)

Arviointikriteerit

Esseetehtävän arviointikriteeristö

5 erinomainen: Tarkasteltavaksi valittua ryhmäilmiötä tai omaa kokemusta koskevat havainnot ovat täsmällisiä ja osuvia. Päätelmät ovat oivaltavia, ja ne on perusteltu vakuuttavasti kirjallisuuden ja kontekstihavaintojen avulla. Käsitteet on valittu asiantuntevasti ja niitä on käytetty asianmukaisesti. Teksti on rakenteeltaan selkeä, ehyt ja tiivis kokonaisuus. Kirjallisuutta on käytetty oivaltavasti pohdintaan ja tulkintaan.
3 hyvä: Ryhmäilmiötä tai omaa kokemusta koskevia havaintoja on kohtalaisesti, mutta ne ovat melko yksipuolisia ja irrallisia. Päätelmät ovat ylimalkaisesti perusteltuja. Peruskäsitteitä on käytetty, mutta käyttö on jossain määrin horjuvaa tai pinnallista. Tekstin jäsentely on suhteellisen selkeä. Kirjallisuudesta poimittuja havaintoja ja omaa ryhmäkokemusta on yhdistelty toisiinsa.
1 välttävä: Ryhmäilmiötä tai omaa kokemusta koskevat havainnot eivät ole tehtävänannon mukaisia. Päätelmät puuttuvat. Sisältö on kirjallisuuden suoraa kopiointia. Käsitteiden käyttö on horjuvaa (yksittäisiä tehtävään sopivia käsitteitä). Teksti on heikosti jäsennelty. Kirjallisuuden ymmärtämisessä ja käytössä on puutteita.

Opetuskokeilun arviointikriteeristö

5 erinomainen: Opetettavaan asiaan on perehdytty syvällisesti, jolloin ymmärrys siitä ilmenee kokeilussa mm. perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla ja näkyy suunnitelmassa ja työskentelyn arvioinnissa. Taustatietoa käytetään oivaltavasti, ja valintoja ja pohdintoja perustellaan taustatiedolla. Laadittu suunnitelma on pedagogisesti perusteltu ja laadukas.
3 hyvä: Opetettavaan asiaan on perehdytty hyvin, jolloin ymmärrys siitä ilmenee kokeilussa mm. esimerkkien ja pohdintojen avulla ja näkyy suunnitelmassa. Taustatieto kytkeytyy esimerkkeihin ja pohdintoihin (esim. perusteluina) ja näkyy arvioinnissa. Taustatiedon soveltamisessa ja/tai suunnitelmassa sekä työskentelyn arvioinnissa on joitakin laadullisia ja/tai määrällisiä puutteita.
1 välttävä: Opetettavaan asiaan on perehdytty pinnallisesti, jolloin suunnitelmassa on huomattavia puutteita ja se jää pinnalliseksi. Ymmärrys opetettavasta asiasta ei juuri välity suunnitelmassa ja/tai näy työskentelyn arvioinnissa.