Kasvion teko-ohjeet syksy 2019
Kasviopohja.key
Kesän aikana kerättävä kasvio
KASVIO
Kahdeksannen luokan biologian aiheena ovat metsät ja sen eliöt. Opetussuunnitelmaan kuuluu eliökokoelman tekeminen ja tärkeänä osana lajintuntemus. Näitä harjoitellaan keräämällä kasveja ja jäkäliä. Suurin osa luonnonkasveista kukkii ja on helpoimmin tunnistettavissa kesällä, ja siksi kasvienkuvaaminen tai keruu tapahtuu kesälomalla. Pala kerrallaan tekeminen on hyvä neuvo.
Kesäloman aikana sinun tulee siis tehdä itsellesi kasvio alle listatuista kasveista. Voit tehdä kasvion kuvaamalla (= digikasvio) tai keräämällä (= perinteinen kasvio). Apua lajien tunnistamiseen löydät kasvikirjoista ja internetistä. Hyvät kasvintunnistussivut löytyvät osoitteista: www.luontoportti.fi ja www.pinkka.fi. Noudata kasvion teko-ohjeita!
Luonnossa oleminen lisää tutkitusti myös terveyttä ja hyvinvointia! Mieliala kohenee, stressi vähenee ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy.Digikasvion teko-ohjeet
Tarvitset:
· laitteen, jolla voit ottaa digikuvia (kamera, puhelin, iPad)
· laitteen, jolla käsittelet kuvat ja kokoat kasvion (tietokone ja muistitikku tai iPad, PowerPoint-, Keynote- , Sparkpages- tai Word-ohjelma)
· koulussa tekemäsi laminoidun nimilapun tai muun tunnisteen
Kuvaa tunnistamasi kasvit niiden kasvupaikoilla. Nimilappusi tulee näkyä jokaisessa kuvassa. Eli pane nimilappu tai muu tunniste kasvin viereen kuvatessasi kasvia niin, että sekä kasvi että nimilappu näkyvät. Jos nimilappu puuttuu kuvasta, kuvaa ei hyväksytä!
· Kuvaa kasvit niiden kukintavaiheessa tai marjavaiheessa.
· Kuvattavien kasvien tulee olla ehjiä, terveitä ja lajilleen tyypillisen näköisiä.
· Kuvaa pienet kasvit kokonaan. Ota isommista kasveista useampia kuvia, joissa näkyvät tunnistamisen kannalta keskeisimmät osat (esim. lähikuva lehdestä ja kukinnosta).
· Sammalet: ota ”yleiskuva” sammalmättäästä ja toinen kuva yksittäisestä sammalyksilöstä
Kirjoita kuvauspaikalla muistiin lajin kuvaustiedot eli nimi, kuvauspaikka (esim. Hammaslahti, Niva), kasvupaikka (esim. kuiva kangas) ja kuvauspäivämäärä (esim. 7.7.2017).
Tee jokaisesta lajista oma Power Point tai Keynote–dia (tai jos lähikuvia on monta, kaksi diaa). Kirjoita diaan kasvin nimi (ja nimen eteen numero, joka on mainittu lajin nimen yhteydessä lajilistassa) ja kuvaustiedot. Voit koota vastaavat tiedot myös word-tiedostoon. Järjestä diat numerojärjestykseen.
Tallenna tiedostosi muistitikulle tai jaa tiedosto opettajalle. Älä hävitä tiedostoa tietokoneelta tai iPadilta ennen kuin opettaja on varmistanut, että tiedosto on avattavissa opettajan koneella!
Perinteisen kasvion teko-ohjeet
1. Kasvien keräys: Kerää kasvit kukkivina tai marjovina ja kokonaisina.
2. Kirjoita muistiin kunkin kasvilajin osalta sen löytötiedot eli löytöpaikka (esim. Reijola), kasvupaikka (esim. kuiva kangas/suo) ja keräyspäivämäärä (esim. 7.7.2017).
3. Kasvien kuivaus: Aseta kuivattavat kasvit siististi sanomalehtipaperien väliin. Aseta paperien päälle paino (esim. pino isoja kirjoja). Kasvien kuivuminen vie parisen viikkoa. Jos vaihdat sanomalehtipaperit tuona aikana muutaman kerran kuiviin, kasvit eivät homehdu tai tummu.
4. Kasvien liimaus paperille: Kiinnitä kuivuneet näytteet teipillä tai kontaktimuovilla valkoisille paperiarkeille.
5. Kirjoita kasviarkille siististi kasvin nimi (ja nimen eteen numero, joka on mainittu lajin nimen yhteydessä alla olevassa listassa) ja edellä mainitut löytötiedot.
6. Järjestä kasvit numerojärjestykseen ja säilytä kasvio pahvikansien välissä kuivassa paikassa koulun alkuun saakka.
Kasvion palauttaminen ja arviointi
Tuo kasvio arvioitavaksi kahdeksannen luokan alussa, heti toisella kouluviikolla elokuussa. Arvioinnissa huomioidaan lajimääritysten oikeellisuus, ohjeiden noudattaminen sekä työn huolellisuus ja siisteys.
Oikein tunnistetusta lajista saa kaksi pistettä. Jos lajin tuntomerkit eivät ole nähtävissä niin, että lajin voi tunnistaa varmasti, lajista ei saa pisteitä. Jos kukkakasvi ei ole kukkiva tai marjova, siitä saa yhden pisteen. Jos kasvi on tunnistettu väärin, siitä ei saa pisteitä. Maksimipisteet ovat 60 ja 50 pisteellä saa arvosanan yhdeksän. 14 pisteellä saa arvosanan viisi.
Kasvio huomioidaan biologian arvioinnissa yhden kokeen arvoiseksi. Lisäksi kasvion lajeista on myös lajintunnistuskoe.
KUVATTAVAT / KERÄTTÄVÄT LAJIT
Kenttäkerroksen kasveja
A. Varpukasveja
1. Vanamo
2. Kanerva
3. Mustikka
4. Puolukka
5.Variksenmarja
B. Ruohovartisia
Kukkakasveja:
6. Metsätähti
7. Metsäorvokki
8. Oravanmarja
9. Käenkaali- eli ketunleipä
10. Pikkutalvikki
11. Metsäkurjenpolvi
12. Kultapiisku
13. Kangasmaitikka
14. Kielo
15. Sudenmarja
16. Aho- eli metsämansikka
Heiniä:
17. Nuokkuhelmikkä
18. Metsälauha
19. Kevätpiippo
20. Kastikka
Itiökasveja:
21. Metsäkorte
22. Metsäimarre
23. Kallioimarre
24. Riidenlieko
25. Sananjalka
Pohjakerroksen sammalia ja jäkäliä
26. Sulkasammal
27. Kynsisammal
28. Kerrossammal
29. Seinäsammal
30. Karhunsammal
31. Liekosammal
32. Kerä- eli palleroporonjäkälä
33. Poronjäkälä
34. Nahkajäkälä
35. Naava
36. Sormipaisukarve
Kahdeksannen luokan biologian aiheena ovat metsät ja sen eliöt. Opetussuunnitelmaan kuuluu eliökokoelman tekeminen ja tärkeänä osana lajintuntemus. Näitä harjoitellaan keräämällä kasveja ja jäkäliä. Suurin osa luonnonkasveista kukkii ja on helpoimmin tunnistettavissa kesällä, ja siksi kasvienkuvaaminen tai keruu tapahtuu kesälomalla. Pala kerrallaan tekeminen on hyvä neuvo.
Kesäloman aikana sinun tulee siis tehdä itsellesi kasvio alle listatuista kasveista. Voit tehdä kasvion kuvaamalla (= digikasvio) tai keräämällä (= perinteinen kasvio). Apua lajien tunnistamiseen löydät kasvikirjoista ja internetistä. Hyvät kasvintunnistussivut löytyvät osoitteista: www.luontoportti.fi ja www.pinkka.fi. Noudata kasvion teko-ohjeita!
Luonnossa oleminen lisää tutkitusti myös terveyttä ja hyvinvointia! Mieliala kohenee, stressi vähenee ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy.Digikasvion teko-ohjeet
Tarvitset:
· laitteen, jolla voit ottaa digikuvia (kamera, puhelin, iPad)
· laitteen, jolla käsittelet kuvat ja kokoat kasvion (tietokone ja muistitikku tai iPad, PowerPoint-, Keynote- , Sparkpages- tai Word-ohjelma)
· koulussa tekemäsi laminoidun nimilapun tai muun tunnisteen
Kuvaa tunnistamasi kasvit niiden kasvupaikoilla. Nimilappusi tulee näkyä jokaisessa kuvassa. Eli pane nimilappu tai muu tunniste kasvin viereen kuvatessasi kasvia niin, että sekä kasvi että nimilappu näkyvät. Jos nimilappu puuttuu kuvasta, kuvaa ei hyväksytä!
· Kuvaa kasvit niiden kukintavaiheessa tai marjavaiheessa.
· Kuvattavien kasvien tulee olla ehjiä, terveitä ja lajilleen tyypillisen näköisiä.
· Kuvaa pienet kasvit kokonaan. Ota isommista kasveista useampia kuvia, joissa näkyvät tunnistamisen kannalta keskeisimmät osat (esim. lähikuva lehdestä ja kukinnosta).
· Sammalet: ota ”yleiskuva” sammalmättäästä ja toinen kuva yksittäisestä sammalyksilöstä
Kirjoita kuvauspaikalla muistiin lajin kuvaustiedot eli nimi, kuvauspaikka (esim. Hammaslahti, Niva), kasvupaikka (esim. kuiva kangas) ja kuvauspäivämäärä (esim. 7.7.2017).
Tee jokaisesta lajista oma Power Point tai Keynote–dia (tai jos lähikuvia on monta, kaksi diaa). Kirjoita diaan kasvin nimi (ja nimen eteen numero, joka on mainittu lajin nimen yhteydessä lajilistassa) ja kuvaustiedot. Voit koota vastaavat tiedot myös word-tiedostoon. Järjestä diat numerojärjestykseen.
Tallenna tiedostosi muistitikulle tai jaa tiedosto opettajalle. Älä hävitä tiedostoa tietokoneelta tai iPadilta ennen kuin opettaja on varmistanut, että tiedosto on avattavissa opettajan koneella!
Perinteisen kasvion teko-ohjeet
1. Kasvien keräys: Kerää kasvit kukkivina tai marjovina ja kokonaisina.
2. Kirjoita muistiin kunkin kasvilajin osalta sen löytötiedot eli löytöpaikka (esim. Reijola), kasvupaikka (esim. kuiva kangas/suo) ja keräyspäivämäärä (esim. 7.7.2017).
3. Kasvien kuivaus: Aseta kuivattavat kasvit siististi sanomalehtipaperien väliin. Aseta paperien päälle paino (esim. pino isoja kirjoja). Kasvien kuivuminen vie parisen viikkoa. Jos vaihdat sanomalehtipaperit tuona aikana muutaman kerran kuiviin, kasvit eivät homehdu tai tummu.
4. Kasvien liimaus paperille: Kiinnitä kuivuneet näytteet teipillä tai kontaktimuovilla valkoisille paperiarkeille.
5. Kirjoita kasviarkille siististi kasvin nimi (ja nimen eteen numero, joka on mainittu lajin nimen yhteydessä alla olevassa listassa) ja edellä mainitut löytötiedot.
6. Järjestä kasvit numerojärjestykseen ja säilytä kasvio pahvikansien välissä kuivassa paikassa koulun alkuun saakka.
Kasvion palauttaminen ja arviointi
Tuo kasvio arvioitavaksi kahdeksannen luokan alussa, heti toisella kouluviikolla elokuussa. Arvioinnissa huomioidaan lajimääritysten oikeellisuus, ohjeiden noudattaminen sekä työn huolellisuus ja siisteys.
Oikein tunnistetusta lajista saa kaksi pistettä. Jos lajin tuntomerkit eivät ole nähtävissä niin, että lajin voi tunnistaa varmasti, lajista ei saa pisteitä. Jos kukkakasvi ei ole kukkiva tai marjova, siitä saa yhden pisteen. Jos kasvi on tunnistettu väärin, siitä ei saa pisteitä. Maksimipisteet ovat 60 ja 50 pisteellä saa arvosanan yhdeksän. 14 pisteellä saa arvosanan viisi.
Kasvio huomioidaan biologian arvioinnissa yhden kokeen arvoiseksi. Lisäksi kasvion lajeista on myös lajintunnistuskoe.
KUVATTAVAT / KERÄTTÄVÄT LAJIT
Kenttäkerroksen kasveja
A. Varpukasveja
1. Vanamo
2. Kanerva
3. Mustikka
4. Puolukka
5.Variksenmarja
B. Ruohovartisia
Kukkakasveja:
6. Metsätähti
7. Metsäorvokki
8. Oravanmarja
9. Käenkaali- eli ketunleipä
10. Pikkutalvikki
11. Metsäkurjenpolvi
12. Kultapiisku
13. Kangasmaitikka
14. Kielo
15. Sudenmarja
16. Aho- eli metsämansikka
Heiniä:
17. Nuokkuhelmikkä
18. Metsälauha
19. Kevätpiippo
20. Kastikka
Itiökasveja:
21. Metsäkorte
22. Metsäimarre
23. Kallioimarre
24. Riidenlieko
25. Sananjalka
Pohjakerroksen sammalia ja jäkäliä
26. Sulkasammal
27. Kynsisammal
28. Kerrossammal
29. Seinäsammal
30. Karhunsammal
31. Liekosammal
32. Kerä- eli palleroporonjäkälä
33. Poronjäkälä
34. Nahkajäkälä
35. Naava
36. Sormipaisukarve