Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Pyhäselän koulun ja lukion tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään – John Schaar

Sisällys

Taustaa. 2

1.1 Tasa-arvolaki velvoittaa suunnitteluun. 2

1.2 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. 3

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esiopetuksessa, kouluissa ja opetuksessa. 3

2.1 Tasa-arvon edistäminen lukio ja perusopetuksessa. 3

2.1.1 Sukupuolitietoisuus opetuksessa. 4

2.1.2 Tasa-arvoa edistävä oppimateriaali 4

2.2 Kaikki syrjintä on kiellettyä. 5

Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy. 5

3.1 Puhutaan. 5

3.1.1 Peruopetuksen vuosiluokat 7 – 9. 6

3.1.2 Lukio. 6

3.2 Puututaan. 6

Tavoitteet, vastuuhenkilöt, aikataulu. 7
Yksikön toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 7

5.1. Suunnitelman laadinta. 7

5.2. Tasa-arvotilanteen selvitys. 8

5.3. Arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista 8

5.4. Käytännön tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi 8

5.5. Arviointi ja seuranta. 9

Liitteet. 10

1. Taustaa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on annettu 22.12.2014. Niissä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on sitouduttu monin tavoin. Tasa-arvolain täydennys 30.12.2014 toi perusopetuslain piirissä oleville kouluille koulukohtaisen tasa-arvosuunnitelman laadintavelvoitteen. Tasa-arvosuunnitelma on perusteltua laatia myös niille esiopetusryhmille, jotka eivät toimi kouluissa. Perusopetuksen oppivelvollisten perusteita on täydennetty 21.10.2015 määräyksellä, joka koskee koulukohtaisen tasa- arvosuunnitelman laadintaa. Koulujen toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien tulee olla valmiina 1.1.2017.

Lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet on annettu 07.11.2019 ja ne astuvat voimaan 2021. Tämän suunnitelman pohjana on käytetty 27.10.2015 annetun opetussuunnitelman perusteita. Niissä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on sitouduttu monin tavoin. Tasa-arvolain täydennys 30.12.2014 toi lukiolain piirissä oleville kouluille koulukohtaisen tasa-arvosuunnitelman laadintavelvoitteen. Koulujen toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien tulee olla valmiina 1.1.2017.

Tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä kaikessa kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Perusopetuslain osalta velvoite koskee esiopetusta, oppivelvollisten perusopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Kaikkien näiden koulutusmuotojen opetussuunnitelmien perusteet korostavat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä.

Joensuun seudulla lukiot, perusopetusta antavat koulut ja esiopetuksen yksiköt laativat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman, joka on samalla yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman laadinnassa on käytetty taustamateriaalina Opetushallituksen julkaisemaa ”Tasa-arvo on taitolaji”-opasta sekä ”Oppia kaikille” – yhdenvertaisuussuunnittelun opasta. Yksikkökohtaista tasa-arvosuunnitelmaa laatiessa huomioidaan Joensuun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka on koko henkilöstön ja johdon yhteinen asiakirja, mikä osaltaan ohjaa henkilöstön työskentelyä ja henkilöstöstä huolehtimista sekä johtamista organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa osissa. Yksikköjen toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat hyväksytään opetuksen järjestäjän oman päätöksentekokäytännön mukaisesti.

1.1. Tasa-arvolaki velvoittaa suunnitteluun

Suomi on monin tavoin sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tähän velvoittavat perustuslakimme ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Tasa-arvotyöllä edistämme sitä, että kaikkien ihmisten osaaminen tulee ihmisten itsensä ja yhteiskunnan käyttöön.

Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 5 §

Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen sekä työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 6 c §

Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.

1.2 Yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä

Kun tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen.

2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esiopetuksessa, kouluissa ja opetuksessa

Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintää on se, kun henkilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella.

Epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä voivat olla tahallista tai tahatonta. Ne voivat olla suunnitelmallista ja harkittua tai ne voivat johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia.

Monenlaiset käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

2.1 Tasa-arvon edistäminen lukio ja perusopetuksessa

Lukion opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2015 ohjaavat edistämään sukupuolten tasa-arvoa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2020 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta:

Lukio-opetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat lukio-opetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita.
Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.
Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta:

Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita.
Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.
Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

2.1.1 Sukupuolitietoisuus opetuksessa

Opettajien on hyvä tiedostaa stereotyyppiset sukupuolikäsitykset, jotka ilmenevät asenteissa, käyttäytymisessä sekä siinä, miten oppilas kohdataan yksilönä. Sukupuolitietoisuus on hyvän opetuksen tunnuspiirre. Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita ja puretaan niitä. Sukupuolitietoinen opetus rakentaa johdonmukaisesti sukupuolten tasa-arvoa.

2.1.2 Tasa-arvoa edistävä oppimateriaali

Perus- ja lukio-opetussuunnitelman perusteet velvoittavat tasa-arvoa edistävien oppimateriaalien valintaan. Kouluissa oppimateriaalien tapaan rakentaa sukupuolta tulee suhtautua kriittisesti, sillä edelleen julkaistaan oppikirjoja ja muita materiaaleja, jotka jossain määrin toistavat yhteiskunnassa vallitsevia stereotypioita ja täten ylläpitävät sukupuoleen perustuvaa segregaatiota.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä tai etnisiä vähemmistöjä on vähän esillä oppimateriaaleissa muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin vähemmistöt jäävät ulkopuolisiksi, ”toisiksi”, eivätkä rakennu olennaiseksi osaksi ihmiskuvan moninaisuutta. Oppimateriaalien kuvituksissa, tarinoissa ja esimerkeissä olisi tärkeää tuoda esiin ihmisten ja perheiden moninaisuutta.

2.1.3 Sukupuolitietoinen ohjaus

Jokainen opettaja ohjaa oman opetuksensa yhteydessä - tietoisesti tai tiedostamattaan - oppilaita valintoihin, ammatteihin ja tulevaisuuteen. Sukupuolitietoisen ohjauksen keskeinen päämäärä, oppilaan toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistuminen, merkitsee hänen kykyään tehdä mielekkäitä oppiaine- ja muita valintoja ja merkityksellisiä suunnitelmia, jolloin sukupuoli ei asetu tiedostamattomaksi rajoitteeksi tai esteeksi. Sukupuolitietoisessa ohjauksessa oppilaita tuetaan ja rohkaistaan - joskus myös haastetaan - luokka- ja ryhmämuotoisen ohjauksen menetelmin tarkastelemaan työelämää, elinkeinorakennetta sekä ammattialoja monipuolisesti ja kriittisesti.

2.2 Kaikki syrjintä on kiellettyä

Tasa-arvolaissa mainitut syrjintäperusteet ovat sukupuoli ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Sen mukaan syrjintää ovat välitön syrjintä, välillinen syrjintä sekä seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä. (Tasa-arvolaki 7 §)

Yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)

Perustuslaissa syrjintä on kielletty kaikilla henkilöön liittyvillä perusteilla. (Perustuslaki 6 §)

2.2 1 Mitä on syrjintä?

Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää. Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.

Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.

Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.

Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa.

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

3. Tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän ehkäisy

Joensuun seudulla lukio- ja perusopetuksessa edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään syrjintää eri koulutasoilla lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. Kaikkia tuetaan opetuksen ja ohjauksen avulla niin, että he voivat tehdä oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja yksilöllisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä – ei sukupuolensa − perusteella.

3.1 Puhutaan

Ensimmäinen tavoite ja toimenpide on puhua enemmän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tarvitaan luontevaa, avointa keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden pohtimista yhteisesti.

Koulujen ja esiopetusyksikköjen käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja arvioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Edistävätkö tavat, käytännöt ja aineistot samanarvoisuuden toteutumista vai estävätkö ne sitä?

3.1.1 Peruopetuksen vuosiluokat 7 – 9

Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sukupuolten tasa-arvoon omassa oppiaineessaan ja kouluyhteisön kaikessa toiminnassa.

Useimmilla oppilailla on jo käsitys sukupuoli-identiteetistään, mutta se voi vielä muuttua. Perinteiset stereotypiat rajoittavat sukupuolen ilmaisua. Oppilaiden tulisi osata tunnistaa sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä ja tietää, ettei se ole kohteen syytä, ja että tilanteeseen voi saada apua. Oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy kiusaamista, seksuaalista häirintää, sukupuoleen perustuvaa häirintää, rasismia eikä muuta syrjintää.

Segregaation tietoinen vähentämien ja perinteisten sukupuolirajojen ylittämisen tukeminen opiskelu- ja ammattivalinnoissa on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7 - 9.

Esimerkkikysymyksiä Tasa-arvo on taitolaji- oppaasta, joita opettajat voivat pohtia:

Mitä erityistä sukupuoli- ja tasa-arvoisuustietoisuus tarkoittaa omassa oppiaineessani?
Miten voi rohkaista oppilaita tekemään epätyypillinen koulutusalan tai ammatin valinta?
Kasvaako oppilaistani tasa-arvotoimijoita?

3.1.2 Lukio

3.2 Puututaan

Toinen tavoite ja toimenpide on puuttua eriarvoiseen kohteluun herkemmin, nimetä se ja kertoa, jos tulee kohdelluksi tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden vastaisesti. Opettajan, rehtorin ja esimiehen tehtävä on puuttua eriarvoiseen kohteluun.

Erityistä huomiota kiinnitetään seksuaaliseen ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintään:

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista. Tällaisella käytöksellä loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta.
On suositeltavaa, että koululla on selkeä sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista häirintää koskeva ohjeistus. Ohjeistuksessa tulee ilmetä, mitä sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä on, mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi tehdä, kenen puoleen hän voi kääntyä ja miten koulun henkilökunnan tulee tilanteessa toimia.
Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa. Älä ole hiljaa tilanteessa, jossa sinuun tai johonkin toiseen kohdistuu häirintää. Jos häirintä ei lopu heti, kerro opettajalle tai esimiehelle. Jos he eivät toimi, kerro toiselle opettajalle tai toiselle esimiehelle. Älä jää pohtimaan asiaa yksin.
Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista. Kerro koulu- tai työtovereillesi kokemuksestasi tai havainnoistasi. Puhu niistä. Osoita että välität.

4. Tavoitteet, vastuuhenkilöt, aikataulu

Kaikki koulut ja esiopetuksen toimipisteet määrittelevät ja kirjaavat oman yksikkönsä toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman vuosittaiset tavoitteet, aikataulun sekä vastuuhenkilöt. Näihin toimiin ja tavoitteisiin voivat sisältyä tasa-arvotilanteen kartoitus eri menetelmillä, tasa-arvon edistäminen eri oppiaineissa ja esim. TET-jaksoilla, toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävät toiminnot ja tavoitteet, tasa-arvo päivän viettäminen tai tasa-arvoon keskittyvän monialaisen oppimisprojektin toteuttaminen.

Yksiköt määrittelevät oman toimintakulttuurinsa kuvaamisen yhteydessä kuinka oppilaat ja vanhemmat osallistuvat vuosittaiseen suunnitteluun, yhteisten tavoitteiden asetteluun ja tasa-arvotyöhön yleensä.

Tärkeintä on saada esiin oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten tasa-arvo toteutuu omassa yksikössä. Hyviä menetelmiä ovat keskustelut, kyselyt ja kirjoitelmat, arkitilanteiden videointi, draama ja pelit sekä sarjakuvien piirtäminen ja valokuvaus. Tasa-arvotilanteesta voidaan saada tietoa omaa yksikköä koskevista selvityksistä, tilastoista ja seurannoista, mikäli tiedot on koottu ja eritelty sukupuolen mukaan. Oppilaiden kanssa voidaan toteuttaa harjoitus, jonka avulla kartoitetaan, miten yksikön tiloja käytetään ja koetaanko tilat turvallisina. Opetustilannetta taas on mahdollista kartoittaa siten, että tarkastellaan kenen sallitaan luokkahuoneessa puhua ja millä äänenvoimakkuudella. Tasa-arvotyössä voidaan myös käyttää videointia eli nauhoittaa arkisia tilanteita ja analysoida niitä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Yläkoulussa oppilaille tehdään kysely (OPH:n tasa-arvokyselylomake), jossa seurataan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista koulussa. Kysely tehdään vähintään kerran kolmessa vuodessa. Esi- ja perusopetuksen opettajat arvioivat itse ja ryhmissä tasa-arvosuunnitelman toteutumista omassa koulussaan tai toimipisteessään. Esiopetuksessa voi hyödyntää http://www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi/ sivustoa ja tasa-arvotilanteen selvitys tehdään varhaiskasvatukseen soveltuvin pedagogisin keinoin.

5. Yksikön toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

5.1. Suunnitelman laadinta

vastuuhenkilöt: Johanna Kuitunen, Minna Laitinen, Minna Niskanen ja Tuomo Riekkinen
Tämä suunnitelma toimii pohjana Pyhäselän koulun ja lukion tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyölle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein, mutta tarvittaessa sen voi päivittää aiemminkin. Tätä suunnitelmaa täydentävät koulujen oppilashuoltosuunnitelmat. Suunnitelman toteutumisessa otetaan huomioon oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan osallistaminen.

5.2. Tasa-arvotilanteen selvitys

Tasa-arvokysely teetetään Wilmassa oppilaille ja huoltajille keväällä 2020.
Teemapäivä tasa-arvon päivänä 19.3.2020
Posterikisa oppilaille tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen maaliskuussa 2020.
Oppitunnit maaliskuussa 2020.

5.3. Arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista

Aiempi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tehty joulukuussa 2016.

Aiemmassa Pyhäselän koulun ja lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu pyrkimykseksi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pitämällä monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja teemapäiviä. Toimintaa on seurattu ja arvioitu heti suunnitelman päivittämisen jälkeen ja vuosittain oppilaskunnassa, opettajankokouksissa ja vanhempaintoimikunnan kokouksissa. Suunnitelmaa on ollut mahdollista päivittää aiemminkin, jos se olisi katsottu tarpeelliseksi.

Toimintaohje kiusaamis-, väkivalta ja häirintätilanteissa:

Tietoa Verson ja KiVa-tiimin toiminnasta löytyy koulun Peda.net-sivuilta. https://peda.net/joensuu/yl%C3%A4koulut/pyh%C3%A4sel%C3%A4n-koulu/syystiedote

Toimintaohje kiusaamis-, väkivalta ja häirintätilanteissa on kirjattu myös koulun Toimintapolut-kansioon.

5.4. Käytännön tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät oppitunnit pidettiin kaikille oppilaille maaliskuussa 2020.

Oppilaille järjestettiin sarjakuvakilpailu, jossa oppilaat tekivät pienissä ryhmissä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä sarjakuvia.

Myös tukioppilaat pitivät helmi-maaliskuun vaihteessa omille tukioppilasluokilleen tasa-arvotunnin.

Tasa-arvon päivänä 19.3. oli Verson tarkoitus pitää aamunavaus ja sarjakuvista oli tarkoitus koota näyttely, mutta nämä jäivät tekemättä koronatilanteen vuoksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen selvittämistä varten oppilaille ja huoltajille on teetetty kysely Wilmassa huhtikuussa 2020. Tähän vastasi 60 huoltajaa ja 57 oppilasta.

Kyselyn vastanneiden mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanne on Pyhäselän koulussa ja lukiossa hyvä: Huoltajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että huollettava tulee kouluun mielellään (93,3 % vastaajista), tuntee olonsa turvalliseksi (98,3 % vastaajista) ja saa olla oma itsensä sukupuolesta riippumatta (95,0 % vastaajista). Oppilaskyselyssä vastaajat olivat sitä mieltä, että he tulevat mielellään kouluun (77,2 % vastaajista) ja tuntevat olonsa turvalliseksi (87,7 % vastaajista). Oppilasvastauksissa kuitenkin näkyy, että kaikki eivät koe saavansa olla juuri sellaisia kuin ovat eivätkä saa ilmentää sukupuoltaan haluamallaan tavalla onpa hän tyttö, poika tai muunsukupuolinen (33,3 % vastaajista). Myös oppilaskyselyn avoimissa vastauksissa oli useampi maininta siitä, että oppilaat eivät saa ilmentää vapaasti omaa sukupuoltaan, vaan osa heistä joutuu huutelujen kohteeksi.

5.5. Arviointi ja seuranta

Toimintaa seurataan ja arvioidaan vuosittain vuosisuunnitelman yhteydessä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden päästä. Tarvittaessa se voidaan päivittää aiemminkin.

Liitteet

Suunnitelman laadinta

Tämä suunnitelma toimii pohjana Pyhäselän koulun ja lukion tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyölle. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan päivittää tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein.

Tätä suunnitelmaa täydentävät koulujen oppilashuoltosuunnitelmat.

Suunnitelman toteutumisessa otetaan huomioon oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan osallistaminen.

Tasa-arvotilanteen selvitys

Tasa-arvotilanteen selvittämistä varten järjestetään oppilaille ja huoltajille Wilma-kysely helmi-/maaliskuussa 2017, kevät 2020.

Kyselyn tuloksia käytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistämisen perustana.

Kuinka aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneet toimenpiteet ovat toteutuneet ja millaisia tuloksia on saavutettu?

Kuntakohtaisessa henkilöstön tasa-arvosuunnitelmassa, on kuvattu tarkemmin henkilöstön tasa-arvotyötä ja suhtautumista asiakkaisiin, eikä se ole vertailukelpoinen koulukohtaiseen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tulosten saavuttamista voidaan mitata vasta kun koulukohtainen suunnitelma otetaan käyttöön.

Toimintayksiköillä on olemassa toimintaohjeet kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteissa (linkki). https://peda.net/joensuu/yl%C3%A4koulut/pyh%C3%A4sel%C3%A4n-koulu/ops/ojvl

Käytännön tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Konkreettiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen on kuvattu taulukossa (erillinen liite).

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään lisäksi perusopetuksen monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja eri oppiaineissa ja näiden lisäksi järjestetään lyhempi tasa-arvoon keskittyvän monialaisen oppimisprojektin toteuttaminen (teemapäivä).

Arviointi ja seuranta

Toimintaa seurataan ja arvioidaan kevätkaudella vuosittain oppilaskunnassa, opettajankokouksessa ja vanhempaintoimikunnan kokouksessa. Tarvittaessa suunnitelmaa päivitetään kesken lukuvuoden

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELYT 4/2020

AVOINTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSIA

OPPILAIDEN KYSELYSTÄ:

Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

Koulussa esiintyy paljon vihasta johtuvia kommentteja.

Esim. oppilasta, joka on homoseksuaalinen, ei arvosteta hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan johtuen.

Oppilaiden asenne erilaisuuteen on huono.

Joukkopainostus: Myös oppilaat, jotka eivät ole homovastaisia, saattavat ruveta pilkaamaan homoseksuaalisia oppilaita.

Koulussamme on hyvä ilmapiiri, mutta on tilanteita, jolloin sinua tai ystäviäsi mm. tuijotetaan kulkiessasi jonkun ihmismassan ohi.

Opetus ja ohjaus

Opettajat ovat tasa-arvoisia kaikille ja kaikilla on samat säännöt.

Tunnilla levottomille oppilaille huomautetaan oppitunneilla usein, mutta se ei riipu yhtään sukupuolesta.

Oppikirjat ja muu opetusaineisto

Seksuaalivähemmistöjä on mainittuna vain terveysopin kirjassa.

Muissa oppiaineissa melko stereotyyppistä ajattelua, seurustelusuhteissa aina tyttö ja poika.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koulussa

Koulussa kuulee paljon arvostelua muiden kropista, mikäli joku kaverini on sanonut sellaista, olen sanonut hänen olevan väärässä ja käskenyt lopettamaan.

Sukupuolten tasa-arvo toteutuu koulussamme seuraavista syistä hyvin/huonosti

Kuulee huutelua, jos kuuluu eri seksuaaliseen suuntautumiseen.

Kaikki saavat samaa kohtelua.

Kaikki saa olla just semmoisia kuin haluaa.

Toteutuu hyvin:

ketään ei kiinnosta
ketään ei syrjitä tai loukata sukupuolensa takia

Jotkut oppilaat eivät hyväksy.

Henkilökunnan puolelta tasa-arvo toteutuu hyvin.

Suuri osa oppilaista ei hyväksy kaikkia tasavertaisina.

Opettajat ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut oppilaat osaavat olla hyvin epäkunnioittavia muita kohtaan.

Miten muuttaisit koulua, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi?

Opet eivät suosisi tyttöjä.

Opettajat kohtelisi kaikkia samalla tavalla.

Kaikki hyväksyisi kaikki, jos kiusaa siihen puututaan heti!

Oppilaiden asennetta, joka on tosin aika hankalaa.

Oppilaat osaisivat kunnioittaa jokaista samalla tavalla.

Muiden arvostelut ja moittiminen pois ja kaikki saisivat olla omia itsejään.

Millainen on mielestäsi tasa-arvoinen koulu?

hyväksytään kaikki
kaikki kavereita yhdessä
kaikki otetaan huomioon ja saa olla oma itsensä
kaikkia kohdellaan samalla tavalla
kaikki hyväksytään
ketään ei kiusattaisi
kaikilla olisi kiva olla
kaikki kunnioittavat ja arvostavat toisiaan
kaikki huomioidaan samalla tavalla
kaikki otetaan huomioon
kaikkien annetaan olla juuri sellaisena kuin on ja kaikki saavat tulla rakastetuiksi
pahat ajatukset pidetään enintään oman pään sisällä, ei levitetä, ei kiusata, eikä haukuta
opettajat kohtelevat oppilaita tasa-arvoisesti, eikä ketään suosita
kaikilla samat oikeudet
jokainen saa toteuttaa itseään ilman halveksuntaa
kaikki tulevat edes välttävästi toimeen keskenään
ketään ei syrjitä
kaikilla tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet
ketään ei syrjitä eikä kiusata poikkeavuudesta
kukaan ei nauti erivapauksia
yhdenvertaisuus sukupuolesta riippumatta
sukupuoliroolit eivät saisi vaikuttaa ammatinvalintaan
sukupuolineutraaliuden ajaminen peruskouluun tuntuu kuin oppilailta yritettäisiin peitellä asiaa, johon olemassaolomme perustuu

HUOLTAJIEN KYSELYSTÄ

Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

Kaikilla nuorilla ei ole vielä oma identiteetti selvänä, eikä kaikilla ole vielä vahva itsetunto. Kavereiden mielipide vaikuttaa omaan ajatteluun ja/tai mielipiteeseen liikaa.

Erilainen nuori ei halua välttämättä tulla esiin tämän vuoksi, on helpompi olla massaa.

Koulun aikuiset eivät sympaattisuudestaan ja suvaitsevuudestaan huolimatta vaikuta asiaan.

Sisäilmaongelmat.

Luokan ilmapiiriasiat.

Opetus ja ohjaus

Huoltajien oli hankala vastata kysymykseen, kun eivät ole tunneilla, koulussa.

Vastaukset perustuivat arvoihin ja nuoren kanssa keskusteluun.

Luokan valvojan ja oppilaan välit -> arvostuksen puute oppilasta kohtaan, ei suhtauduttu vakavasti nuoren opettamiseen, vaaditaan enemmän esim. arvosanan nostamiseksi.

Oppikirjat ja muu opetusaineisto

Poikkeuksena terveystieto, muut oppikirjat ylläpitävät ja uusintavat perinteisiä sukupuolirooleja.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä koulussa

Huoltajien oli vaikea vastata kysymykseen.

Oppilaiden kielenkäyttö ja mielen ns. mustuus.

Sukupuolten tasa-arvo toteutuu koulussamme seuraavista syistä hyvin/huonosti

Tyttöjen ja poikien liikunta eri oppitunneilla, sisältäen erilaisia lajeja?

Käsityöt?

Kannustetaanko vain poikia matemaattisille aloille?

Saavatko pojat enemmän kannustusta ja annetaanko tyttöjen vähätellä itseään luonnontieteellisillä tunneilla?

Koulussa on kaikille samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Oppilaiden ryhmien ajoittainen sekoittaminen (esim. kotitaloustunneilla) edistää tätä.

Miten muuttaisit koulua, jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi?

toisten ihmisten kunnioitusta ja arvostamista opettava oppiaine
liikuntatunneilla rikottaisiin enemmän sukupuolijaottunutta opetusta, enemmän esim. joukkuepelit mielenkiinnon ja osaamisen mukaisesti
sukupuolen tasa-arvo sekä toisten ihmisten tasa-arvo sukupuolesta, uskonnosta, etnisestä tausta huolimatta tulisi huomioiduksi (esim. jotta kaksi tyttöoppilasta saisi keskenään tasa-arvoista kohtelua)

Millainen on mielestäsi tasa-arvoinen koulu?

kaikki saman arvoisia ja kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla
kaikkia kunnioitetaan, myös arvojen kunnioittaminen
jossakin oppiaineessa sukupuolierot tulee huomioida, fyysiset ominaisuudet vaikuttavat
oppilaiden huomioiminen oman itsenään, jokainen saa olla oma itsnsä
perinteisiä sukupuoliroolejakin tarvitaan
tuetaan olemaan oma itsensä
tasa-arvokysymyksiin perehtynyt vastuuhenkilö, koska tasa-arvoa on vaikea hahmottaa arjen näkymättömissä rakenteissa, ellei todella ole perehtynyt asiaan
oppiaine, jossa opetetaan toisen ihmisen kunnioitusta, hyviä käytöstapoja ja neuvottelutaitoja
tasa-arvon rakentaminen kaikkien ihmisten välillä sukupuolesta huolimatta
kaikki samalla viivalla tasa-arvoisina
jokainen huomioitava yksilönä ja hyväksyttävä erilaisuus
kaikki yhtä tärkeitä
kaikkien kohtelu tasa-arvoisesti kaikissa asioissa
häiriökäyttäytymiseen puututaan tasa-arvoisesti ja kuunnellaan kaikkien mielipide
arviointimenetelmien7-kriteerien tulee olla samantasoisia kaikilla opettajilla