Aleksin varasto

Samanlainen mutta erilainen

Akseli Gallen-Kallela 1896: Sammon puolustus


Mauri Kunnas Sammon puolustus


Alexaner Paischeff Sammon ryöstö


Don Rosa: Sammon puolustus



Tehtävänä on siis piirtää kuvanlähteen perusteella oma versio, jonka tulee olla sen verran samanlainen, että katsoja huomaa piirroksen viittaavan tuohon oppilaan valitsemaan kuvataideteokseen. Kuvassa tulee olla myös merkittävässä osassa jotain toista tai toisenlaista että katsoja huomaa, ettei piirtäjä yritäkään piirtää kuvaa täysin samanlaiseksi.

Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan maalaamassa Sammon puolustus -nimisessä teoksessa Louhi hyökkää Väinämöisen ja tämän sotilaiden kimppuun veneeseen. Amerikkalainen sarjakuvataiteilija Don Rosa on piitänyt samasta kuvasta ankkaversion, jossa Roope Ankka istui veneessä kuin Väinämöinen Gallen-Kallelan maalaamassa kuvassa. Suomessa myös Mauri Kunnas on tehnyt tuosta samasta teoksesta oman koiramäki-versionsa. Tuollaista tarkoitan samallaisuudella mutta erilaisuudella.

Oppilaan tekemässä piirroksessa tulee siis olla niin paljon samaa, että piirroksen tunnistaa viittaavan klassiseen teokseen.
Kuitenkin samaan aikaan teoksen pitää olla sen verran erilainen, ettei katsoja ensinnäkään luule yritettävän piirtää täysin samanlaista kuvaa. Kuvasta pitää muuttaa jollain tavalla kuvaviestin sisältöä. Eroavaisuus voi olla vaikka jokin esine, tai esineen puuttuminen. Riittävä eroavaisuus ei siis ole vain maalatun kuvan piirtäminen lyijykynällä.

Piirroksen toiselle puolelle lähdemerkintöjen oheen olen toivonut myös kirjoitettavan kuvien eroavaisuudesta. Tämän tyyppistä tunnettuihin taideteoksiin viittaamista käytetään nykyisin median kuvasisällöissä melko paljon.

Teosta olisi tarkoitus tehdä usealla oppitunnilla, eli sitä ei ole tarkoituskaan saada vielä valmiiksi.

Tehtävänä abstrakti viivasotku



Abstraktio taiteessa

Taiteessa käytetään sanaa abstrakti, jos kuva ei esitä mitään esinettä tai joko todellisen tai kuviteltavan maailman hahmoa. Sanat abstrakti, abstraktio ja abstrahointi tulevat vanhan kreikan sanasta abs-trahoo, joka tarkoittaa irrottamista tai irtirepäisemistä. Mutta miten taiteeseen liittyy joku irroittaminen? Ja miten tuo oheinen oranssi ruutu liittyy mihinkään?

Oranssius

Abstrahointi on ehkä helpompi ymmärtää värin kautta. Oranssin voi ymmärtää vaikkapa appelsiinin, fiskarsin saksien tai pulloväripönikän avulla. Oranssius saattaa näin kuulua johonkin nähtävään hahmoon. Mutta millaista on pelkkä oranssius? Mikä se on?

Oranssius on väri tai ehkä tietynlaisen valon aistiminen eikä se välttämättä liity mihinkään esineeseen. Värin voidaan sanoa olevan tietynlaista sähkömagneetista säteilyä, mutta tällöinkään ei ole kyse pelkästä oranssiudesta. Jos karsitaan myös hiukkaset ja niiden värähtely pois, jää oranssiuden kanssa vain se oranssiuden aistiminen. Mutta siinäkinhän oranssiuden kanssa on se "aistiminen".

Oranssius välttämättä liity mihinkään konkreettiseen hahmoon. Voidaan kuvitella pelkkää oranssiutta. Jos tämä pelkkä oranssius ei liity mihinkään nähtävään hahmoon, jää se pelkäksi abstraktioksi, josta on irrotettu kaikki muu. Jäljelle jää vain pelkkä oranssius.

Abstrahointi on usein osittaista

Oranssin täydellinen abstrahointi onnistuu puheessa ja ajattelussa, mutta koetapa maalata oranssin abstraktio! Yllä on yksi kokeilu, mutta siinäkin on oranssiuden ohella vaikka mitä, kuten suorakulmious, digitaalinen kuvanmuodostaminen tai jopa havainnollistaminen. Oranssin osittainen abstrahointi on melko helppoa ymmärtää.

Vaikeampaa on esimerkiksi on suoruuden abstrahointi. Onnistutko piirtämään suoruuden abstraktion ilman viivaa?
Voiko katua tai tähteä abstrahoida visuaalisesti edes vähän? Mutta varmasti voidaan abstrahoida jotain muutakin kuin värejä. Eikö jo pelkistäminen ole jonkinlaista abstrahointia? Joka tapauksessa abstraktissa taiteessa koetetaan pelkistää jotain asiaa ja ilmaista (express) se mahdollisimman puhtaana. Nyt on tehtävänä tehdä viivasotkusta mielikuvituksellinen abstraktio! Tai jotain sen suuntaista.

Välineet

A3-kokoinen piirustuspaperi
Lyijykynä
Mieleisesi puuvärikynät

Tehtävä

1. Piirrä lyijykynällä syherö. Voit piirtää myös sotkun, sutun tai viivatakun. Älä paina lyijykynällä kovasti, koska näin voit myöhemmin kumittaa sen helpommin.
2. Etsi tekemästäsi sotkusta joitain hahmoja, jotka vahvistat kapealla rajauskynällä. Voit myös jättää viivasyherön hahmottomaksi abstraktioksi eli esittäviä hahmoja ei ole pakko löytää.
3. Väritä kaikki alueet valitsemillasi puuväreillä, myös tausta. Älä väritä rajauskynillä alueita. Pienien mustien alueiden värittämiseen voi käyttää paksuja tusseja. Jos haluat alueita mahdollisimman tummiksi, voit käyttää siihen pehmeitä (B6) grafiittikyniä tai mustaa pullopeiteväriä.

Tunnin päätteeksi
Kun tunti päättyy tai kun työsi on valmis, ota tekemästäsi työstä valokuva puhelimellasi. Ota siis valokuva, vaikket olisi saanut työtäsi vielä valmiiksi, koska on mahdollista että teoksesi, päivän työsi, häviää. Kuvalla voit kuitenkin todistaa, että sinä olet työstänyt sitä jo paljon. Jos tarvitset kuvan varaamaa tallennustilaa muuhun, voit palauttaa työsi jo keskeneräisenäkin peda.nettiin. Kirjoita kuvan oheen tekstikenttään, että työ on vielä kesken ja aiot vielä jatkaa sitä. Voit myöhemmin lisätä siihen kuvan valmiistakin työstäsi.

Tunnin päättyessä

Kuvistunnin päättyessä

    1. AloitetaaN loppuraivaus 5 min ennen aikataulunmukaista tunnin päättymisaikaa.

    2. Varmista, että kaikissa käyttämissäsi papereissa on nimi.

    3. Vie kuvistehtäväsi suunnitelmineen luokan vasemmalla seinällä olevaan oikeanpuoleiseen varastoon. Laita ne harmaaseen karttalaatikon oman kuvisryhmäsi lokeroon.

    4. Palauta kynät ja muut koulun tavarat takaisin luokan eteen ja kerää omat tavarasi reppuusi.

    5. Järjestä tuolit ja pöydät paikoilleen eli kaksi mustaa tuolia kunkin pöydän ääreen. Luokan keskelle jätetään väylä, jota pitkin mahtuu kävelemään. Myös sinisen kaapin viereiselle ovelle on päästävä, eli vetäkää oven viereistä pöytää vähän taemmas, että pöytien välistä mahtuu kulkemaan.

    6. Vie roskat pöydiltä, tuoleilta ja lattialta roskikseen. Jos oma paikkasi on siisti, voit joko odottaa pöytäsi vieressä tai auttaa vieruskaveria paikkansa siivouksessa, että tunti ei veny yliajalle.

    7. Opettaja tarkistaa luokan kunnon ja antaa luvan lähteä.

Suunnitelmat ja luonnostelu suunnitelmapaperilla

1. ota A5-kokoinen puolikas kopiopaperi suunnittelupaperiksi.
2. Merkitse oma nimesi ja luokkasi suunnitelmapaperiin. Nimeä se varsinaisen työn avulla: Esimerkiksi "Kuviskansion kansikuvan suunnitelma".
3. Kuvaile ideaasi muutamalla lauseella.
4. Tee pieni ruutu, johon hahmottelet ja mietit sommittelua: Kuinka käyttäisit käytettävissäsi olevan tilan paperilla. Pieneen ruutuun hahmotteleminen on nopeampaa kuin koko suunnittelupaperin tilan käyttäminen. Pienuudesta on myös se hyöty, ettet siinä takerru yksittäisiin silmäripsien kaltaisiin yksityiskohtiin eli "hienosäätöön", vaan jäsennät ensin "karkeat linjat"
5. Perustele sanallisesti jokin visuaalisen valintasi, jonka aiot tehdä kuvassa.
6. Voit jatkossa käyttää suunnitelmapaperille tähän mennessä tyhjiksi jääneitä kohtia joidenkin yksityiskohtien luonnosteluun tai muuhun asiaan, joka liittyy annettuun tehtävään.
7. tee varsinainen kuvistyösi. Huomioi tekemäsi suunnitelma ja luonnokset. Myöhemmin voi tulla tarve poiketa alkuperäisestä suunnitelmastasi. Sen saat tehdä, mutta huomaa muutoksen syy ja kirjoita se suunnitelmaan.

Sinun ei siis ole pakko pysyä alkuperäisessä suunnitelmassasi, mutta huomaa tekemäsi suunnitelma ja mieti, miksi katsotkin myöhemmin järkevämmäksi toimia toisin.

HUOM!
Jos työsi menee pieleen ja päätät vaihtaa paperin uuteen, älä heitä paperia pois! Talleta vanha versiosi ja kerro, mitä katsot hyväksi muttaa.