Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään sekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyttä.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon opiskeluympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjen osalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa. Opetuksessa ja ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus. Opiskelijat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta. Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja kehitystarpeita.

Opetuksen tavoitteet

Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen. Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti sekä pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus). Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvat parhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä toisia kunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla.

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista. Liikunnan arviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.

AIHEKOKONAISUUDET

Liikunnan opetuksen tavoitteissa huomioidaan kaikille lukioille yhteiset aihekokonaisuudet:

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
Kansalaisjärjestöt ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Liikunta tarjoaa runsaasti toimintamahdollisuuksia aktiiviselle kansalaiselle. Liikunta-ala on myös merkittävä työllistäjä Suomessa. Liikunnanopetuksen yhteydessä tulee tutustua kansalaisjärjestöjen toimintaan ja kannustaa nuoria aktiivisiksi toimijoiksi. Jokaisen oma panos vaikuttaa liikuntakulttuurin kehitykseen asuinalueellaan. Myös liikunta-alan yrittäjyyttä ja liikuntaa ammattina esitellään monipuolisesti. Erityisesti tulee huomioida paikalliset mahdollisuudet ja vahvuudet.

Hyvinvointi ja turvallisuus
Aihekokonaisuuden keskeinen tavoite on edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista.
Fyysinen toimintakyky luo perustan ihmisen hyvinvoinnille. Hyvä fyysinen kunto auttaa ihmistä selviämään paremmin myös psyykkisestä kuormituksesta. Liikunnanopetuksen keskeisenä tavoitteena on kannustaa nuorta opiskelijaa huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Fyysisen toiminnan lisäksi tunteiden ilmaisulla on keskeinen osa opetuksessa. Myös yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen on tärkeä osa hyvinvointia. Koulun toimintakulttuurin kannalta tärkeitä asioita ovat mm. osallistuminen erilaisiin tapahtumiin yhdessä ja esimerkiksi vanhojen päivän järjestelyt. Liikkumisessa huomioidaan turvallisuus ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Siirtyminen liikuntapaikoille tapahtuu turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
Myös liikkujan pitää tarkastella toimintansa vaikutusta ympäristöön. Haluamme että liikkujan jalanjälki on ekologisesti mahdollisimman pieni. Liikunnan harrastamisessa suositaan luonnonolosuhteita ja vuodenajat otetaan huomioon, esimerkiksi talviurheilu ei tarvitse toistaiseksi keinotekoisia rakenteita. Luonnossa liikkuessamme toimimme vastuullisesti, emme esimerkiksi roskaa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
Liikunnan kieli on kansainvälinen. Lukion liikunnan keskeiset sisällöt ovat suurimmaksi osaksi universaaleja. Sisällöt on mahdollista omaksua sukupuolesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Liikunnan avulla on myös mahdollisuus tutustua muiden maiden liikuntakulttuurien erityispiirteisiin, voimme tanssia vaikkapa afrotansseja tai pelata Pohjois-Amerikassa suosittua lacrossea. Myöskään oman kulttuuri-identiteetin vaalimista, vaikkapa pesäpallon peluuta, emme tietenkään unohda. Liikunnassa opetus voi mainiosti tapahtua millä tahansa kielellä ja vierailijoilla voisi olla jotakin erityistä annettavaa tämän aihekokonaisuuden toteuttamisessa. Kaikessa toiminnassa huomioimme myös toisen ihmisen kunnioittamisen ja reilun pelin periaatteet.

Monilukutaito ja mediat
Liikuntakulttuurin kannalta media parhaimmillaan välittää tietoa ja toimii innostuksen lähteenä sekä motivoijana. Media myös muokkaa liikuntakulttuuria ja kriittinen medialukutaito on erityisen tärkeää. Kaupallisuus ja näyttävyys ovat (liikunta)urheilumediassa tärkeitä. Minkälaista opiskelijaliikunnan pitäisi olla? Lukion opetussuunnitelma painottaa liikunnan myönteisiä ja turvallisia arvoja.
Mediaosaaminen voi olla myös oman tekemisen dokumentointia. Mediaosaamista voidaan hyödyntää erilaisten liikuntatapahtumien dokumentoinnissa kuten vanhojen päivän tapahtumissa.

Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian voimakas kehitys ja liikuntakulttuurin muutos on lisännyt teknologian hyväksikäyttöä myös liikunnassa. Liikunnassa teknologian käyttö on suotavaa mikäli se lisää opiskelijan hyvinvointia tai motivoi liikkumaan. Esimerkiksi oman kehon viestejä välittävän mittarin käyttö voi opettaa liikkujalle oman kehonsa kuuntelua. Erilaiset apuvälineet ja sovellukset lisäävät myös mahdollisuuksia fyysisen kunnon arviointiin. Sovellukset mahdollistavat monenlaisen tiedon ja palautteen antamisen liikkujalle. Tiedon välittäjänä teknologia tarjoaa mahdollisuuksia lähes rajattomasti. Esimerkiksi paikannus ja matkan mittaaminen sekä reitin tallentaminen on arkipäivää puhelimen avulla. Teknologian kehitys palvelee opetusta myös lisäämällä turvallisuutta liikuntatunneilla. Teknologia on kuitenkin parhaimmillaan liikunnanopetuksen oiva apu, ei itsetarkoitus.

PAKOLLISET kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja ‑lajeihin. Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

LI1 Energiaa liikunnasta (pa)

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

LI2 Aktiivinen elämäntapa (pa)

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

Valtakunnalliset SYVENTÄVÄT kurssit

Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

LI3 Terveyttä liikkuen (sy)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

LI4 Yhdessä liikkuen (sy)

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

LI5 Hyvinvointia liikkuen (sy)

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.




Koulukohtaiset SOVELTAVAT kurssit

LI6 Abiliikunta (ko)

Kurssin tavoitteena on fyysisen toimintakyvyn jatkuva ylläpito, virkistäytyminen muun koulunkäynnin lomassa ja omien harrastuslajien löytäminen. Kurssin lajit valitaan opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Kolmannen opiskeluvuoden syksy. Arviointi suoritusmerkintä.

LI7 Luontoliikunta (ko)

Kurssilla opiskellaan retkeilyn ja luonnossa liikkumisen perustaitoja. Kurssi toteutetaan vaellusretkenä (2 päivää, yksi yö) Pohjois-Karjalan alueella. Kurssi on omakustanteinen. Pyritään toteuttamaan kerran kolmessa vuodessa.

LI8 Itsenäisesti toteutettava liikunnan kurssi (ko)

Kurssi koostuu itsenäisesti suoritetuista liikuntakerroista (38 h). Opiskelija suunnittelee itsenäisesti kurssin sisällön sekä toteuttamisaikataulun ja esittää suunnitelman opettajalle. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa ja pitää toteutuneista liikuntakerroista päiväkirjaa.
Kurssin sisältönä voi olla myös jonkun produktion valmisteleminen ja esittäminen (esim. tanssiesitys/-teos, joka esitetään koulun juhlassa).
Omatoimisella kurssilla pitää olla jokin tavoite. Lopuksi opiskelija myös arvioi tavoitteen toteutumista kirjallisesti sekä palautekeskustelussa opettajan kanssa.