Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3 §.]

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksen järjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.]

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki 629/1998, 27 § (1268/2013).]

Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville.

Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään opiskelijahuoltoryhmässä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja pyskologi sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja tai aineenopettaja. Oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa määritellään tarkemmin menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Koulun toimintakulttuurissa pyritään edistämään hyvää työilmapiiriä. Hyvää ilmapiiriä luodaan muun muassa sopimalla yhteisistä toimintaperiaatteista sekä parantamalla tiedonkulkua työyhteisön jäsenten välillä. Korostettavia arvoja ovat suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, avoimuus ja yksilöllisyys. Työyhteisön jäseniä kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin järjestämällä esimerkiksi koko kouluyhteisön yhteisiä liikuntatapahtumia.

Opiskeluyhteisö pyrkii ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymiskehitystä. Koulusta syrjäytymisen oireita voivat olla:

a) käyttäytymisongelmat / osallistumattomuus
b) epämääräiset poissaolot
c) yksinäisyys / eristyneisyys / sosiaalinen viiteryhmä muualla
d) päihteet / rikollisuuteen viittaavat teot
e) muutokset koulumenestyksessä.


Jatkuvalla seurannalla yritetään löytää ja katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kielteinen kehityskulku. Seurannasta vastaavat kaikki työyhteisön jäsenet. Työyhteisön hyvinvointia voidaan ylläpitää muun muassa teemapäivän, -viikon, oppituntien, tietoiskujen, tempauksien, tutortoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvinvointia edistetään yhteistyössä kotien, alueen muiden oppilaitosten, seurakunnan, poliisin, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä päihdepysäkin kanssa. Opetussuunnitelmaa täydennetään myöhemmin eri hallintokuntien yhteistyönä. Yhteistyössä määritellään paikalliset tukiverkostot.