4. Aineistokirjoitelma

Mikä on aineistokirjoitelman idea?

1. Sinulla on annetusta aiheesta jokin oma ajatus, jota kirjoitelmassa käsittelet. Aineistoa käytetään oman ajattelun tukena tai vain virikkeenä, miten tehtävänannossa on määritelty.

2. Osaatko tuottaa yhtenäisen tekstin annetusta aiheesta?
- Vastaus ei karkaa aiheesta
- Vastaus on yhtenäinen ja sidoksinen eli lukijan on helppo seurata ajatuksen juoksua. Yhtenäisen vastauksen saat, kun suunnittelet aluksi, mitä haluat aiheesta sanoa. 
- Vastaus on ryhmitelty kappaleisiin. Vastaus etenee johdonmukaisesti. 
- Otsikko on tehtävänannon mukaisesti joko keksitty itse tai käytetty valmiiksi annettua otsikkoa. 

3. Osaatko ilmaista ajatuksiasi suomeksi yleiskielellä?
- Onko teksti ymmärrettävää ja yleiskielistä?
- Onko sanasto rikasta ja monipuolista?
- Ovatko lauserakenteet hallinnassa?

Miten aineistoon viitataan?

Esimerkki 1

  • Ensimmäinen viittaus

    "Poliitikot haluavat talouskasvua. Mutta tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista ei halua kasvua vaan turvallisuutta", kirjoittaa Janne Saarikivi esseessään Rikas ja köyhä (kotimaa24.fi 6.8.2016).

  • Myöhempi viittaus

    Saarikivi ottaa kantaa kasvun ideologian kestävyyteen. Esseessä todetaan, ettei maapallo kestä jatkuvan talouskasvun ideologiaa.

Esimerkki 2 

  • Ensimmäinen viittaus

    YouTubessa julkaistu Tuntematon sotilas -elokuvan virallinen traileri 2 (2017) esittää suomalaisten sotilaiden rinnalla vahvasti suomalaisen luonnon.

  • Myöhempi viittaus

    Traileri antaa hyvän tiivistelmän elokuvan tapahtumista sellaiselle, joka tuntee teoksen päätapahtumat.

Miten kaunokirjallista aineistoa käytetään?

  1. Aineistoa voi lainata ja selostaa.

    Aineistoa ei kannata lainata pitkästi, jos ei jokin erityinen syy, kuten sen tyylin havainnollistaminen, tätä edellytä. Yleensä on parempi selostaa aineistoa omin sanoin eli referoida sitä. Aineistoa selostetaan preesensissä.

  2. Aineistosta voi esittää tulkintoja tai aineiston avulla voi tulkita käsittelemiään asioita ja ilmiöitä.

    Kaunokirjallisessa aineistossa on tärkeää esitellä aineiston aihe ja tilanne ja pohtia aineiston teemaa: mitä aineisto haluaa elämästä ja käsittelemästään ilmiöstä sanoa? Muista, että proosa-aineistossa kuuluu kertojan ääni, runoaineistossa puhujan ääni. Kaunokirjallisissa aineistoissa voi siis olla vain henkilöhahmolla tai kertojalla mielipiteitä ja ajatuksia - ei koskaan kirjoittajalla. 
  3. Aineistoa voi kommentoida ja siihen voi ottaa kantaa.

  4. Aineistoa voi analysoida ja vertailla.

    Muista säilyttää oma ääni. Aineisto on vain oman äänen tukena. 

  5. Aineistoa voi käyttää päättelyyn ja uusien näkökulmien ja ideoiden rakentamiseen.

    Aineiston pohjalta voi kehitellä uusia näkökulmia aiheeseen tai päätellä asioita, joita aineistossa ei ole sanottu. Tällainen aineiston soveltaminen uusiin yhteyksiin ja tilanteisiin tuottaa jotain uutta käsiteltyyn asiaan.