4. Viittaaminen
Osaatko lainausten välimerkit?
1. Äiti huusi Lapset syömään!
2. Lapset syömään! huusi äiti
3. Äidin komento Lapset syömään kuului kauas
4. Maistuuko? kysyi äiti
5. Onpa hyvää sanoi Mari
6. Mari sanoi Onpa hyvää
Viittaaminen aineistoon
VIITTAAMINEN AINEISTOON
Ensimmäisellä kerralla viitataan tekstiin siten, että kaikki tiedot tulevat esiin. Samassa virkkeessä esitellään aineisto.
= kirjoittaja (ammatti, jos merkityksellinen), tekstilaji, otsikko/nimi, ilmestymispaikka ja -aika
Kolumnissaan Sinuttelua, kiitos! (HS 17.1.2007) Helena Killberg kertoo halustaan tulla sinutelluksi.
Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää kahden kielen väliin.
Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut…
Toisella kerralla kirjoittajaan voi viitata sukunimellä tai tekstilajin nimellä.
Killberg kuvailee nöyryyttäväksi tilanteita, joissa häntä on teititelty.
Artikkelissa todetaan, että…
Tiivistä lähdetekstiä omin sanoin. Etsi tekstistä olennainen ja tärkeä asia, jonka pyrit muutamalla virkkeellä välittämään lukijalle. Lukija ei tunne aineistoa ennakkoon, mutta esittely auttaa seuraamaan sinun ajatuksiasi aineistosta. Älä toista otsikon tietoja uudestaan.
4.1 Mitä viittauksesta puuttuu?
Suora ja epäsuora lainaus
Aineistoon viitataan
- suoraan lainaamalla, jolloin käytetään lainausmerkkejä ilmaisemaan mikä osa tekstistä on jonkun muun (=suora esitys)
- referoimalla eli omin sanoin tiivistämällä. (=epäsuora esitys)
Pohjatekstistä puhutaan preesensissä.
EPÄSUORA ESITYS (REFEROINTI)
Kirjoitustaidon vastauksessa tekstiä referoidaan mieluiten omin sanoin. Vain, jos suora lainaus on välttämätön, käytetään sitaatteja. Kaunokirjallisista teksteistä tarvitaan lainauksia, että voidaan perustella tekstistä tehdyt havainnot ja päätelmät sekä antaa kuva tekstin tyylistä.
Killberg kuvailee nöyryyttäväksi tilanteita, joissa häntä on teititelty.
SUORA ESITYS
Johtolause kertoo esimerkiksi kenen puhumaa tai kirjoittamaa teksti on. Se voi myös kuvailla tekstiä, esitellä päätelmiä, yhteenvetoja tai havaintoja, joita suoralla sitaatilla eli lainauksella perustellaan tai todistellaan.
Johtolauseessa on oltava predikaatti, eikä sivulause voi olla johtolause.
EI: Salmelan mukaan…
EI: Kuten Salmela toteaa: ”…
3.1. JOHTOLAUSE + LAINAUS
Jos lainaus on kokonainen virke ja sitä edeltää johtolause, jossa on kaksoispiste, lainaus aloitetaan isolla alkukirjaimella. Piste tulee lainausmerkkien sisään.
Suomalaiseen tasa-arvoiseen kulttuuriin sinuttelu sopii Salmelan mukaan hyvin: ”Monelle sinuttelussa heijastuu kuitenkin ihanne tasa-arvoisesta maasta, jossa kaikki aloittavat elämän samalta starttiviivalta ja ansaitsevat kunnioitusta teoilla ja asenteilla, eivät tiukoilla hierarkioilla.”
3.2. LAINAUS + JOHTOLAUSE
Jos lainaus on pitkä, johtolause kannattaa sijoittaa ennen lainausta.
Jos lainaus on kokonainen virke, alkuperäisessä tekstissä oleva piste jätetään pois ja sitaatin jälkimmäisen lainausmerkin jälkeen tulee pilkku. Johtolause alkaa pienellä alkukirjaimella
”Poikkeuslait tai niillä uhkailu eivät herätä Suomessa kiihkeää keskustelua yksilönvapauksista, vaan osa jopa vaatii kovempia rajoituksia, kuten sakkoja maskittomille”, kuvailee Saarikoski kolumnissaan suomalaista kansanluonnetta ja sen etuja poikkeusoloissa.
Jos lainattava virke päättyy kysymys- tai huutomerkkiin (tai kolmeen pisteeseen), ne merkitään lainausmerkkien sisäpuolelle. Lainausmerkkien jälkeen ei tule pilkkua, vaan johtolause alkaa suoraan lainausmerkkien jälkeen pienellä alkukirjaimella.
”Miksi edes haaveilla Aurinkorannikosta, kun voi päästä Aurajoelle?” kertoo Saarikoski unelmien muuttumisesta pandemian aikana.
3.3. JOHTOLAUSE SITAATIN KESKELLÄ
Jos johtolause sijoitetaan lainatun virkkeen keskelle, erotetaan se molemmin puolin pilkulla.
”Osa suomalaisista on puhunut toiveikkaasti siitä, että koronaviruspandemian aikana arvot ovat menneet uusiksi”, Saarikoski kertoo, ”eikä entisenlaista halua matkustaa enää ole.”
Sitaatin keskelle voi sijoittaa myös kaksi johtolausetta (eli kaksi predikaattia). Tällöin johtolauseen eteen tulee pilkku ja johtolauseen loppuun kaksoispiste.
”Osa suomalaisista on puhunut toiveikkaasti siitä, että koronaviruspandemian aikana arvot ovat menneet uusiksi”, Saarikoski kertoo ja jatkaa: ”eikä entisenlaista halua matkustaa enää ole.”
3.4. UPOTETTU LAINAUS
Jos teksti on osa kirjoittajan omaa tekstiä, lainausmerkit osoittavat mikä aines on lainattu muualta. Piste tulee lainausmerkkien ulkopuolelle. Lainaus alkaa pienellä kirjaimella, jos se on osa omaa tekstiä.
Alexandra Salmela toteaa, että sinuttelua ”ei voi käyttää oman vallan osoittamiseen tai toisen kyykyttämiseen”.
Jos alkuperäisessä tekstissä on iso kirjain ja joudut sen oikeinkirjoitussääntöjen takia merkkaamaan pieneksi alkukirjaimeksi, laita pieni kirjain hakasulkeisiin (ks. kohta 3.7).