Agricola ja kirjakielemme synty

Uskonnolliset tekstit, kuten virret ja rukouskirjat olivat tyypillistä 1500-1700-luvun kirjallisuutta.
- Tutustu 1500-1700-luvun kirjallisuuteen.

Kuka on Mikael Agricola?

- Mikael Agricola syntyi Pernajassa n. vuonna 1510.
- Hän opiskeli maisteriksi Wittenbergin yliopistossa Saksassa.
- Hän toimi mm. piispan kirjurina, tuomiokapitulin jäsenenä sekä Turun koulun rehtorina.
- Hän kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset kirjat: ABC-kirjan (n. 1543) ja Rucouskirjan (1544).
- Uuden testamentin hän suomensi uskonpuhdistuksen aikaan v. 1548.
- Agricolaa voidaan pitää kirjakielemme perustajana.
- Lähde: www.agricola.fi.

Agricola-aiheisia linkkejä

- Katso video Agricola kahdessa minuutissa.
- Testaa, tunnistatko nämä Agricolan keksimät sanat?
- Tutustu Mikael Agricolaan lukemalla Ylen artikkeli "Mikael Agricolan päivä 9.4." (2013).

TEHTÄVÄT

1. Kuuntele Ylen radiolähetys "Sanasta Agricolaa" (2007) kohdasta 09:00-11:00. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on professori Pirkko Muikku-Werner.

A) Mistä Agricola tempaisi uudet suomen kielen sanansa?
B) Millaisia sanoja hän keksi?

2. Koettakaa lukea ja kääntää tekstinäyttet 1 ja 2 nykysuomelle. Pohtikaa esimerkkien avulla, mikä kielessä on muuttunut.

Almanakka (1765)


1. Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman tuulesta ja wilusta. Sentähden
ei pidä capalota cohta päästettämän, cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen
jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen owen tygö
mendämän, cusa kylmä ja weto heitä cohdata taita.

2. Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle, josa äiti oli eloa
leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä, joca maasta ylös nouse, on
terveydensä puolesta nijn tullut wahingoitetuxi, että hän coco elinaicanansa on
luodencannettuna pidetty, ja ei mihingän ollut kelwollineri, mutta hänen wanhemillens
suurexi waiwaxi ja suruxi.