Q ja Suomi

QAnon ei ole yhtenäinen liike, eikä moni sen aatteita jakava koe kuuluvansa siihen. Q-liikkeen suosio kasvaa Suomessa muun muassa tunteisiin vetoavien julkaisujen avulla, ja tutkijan mukaan asiaan tulisi puuttua.

Tiistaina 13.10. joogaopettaja ja kouluttaja Mia Jokiniva julkaisi sivuillaan vetoomuksen Qanonia vastaan. Hän kehotti suomalaisia joogaopettajia irtisanoutumaan Qanon-liikkeen levittämistä huhuista. Hän kertoi huomanneensa yhä enenevissä määrin “erilaisia tiedettä, koronaviruksen todenperäisyyttä, akateemista tutkimusta ja medioiden toimitustyötä vähätteleviä ulostuloja” opettajilta ja studionomistajilta.

Qanon-liikkeen mukaan maailmaa johtaa eräänlainen pieni pahan eliitin pedofiilirinki, joka hyväksikäyttää, kiduttaa tai muutoin kohtelee lapsia kaltoin. Q-uskovaiset ajattelevat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin taistelevan näitä pahoja voimia vastaan. Q-liikkeessä epäillään esimerkiksi tutkijoita, perinteisiä instituutioita, mediaa ja terveydenhuollon ammattilaisia muun muassa kansalaisten kontrolloimisesta, tiedon pimittämisestä, valehtelusta.

Osa myös pitää koronaviruspandemiaa, 5g:tä ja ilmastonmuutosta välineinä lisätä eliitin kontrollia. Qanon odottaa “myrskyä”, yhteiskuntajärjestyksen kumoamista, jossa pahan eliitin jäsenet viedään vankileireille – joidenkin mukaan tarkalleen ottaen Guantanamo Bayhin.

Lue lisää liikkeestä ja sen synnystä: Internetin syövereissä syntyi liike nimeltä QAnon, ja sen mukaan Trump käy messiaanista taistelua pahaa vastaan.

Elokuussa 2019 yhdysvaltalaismedia Business Insider kertoi Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:n varoittaneen salaliittoteorioiden olevan merkittävä sisäisen terrorismin uhka. Uhka oli muistion mukaan kasvanut esimerkiksi Pittsburghin synagoga-ampumisessa 2018, Pizzagate-salaliittoteoriassa 2016 ja QAnonissa.

QAnon-liike ja sen levittämät ajatukset ovat jalkautuneet kevään, kesän ja syksyn aikana entistä laajemmin myös Suomeen. Liikettä on vaikea luokitella, mutta sen piirissä olevia ihmisiä yhdistää kriittisyys “maailman tapahtumia johtavaa pientä eliittiä” kohtaan. Liike ei ole yhtenäinen, eivätkä sen piirissä olevat välttämättä koe liittyvänsä Qanoniin mitenkään, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen, joka on tutkinut muun muassa oikeistopopulistististen liikkeiden verkkokäyttäytymistä ja salaliittoteorioita.

Hänen mukaansa Qanonin salaliittoteorioita tai linkkejä jaetaan monenlaisissa yhteisöissä, joissa olevat ihmiset tulevat hyvin erilaisista taustoista. Hän ei miellä Q-liikettä yksittäisenä toimijana: sillä ei ole johtajia eikä sen ydinjoukko ole Suomessa kovin laaja. “Puhutaan ehkä muutamista kymmenistä, alle sadasta ihmisestä, jotka sanovat olevansa se Q-porukka, joka kertoo, mitä Q:sta tulee tietää. On vaikea arvioida, kuinka moni sen sijaan on epäsuoremmin Q:n vaikutuspiirissä”, Pyrhönen kertoo.

Suomessa QAnonin kannattajia on julkisesti näyttäytynyt esimerkiksi EU-eroa vaativassa mielenosoituksessa Helsingissä syyskuun alussa. Noin 350 hengen tapahtumassa oli Q-liikkeen tunnuksilla varustettuja kylttejä, joissa luki myös “Make Finland Great Again.”

Liikkeessä yleisten ajatusten pariin on päätynyt myös tunnettuja ihmisiä. Esimerkiksi 1990-luvulla MTV3:n Amatsonia -keskusteluohjelmaa luotsannut Yazka Love on tehnyt Q-aiheisia Youtube-videoita. Hänen henkilökohtainen kanavansa poistettiin viime viikon loppupuolella, mutta hän on jatkanut videoiden tekemistä toisella Youtube-kanavalla ja muissa videopalveluissa.

Seura taas kertoi siitä, miten liikkeen teemoja mukailevia ajatuksia on levitetty suomalaisissa hyvinvointi- ja joogapiireissä, esimerkiksi lokakuisen mielenosoituksen yhteydessä. Siellä puhui muun muassa Heikoin lenkki -televisio-ohjelmasta tunnettu mediapersoona ja hyvinvointivalmentaja Kirsi Salo, joka vertasi nykymaailmaa Orjattaresi-sarjaan ja yhdisti puheenvuorossaan kasvomaskit orjuuteen.

”Jos ihmiset saadaan valvomaan toisiaan, narauttamaan toisiaan, ihmiset kääntyvät toisiaan vastaan. Sitten se juttu on siinä. Sitten sua valvotaan koko ajan. Ja meillehän tehdään tätä. Meillä on maskittomat ja maskilliset. Meillä on merkkejä tästä, että ihmiset käännetään toistensa valvojiksi, jolloin se pelko alkaa kasvaa”, hän sanoi tilaisuudessa.

Aate on levinnyt erityisesti koronaviruspandemian aikana. Pyrhösen mukaan kasvun aikana erilaiset toimijat, kuten pienten FB-ryhmien ylläpitäjät ja poliittiset vaikuttajat hakivat opportunistisesti seuraajia Qanonin ajatusten avulla, mikä edisti leviämistä.

Hän kertoo, että osa liikkeen kärjistä, kuten maskipakko ja maskisuosituksiin liittyvä kriittisyys toimivat maailmanlaajuisesti. Sellainen sisältö voi levitä pitkälti samanlaisena ympäri maailman. Sen lisäksi on argumentteja, jotka toimivat tietyistä kansallisista lähtökohdista riippuen tai jotka on helppo muovata kuhunkin maahan sopiviksi. “Poliitikot ovat globalisteja, ja he ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat eliitin klubin, joka vetelee naruista demokraattisten instituutioiden takana”, Pyrhönen antaa esimerkin. “Siitä pystyy aika helposti sanomaan, että joo, Sanna Marin ja Juha Sipilä tekivät näin. Ei vaadi kuin pientä hienosäätöä, että ajatuksen saa paikalliseksi.”

Pyrhösen mukaan Q-liikkeen sisällä retoriikka vetoaa vahvasti tunteisiin ja on yleensä räätälöityä kohderyhmälle. “Siinä on voimakkaita tunteita, skandaaleja, pöyristymistä. Se on henkilökohtaista ja varsin lähelle tulevaa.”

Esimerkiksi hän antaa Facebookissa toimivan suomalaisen Children are sacred -ryhmän, jonka tarkoitus on ryhmän itsensä mukaan edistää lasten hyvinvointia jakamalla tietoa sekä kohdistaa ihmisten huomio pedofiliaan. Pyrhösen mukaan kyseisen ryhmän kautta Qanon on saanut huomiota sellaisilta yleisöiltä, jotka eivät yleensä ole aktiivisia salaliittoteoriapiireissä: naisilta, kotiäideiltä, vanhemmilta ihmisiltä ja sellaisilta, jotka eivät normaalisti ole kovin poliittisia. “Siellä levitetään tarinoita, että oikeasti eliitti vain mielellään katsoo näitä asioita sormiensa läpi. Ihmetellään, miten on mahdollista, että Facebookista voi bannia (kieltää) ryhmiä, mutta pedofiilejä ei pystytä ottamaan kiinni. Siinä on kauhistunut, pöyristynyt ja raivostunut sävy.”

Pyrhösen mukaan on vaikea aukottomasti osoittaa, onko heinäkuun lopulla perustetun julkisen Children are sacred -ryhmän suosio Qanonin ansiota vai ei. “Vaikuttaa melko epätodennäköiseltä, että nämä asiat eivät liittyisi mitenkään toisiinsa”, Pyrhönen sanoo.

Kyseinen Facebook-ryhmä ja sen aktiivit ovat kiistäneet ryhmän julkaisuissa kuuluvansa Qanon-liikkeeseen tai levittävänsä sen aatteita.HS haastatteli ryhmän jäsentä, joka tutustui tuttavansa kautta Q:n ajatuksiin ja erilaisiin pedofiliaväitteisiin liikkeen alkuaikoina.
Hän ei pidä Children are sacred -ryhmää Qanonin sisäänheittoryhmänä eikä koe ryhmässä esiintyvän esimerkiksi koronavirus- tai rokotekriittisyyttä, vaan on enemmänkin huolissaan siitä, miten Q-liitokset vievät keskustelua pois ryhmän alkuperäisestä funktiosta, pedofiliaan puuttumisesta.

Jäsen puhuu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi jutussa nimettömänä. “Eihän Qanon ole mikään rekisteröity yhdistys, joten millä tavalla kukaan nyt kuuluu oikeastaan mihinkään. Kyllä minä joitakin ryhmiä seuraan ja selvittelen itse eteenpäin ja muodostan omat mielipiteeni. Mielestäni asia on enemmänkin niin, että ihmiset ovat alkaneet herätä siihen, mitä maailmalla tapahtuu ja yrittävät omilla tahoillaan tuoda sitä julki.”

Pyrhönen on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa pedofilia on ryhmässä näkökulmasta riippuen pelkkä sateenvarjo tai keihäänkärki disinformaation levittämisessä. ”Salaliittoteoreettisen ajattelun ytimessä on se, että valtamedia valehtelee kaikesta, on ”eliitin” käsissä ja johtaa ihmisiä tarkoituksellisesti harhaan, ja pedofilian käsittely tai väitetty käsittelemättä jättäminen ”valtamediassa” on vain esimerkki tästä. Todellisuudessa huomattava osa ryhmässä jaetusta sisällöstä on tällä tavoin poliittisesti kehystettyä”, Pyrhönen perustelee.

Vaikka ryhmän jäsen on kuullut tuttavansa löydöksistä ja ajatuksista jo parin vuoden ajan, käänteentekevä hetki Q:n suhteen tapahtui elo–syyskuussa, kun sosiaalisessa mediassa levisi päivityksiä, joissa vanhemmat esittelivät huolissaan L.O.L. Surprise -nukkejen ominaisuuksia. “Se sytytti minussa jonkinlaisen ahdistuksen. Lähdin tonkimaan taas vähän enemmän, ja sen seurauksena etsin ryhmiä, joihin liittyä, ja päädyin myös Children are sacrediin. Ennen kuin alkoi tulla noita juttuja [väitteitä ryhmän Q-yhteyksistä], en yhdistänyt ryhmiä ja Q:ta mitenkään.”

Itse asioihin perehtymistä tukee QAnonin retoriikka, sillä yksi liikkeen käyttämistä fraaseista on “Do your own research” eli “Tee itse oma tutkimuksesi”. Tutkija Pyrhönen sanoo retoriikalla tavoiteltavan sitä, ettei asiantuntijoihin, tutkiviin journalisteihin tai tutkijoihin luoteta, vaan ihmisen on hyvän kokonaiskuvan asiasta saadakseen tehtävä itse se, minkä parhaaksi näkee.

Hän myös kertoi keväällä Ylen haastattelussa, että salaliittoteorioihin uskovat saattavat vahvistaa oletuksiaan etsimällä internetistä niihin sopivaa informaatiota. “On paljon helpompaa päättää, mihin haluaa uskoa, ja sitten etsiä omaan makuun sopivat vastaukset”, Pyrhönen sanoi tuolloin Ylelle.

Children are sacred -ryhmän jäsenen mielestä liikettä ei oteta tosissaan ja sen väitteet ammutaan alas liian nopeasti.

“On hirveän helppo kirjoittaa jossain jostain vastapuolesta hirveän vähättelevästi. Haluaisin esittää jollekulle kysymyksen, että miksi asioita ja väitteitä ei laajemmin tutkita vaan ne leimataan salaliittoteorioiksi? Siitä tulee juuri se tunne, että ne, joilla on vaikutusvaltaa tässä maailmassa, eivät halua näiden asioiden tulevan julki.”

”Ovathan nämä kaikki väitteet ja asiat, mitä [Q-liikkeessä] yritetään tuoda julki, niin absurdeja ja sairaita. On ihan ymmärrettävää, että normaali ihminen ei halua uskoa niitä. On paljon helpompi uskoa, että tuollaista ei voi tapahtua missään.”

Myös joogapiirien Qanonin vastaisen vetoomuksen julkaissut Mia Jokiniva on havainnut, ettei Q-liike ole järin yhtenäinen. Hän kuvailee vetoomuksen vastaanoton olleen kahtalainen: valtaosan mielestä asian esiin tuominen oli hyvä, tervetullut ja rajoituksia naurunalaiseksi tekevää ilmiötä selkeyttävä asia, mutta myös soraääniä kantautui Jokinivan sosiaalisen median kanaviin ja yksityisviesteihin.

“On ollut pieni mutta kovaääninen vähemmistö, joka hermostui vetoomuksesta täysin. Sitä kutsuttiin hyökkäykseksi sananvapautta vastaan, politikoinniksi, ja minua nimiteltiin kaiken maailman tavoin, kuten maksetun median edustajaksi. Jossain kirjoitettiin, että tämä oli Suomen joogahistorian katalin teko”, Jokiniva sanoo. Hän kertoo saaneensa myös uhkauksia.

“Alkoi aika pienen porukan aggressiivinen ja maalittavakin iskeminen vetoomusta ja henkilökohtaisesti minua vastaan. Se oli aika ihmeellistä jankkaamista esimerkiksi siitä, että sanaa “vastaan” ei saisi käyttää. Koen, että tässä yritettiin hirveästi viedä keskustelua eri suuntaan, vaikka piti keskustella Qanonin pseudotieteellisestä ja vihapuheisesta retoriikasta ja siitä irtisanoutumisesta.”

Jokinivan mukaan 30–50 henkilöä kritisoi vetoomusta näkyvästi ja yksityisviesteillä, minkä lisäksi mukana oli mahdollisesti satoja profiileja, joilta tuli vain yksi kommentti tai reaktio toisten kommentteihin. Jokiniva kertoo, että erityisesti palauteryöpyn alussa kritisoijat kiistivät kuuluvansa Qanoniin tai kannattavansa sitä.

“He sanoivat esimerkiksi, että maskit ja rokotteet ovat turhia, THL:n toimintaa johtaa ’rahaeliitti’, tieteentekijät eivät tiedä mitä tekevät ja että valtamedia vääristelee. He ikään kuin toistivat kaikki retoriikan yleislauseet, mutta sanoivat, etteivät kannata Qanonia tai tiedä siitä”, Jokiniva sanoo.

“Parin päivän kuluttua alkoi tulla tunnustuksellistakin ulostuloa: ‘Kyllä seuraan, seuraatko itse Qanonin droppeja? Tiedätkö yhtään, mistä puhut?’ Tuli ikään kuin toinen aalto, jossa ihmiset sanoivat suoraan kuuluvansa liikkeen kannattajiin.”

Jokinivan mukaan on selvä ero, kritisoiko vain koronavirusrajoituksia tai terveysviranomaisten viestintää vai muuttuuko toiminta terveysviranomaisten lokaamiseksi ja rajoitusten kiistämiseksi. Hänen mukaansa osa ihmisistä saattoi loata ja kiistää itse tekemäänsä Youtube-linkkitutkimukseen vetoamalla, vaikkei sanonut kannattavansa Q-liikettä.

“Päällimmäisenä minulle jäi olo, että isokaan osa ei tiedä täysin, mitä materiaalia jakavat.”

Tätä saattaa Jokinivan mukaan edesauttaa se, että hyvinvointiyhteisössä yleinen tapa päätyä aatteen pariin näyttää olevan niin sanottu pastelli-Q. Hän tarkoittaa sillä visuaalisesti miellyttäviä, hyväntahtoisilta vaikuttavia julkaisuja, joissa kritisoidaan pehmeästi asioita.

“Siihen tartutaan, ja muitakin tartutetaan sillä. Sitten materiaali muuttuu asteittain kovemmaksi. Osa jää vain tuon pastelli-Q:n pariin. Huomaan, että meidän skenessä se on se tapa, jolla Qanonin tyylinen materiaali leviää.”

Uskonyhteisöjen nykyisiä ja entisiä jäseniä tukevan Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo, että Qanonilla on jossain määrin yhtymäkohtia myös uskonyhteisöjen kanssa.

Hänen mukaansa Qanon ja salaliittoteoriat näyttävät vastaavan psykologisiin tarpeisiin, joihin myös uskonyhteisöt usein vastaavat: ne tarjoavat kontrollin tunnetta, varmuutta ja selityksiä maailman tilanteeseen.

Lisäksi jäsen voi tuntea olevansa osa jotain suurempaa, ehkä jopa osa jotain erityistä joukkoa. Ihminen voi kokea valaistuvansa tutkimalla salaliittoteorioita netissä.

“Ihmisistä tuntuu paremmalta, jos he tuntevat olevansa parempia kuin muut ihmiset. ‘Olen nyt hieman valaistuneempi kuin muut, olen löytänyt jotain spesiaalia.’ Tämmöinen tutkiminen ja löytäminen on hyvin palkitsevaa, ja se voi muuttua vähän addiktoivaksi. Samalla salaliittoteoriat voivat tarjota myös uskovien yhteisön”, Valkila kertoo.

Valkilan mukaan Q-liikkeessä on myös riskejä.

“On huolestuttavaa, että yhdysvaltalaisissa äärioikeistolaisissa piireissä väläytellään tällaista, että aseisiin turvautuminen voi olla välttämätöntä, jos demokraatit huijaamalla voittavat vaalit.”

Mutta mitä väliä tällä kaikella oikeastaan on? Onko liikkeen ajatuksista mitään vaaraa kenellekään? Tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan kyse ei niinkään ole siitä, mihin uskotaan, vaan se, mihin ei uskota.

“Taustalla on se ajatus, että tiedon tuottamisen ja välittämisen auktoriteetteihin ei voi luottaa, ja ne ovat eliitin käsikassaroita. Tuon ajatuksen valtavirtaistuminen ja noiden väittämien leviäminen yhä useampien ihmisten silmille on se varsinainen huolenaihe”, Pyrhönen sanoo.

Hän ei niinkään pidä huolestuttavana sitä, jos Qanon-liikkeen aktiivit kokoontuvat pienellä porukalla keskenään, kuten kävi kesällä Dragsfjärdissä Suomessa. Silloin osallistujia oli noin viisikymmentä.

“En näe sitä kovinkaan huolestuttavana, jos he siellä keskustelevat teorioista keskenään, paistavat makkaraa ja saunovat. Se on mitä vaarattominta.”

Sen sijaan hänestä on vaarallista, jos eri poliitikot alkavat hyödyntää liikettä ja yrittää sen avulla vakuutella valtamedian valehtelevan puolueista ja pimittävän totuutta. Hän odottaa tällaisen retoriikan lisääntyvän kevään kuntavaalien lähestyessä.

“Uskon, että tällaisia ulostuloja tullaan näkemään yhä kiihtyvään tahtiin, mutta kuinka kiihtyvään, sitä on vaikea ennustaa.”

Pyrhösen mukaan Q voi olla myös poliitikoille samaan aikaan resurssi ja riippakivi.

“Resurssi siinä mielessä, että sieltä tulee koko ajan mieletön määrä sisältöä, jota voi kuratoida sen mukaan, mitä parhaaksi näkee. Riippakivi taas siinä mielessä, että monissa skeneissä, jos paljastuu, että olet Q-tyyppi, sinulta menee kaikki uskottavuus. Tämän takia moni päättää operoida siten, että menee yksittäiset salaliittoteoriat edellä ja pitää Q-uskovaisuutensa omana tietonaan”, Pyrhönen kertoo.

Valtavirtaistuminen voi tapahtua myös somejulkkisten tai muiden seuraajia alustoilleen keräävien ihmisten kautta. Kun ilmiö valtavirtaistuu, luottamus perinteisiin instituutiohin voi Pyrhösen mukaan järkkyä.

“Siitä seuraa se, että tulee tällaisia ihmisryhmiä, jotka ovat kokonaan omassa kuplassaan eivätkä tiedä, mitä maailmassa tapahtuu. Kaikki tieto, mitä he saavat, välittyy filtteröitynä ryhmien kautta. Siitä taas seuraa se, että enenevässä määrin politiikkaohjelmat erkanevat todellisuudesta. Voidaan tehdä jotain pedofiilienjahtauspolitiikkaohjelmaa, joka ei todellisuudessa auta ollenkaan lasten hyväksikäyttäjien kiinnisaamisessa tai hyödynnä ollenkaan olemassa olevaa tutkimusta.”

Pitäisikö asialle sitten tehdä jotain?

Pyrhönen piti Facebookin päätöstä poistaa Qanon-ryhmiä palvelustaan tehokkaana ja oivallisena keinona puuttua salaliittoteorioiden leviämiseen. Se ei silti poista ongelmaa kokonaan.

Pyrhönen on huolissaan siitä, että poliitikot saattavat kirjoittaa Twitteriin tai Facebookiin enemmän tai vähemmän salaliittoteorioiden kanssa flirttailevaa sisältöä. Kun he päätyvät lehtien haastatteluihin tai keskusteluohjelmiin ja heitä yritetään haastaa, he voivat kiistää tietävänsä liikkeestä tai allekirjoittavansa sanomaansa.

Yhtenä tällaisena tapauksena hän mainitsee perussuomalaisten Laura Huhtasaaren, joka oli kesäkuussa uudelleentwiitannut Vaihtoehtoraportti-nimisen, Qanon-sisältöä levittäneen tilin twiitin, jonka aihetunnisteita olivat #Qanon, #SuuriHerääminen ja #GreatAwakening. Huhtasaari kertoi Avulle, ettei ollut perehtynyt Qanonin toimintaan.

Pyrhösen mukaan poliitikkoja pitäisi haastaa enemmän, ja äänestäjien tietoisuuteen pitäisi tuoda se, mitä poliitikot sosiaalisessa mediassa tekevät ja sanovat.

Oikaisu 2.11. klo 10.05: Vaihdettu Mia Jokinivan kuva oikeaksi. Alun perin jutussa oli virheellisesti kuva väärästä henkilöstä.
Oikaisu 2.11. klo 14.47: Aiemmin tekstistä sai virheellisesti kuvan, että Kirsi Salo olisi päätynyt Qanon-liikkeen pariin. Hän on julkisesti puhunut kasvomaskien käyttöä vastaan, muttei ole osa Qanon-liikettä. Tekstiä korjattu kappaleesta, jossa Salo mainitaan.
2.11.2020 klo 11.09: Lisätty tieto Yazka Loven Youtube-kanavan poistamisesta.
2.11. klo 15.45: Juttua on tarkennettu Kirsi Salon sanomisten osalta.