Kaunokirjallisuudesta kirjoittaminen

Yleisiä ohjeita kaunokirjallisuudesta kirjoittamiseen

Kaunokirjallisista teksteistä kirjoitetaan samoilla säännöillä kuin muistakin aineistoista. Seuraavat perusasiat on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

1. Kirjoita teoksesta

  • Viitattaessa romaaniin, näytelmään tai novellikokoelmaan puhutaan teoksesta, ei kirjasta.
  • Määrittele kaunokirjallisen tekstin laji (runokokoelma, novelli, proosakatkelma, näytelmä tms.). 
  • Vaihtele ilmauksia (näytelmä, draamateos, draamateksti jne.). 
  • Kaunokirjallisten tekstien nimet kursivoidaan koneella kirjoitettaessa: Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäisessä luvussa...
  • Lainausmerkkejä taas käytetään paperille kirjoitettaessa: Aleksis Kiven "Seitsemän veljeksen" ensimmäisessä luvussa...  

2. Kirjoita preesensissä 

  • Kaunokirjallisuudesta kirjoitettaessa aikamuoto on preesens.
  • Esim. Austenin romaanissa rouva Bennett aikoo löytää tyttärilleen sopivat puolisot. Herra Bennett vain nauraa vaimonsa aikeille.
  • Jos viitataan fiktiivisessä maailmassa aiemmin tapahtuneeseen, voi käyttää perfektiä tai pluskvamperfektia.
  • Esim. Herra Darcy oli kieltänyt Bingleytä tapaamasta Janea. 

3. Olet lukija 

  • Kirjallisuudesta kirjoitettaessa itsestä käytetään nimitystä lukija. Älä kirjoita analyysia yksikön tai monikon 1. persoonassa. 
  • Esim. Austenin klassikkoromaanissa lukijan huomio kiinnittyy taidokkaasti kuvattuihin henkilöhahmoihin.  
  • Passiivin tai yleispersoonan käyttö sopii myös.
  • Esim. Romaanissa leikitellään värikkäillä henkilöhahmoilla. / Romaanin huumori on ironista. 

4. Perustele

  • Perustele tulkintasi tekstin kohtia referoiden tai lainaten. Osoita lukijalle tekstistä kohdat, jotka saivat sinut tekemään tulkintasi.
  • Esim. Elizabeth on itsekin ennakkoluuloinen, sillä hän ei halua tutustua Darcyyn tarkemmin. Hän uskoo ensivaikutelmaan ja huhupuheisiin.

5. Ole looginen

  • Tarkista, että teksti on ymmärrettävä kokonaisuus. 
  • Esitä oma pohdintasi johdonmukaisesti.
  • Referoi ja siteeraa käsiteltävää tekstiä tarpeeksi.
  • Perustele tulkintasi tekstin avulla.

Lähde: Karhumäki, Kouki ym. Jukola Tekstioppi: 94-95. 

Tyyli ja kirjoittaminen

Kirjoitustyylejä on erilaisia

  • kasvoton, nimetön, neutraali...
  • vakuuttava, asiantunteva, kärkevä, argumentoiva...
  • pirskahteleva, persoonallinen, irvokas...
  • romantisoiva, kaunisteleva, idealisoiva...
  • humoristinen, ironisoiva, vähättelevä, liioitteleva...

Oman kirjoitustyylin kehittäminen voi tuntua melko haastavalta, sillä tyyliin kuuluu monta eri tasoa ja ulottuvuutta. Kirjoitustyyliä voi tarkastella esimerkiksi kielen eri tasoilla.  

1. Äännetaso 

  • sointuisuus ja rytmi (veren vimma, tuudittautua tennareiden tasaiseen töminään) 
  • onomatopoieettisuus (humpsahtaa, läsähdys, tirinä jne.) 

2. Sanataso 

  • toisto (sopiva määrä toistoa lisää sidosteisuutta) 
  • synonyymit ja parafraasit 
  • ennakoimattomat, raikkaat ja uudet ilmaukset 
  • sanaleikit 
  • kielikuvat ja vertaukset 

3. Lause- ja virketaso 

  • rytmitys (virkkeiden pituus ja vaihtelevuus) 
  • sanavaraston rikkaus, omintakeisuus, vaihtelevuus 
  • lauserakenteiden, niiden harvinaisempienkin, hallinta 

4. Tekstin taso 

  • tekstilajien hallinta  
  • konventioilla leikittely 
  • kirjoittajan asennoituminen tekstiin tai lukijaan on osa tyyliä  

Timo Hännikäisen esimerkki tyylillä leikittelystä:

Liikkuu pystyasennossa, lisääntyy makuuasennossa. Rakentaa suurikokoisia laatikoita nukkumista ja ulostamista varten. Nykyisin asuu pääosin suurten asfalttilaattojen päällä, joissa on pieniä reikiä puistoja ja joutomaita varten. Lentokyvytön, mutta yläraajat soveltuvat taisteluun ja rukoilemiseen. Käyttää kieltä muuhunkin kuin annostelemaan ruokaa: puhuu selkein lausein "minusta" kuin hyvästä tuttavasta.  

 Timo Hännikäinen, Kilpailevan lajin muistomerkki, 2005.