Itsenäisyyspäivän perinteitä

Itsenäisyyspäivän perinteet

  • Lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä: puheita ja kuorolaulua.
  • Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.
  • Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.
  • Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.
  • Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat

Illalla kodeissa seurataan televisiosta Linnan juhlia. Itsenäisyyspäivän ensimmäisen juhlavan vastaanoton järjesti presidentti K. J. Ståhlberg vuonna 1919.

Kuka saa kutsun?

  • Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat.
  • Vastaanotolle kutsutaan myös aina istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat sekä Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet
  • Myös valtion korkeimmat virkamiehet sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta saa kutsun.
  • Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä.

Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1964. Tungos kahvipöydän luona
Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964 Kuva: Yle / Erkki Suonio


Maamme-laulu

Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme.

 

Musiikki: Pacius ja Maamme-laulu
 

Porilaisten marssi

Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.

Lähde: www.yle.fi/oppiminen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä