Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan 
• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina 
• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta 
• lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä 
• syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän ilmiöitä 
• oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua eri vuorovaikutustilanteissa. 

Opintojakson keskeiset sisällöt

• erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä 
• monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite 
• kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet 
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen 
• vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio 
• kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu 

 

Laaja-alainen osaaminen ja soveltuvat työtavat opintojaksolla

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista yhteiskunnallinen osaaminen, hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen sisältyvät opintojaksokohtaisiin oppiainetavoitteisiin. Opintojakson yleisiä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tukevia työtapoja voivat olla esimerkiksi tietokirjan lukeminen, multimodaalisen tekstin analyysi, lukupäiväkirja, lukutaidon vastausteksti, havainnollistamis- ja kielenhuoltoharjoitukset,  oppimispäiväkirja, kirjoitustaidon koe,  paneelikeskustelu, yhteiskirjoittaminen; videon, podcastin tai tietoiskun tuottaminen, esitelmä, haastattelu tai puheenvuoro. Voidaan toteuttaa myös vierailuja työpaikoille, kirjastoon ja oppilaitoksiin.

Opintojakson arviointi

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoitavaa palautetta. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista mittaavista kokeista saaduista arvosanoista.

Oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ohjataan opiskelun aikaisen palautteen avulla, ja sen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi edistymisestään ja työskentelytavoistaan. Arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset tai mahdollisen muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana ja itsearviointi. Myös vertaisarviointi on mahdollista.

Opintojakso arvioidaan numeroin (4–10).

Ei voi suorittaa itsenäisesti.