Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat

Opintojakson aikana tutustutaan maailmauskontoihin ja erilaisiin uskonnottomiin näkemyksiin. Tarkastelun kohteina ovat uskontojen ja uskonnottomien katsomusten keskeiset piirteet, niihin liittyvät käsitteet sekä niiden laaja kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Keskeistä sisältöä on myös uskontojen ja uskonnottomien katsomusten tieteellinen tutkimus. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuu monitieteellinen ja luova osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat tutkielmat, lähdemateriaaleja vertailet tehtävät, media-analyysi sekä mahdollisuuksien mukaan toteutettavat vierailut. 

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa 
• tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen sekä uskontokritiikkiin 
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa 
• perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja hahmottaa niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan  
• perehtyy ateismin, agnostismin ja humanismin historiaan 
• ymmärtää, että uskonnottomuus ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on vahva kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys. 

Keskeiset sisällöt 

• uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen; käsityksiä uskontojen alkuperästä; uskontokritiikki 
• keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja jumala  
• kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian katsomusperinteiden yleiset piirteet 
• ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet 
• uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, tapauskonnollisuus, uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate 

Opintojakson arviointi

Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.

Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista. 

Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.