Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
ET3 Kulttuurit (2op)
Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat
Opintojakso antaa näkökulmia kulttuurien tarkasteluun. Jaksossa tutustutaan kulttuureihin tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Jakson aikana perehdytään kulttuurien moninaisuuteen ja kulttuurien kohtaamisen haasteisiin. Kulttuuri vaikuttaa monella tavalla yksilön ajatteluun ja toimintaan. Sen merkitys osana yksilön identiteetin muotoutumista on myös keskeinen jakson aihe. Maailman kulttuuriperintö ja suomalainen kulttuuri ovat myös opintojakson keskeistä sisältöä. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuu globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentely, kulttuureihin syventyvät esitelmät sekä artikkelianalyysit.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa
- osaa käyttää kulttuuria koskevan tutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa
- ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin
- hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus ja vähemmistökulttuurit
- osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun
- tunnistaa vihapuheen ja osaa erottaa sen sananvapauden vastuullisesta käytöstä.
Keskeiset sisällöt
- kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi
- kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö, etnografia, kysely, haastattelu
- kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma
- suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit
- kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset
- etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.
ET4 Katsomukset (2op)
Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat
Opintojakson aikana perehdytään erilaisiin katsomuksellisiin järjestelmiin ja niiden näkemyksiin. Kulttuurien, aatteiden ja yhteiskuntamuotojen muutokset ja niiden vaikutus maailmakatsomuksiin ovat jakson keskeistä sisältöä. Omaa elämänkatsomusta ja sen muotoutumista tarkastellaan jakson sisältöjen valossa. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuu globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöt, erilaisiin katsomuksiin syventyvät esitelmät sekä artikkelianalyysit.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa eritellä maailman- ja elämänkatsomuksen sekä maailmankuvan käsitteitä, arvioida niihin liittyviä perusteita sekä erottaa katsomukselliset ja arvokysymykset mielipidekysymyksistä
- ymmärtää katsomusten, kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen jatkuvaa historiallista muuttumista sekä osaa sen perusteella eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia
- osaa eritellä ja arvioida evoluution, universaalien eettisten järjestelmien, Euroopan uuden ajan murroksen, valistuksen, tieteen sekä modernin markkinatalouden merkitystä maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseensa
- osaa arvioida erilaisten arvojen, maailmankuvien ja tietämisen tapojen sekä yksilöllisten, yhteisöllisten, poliittisten ja uskonnollisten ulottuvuuksien painoarvoa erilaisissa elämän- ja maailmankatsomuksissa
- osaa eritellä oman elämänkatsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten perusteita ja muotoutumista sekä ymmärtää, että elämänkatsomuksen lähtökohdat olisivat voineet poiketa nykyisistä.
Keskeiset sisällöt
- katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja katsomuksellisten kysymysten luonne
- ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi
- katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien synty, modernin subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja yhteiskunnan osa-alueiden eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana
- poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja ympäristöön
- elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.
ET5 Uskonnot ja uskonnottomuus (2op)
Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat
Opintojakson aikana tutustutaan maailmauskontoihin ja erilaisiin uskonnottomiin näkemyksiin. Tarkastelun kohteina ovat uskontojen ja uskonnottomien katsomusten keskeiset piirteet, niihin liittyvät käsitteet sekä niiden laaja kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Keskeistä sisältöä on myös uskontojen ja uskonnottomien katsomusten tieteellinen tutkimus. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuu monitieteellinen ja luova osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat tutkielmat, lähdemateriaaleja vertailet tehtävät, media-analyysi sekä mahdollisuuksien mukaan toteutettavat vierailut.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa
- tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen sekä uskontokritiikkiin
- hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa
- perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja hahmottaa niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan
- perehtyy ateismin, agnostismin ja humanismin historiaan
- ymmärtää, että uskonnottomuus ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on vahva kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys.
Keskeiset sisällöt
- uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen; käsityksiä uskontojen alkuperästä; uskontokritiikki
- keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja jumala
- kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian katsomusperinteiden yleiset piirteet
- ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet
- uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, tapauskonnollisuus, uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.
ET6 Tulevaisuus (2op)
Opintojakson kuvaus, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja soveltuvat työtavat
Opintojaksolla perehdytään tulevaisuuden tutkimuksen mahdollisuuksiin ennustaa tulevaa. Teknologisen kehityksen avaamat mahdollisuuden, ihmiskäsityksen ja -ihanteiden muuttuminen, yhteiskunnallisten toimintojen sekä globaalisti vaikuttavien ilmiöiden kuten ilmastonmuutoksen tarkastelu ovat jakson olennaista sisältöä. Opintojaksolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat monitieteinen ja luova osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentely, tutkielmat ja ajankohtainen mediaseuranta.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu tulevaisuuden tutkimisen keinoihin ja tehtäviin sekä ymmärtää, että vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, siihen voidaan vaikuttaa arvoilla, teoilla ja valinnoilla
- hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologian kehitykseen ja osaa arvioida, miten tekninen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön
- omaksuu valmiuksia, niin asenteita, tietoja kuin tunnetaitojakin, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sen torjumisen keinoja ja niiden esteitä
- osaa arvioida tieteellis-teknologisen vallankumouksen vaikutusta nykyaikaisiin yhteiskuntiin, maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseensa
- ymmärtää utopioiden ja dystopioiden merkityksen historiallisten, ajankohtaisten ja tulevaisuuden kysymysten heijastajina.
Keskeiset sisällöt
- tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita
- tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio, koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin
- ihmiskäsitysten ja hyvän elämän ihanteiden mahdollinen muutos: esimerkiksi kyborgit, transhumanismi, geeniteknologia; erilaisia suhtautumistapoja teknologiseen kehitykseen
- yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka, eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa
- globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot, diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset
- yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän elämän mahdollistajana erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja utopiat
Opintojakson arviointi
Opintojaksolla opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamista arvioidaan sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Formatiivinen arviointi toteutuu opintojakson aikana opiskelijan saaman monipuolisen palautteen kautta. Sen tehtävä on opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan oppimista, opintojakson tavoitteiden saavuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työskentelytapaansa. Formatiivista arviointia ei ole pakko dokumentoida.
Summatiivinen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tekemistä tuotoksista ja kokeista saaduista arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeroin, asteikolla 4-10.