Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet 

Opintojaksolla tarkastellaan tunteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä biologisesta, psyykkisestä sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Opiskelija syventyy tarkemmin yhden mielenterveysongelman syihin, oireisiin ja hoitoon. Psykologisen tutkimuksen osa-alueista perehdytään erityisesti kuvailevaan ja korrelatiiviseen tutkimukseen sekä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntäviin tutkimusmenetelmiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuvat keskeisesti kaikissa oppisisällöissä hyvinvointiosaaminen. Eettinen ja yhteiskunnallinen osaaminen nousevat tarkastelun kohteeksi tutkittaessa mielenterveyden ongelmien hoidossa sovellettavia hoitokäytänteitä. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi opittua tietoa soveltavan esseen kirjoittaminen valitusta mielenterveyden häiriöstä, analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoa kehittävät harjoitteet, sekä muut opiskelijalähtöiset työtavat.  

Tavoitteet 

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta 
• ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä 
• osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen 
• tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä  
• osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia 
• osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa 
• syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon. 

Keskeiset sisällöt 

Tunteiden psykologia 

• tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus 
• perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta 
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus 
• tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä 
• tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä  

Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen 

• hallintakeinojen ja defenssien merkitys  
• resilienssin merkitys hyvinvoinnille 
• nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle 
• keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät 
• stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja 
• kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen 

Mielenterveys 

• mielenterveys käsitteenä 
• yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista 
• esimerkkejä mielenterveysongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä 
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista 
• esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta 

Psykologinen tutkimus  

• ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus 
• esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista 

Opintojakson arviointi  

Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.

Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä opiskelijaa opinnoissa eteenpäin, tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoitavaa palautetta. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.

Opintojakso arvioidaan numeraalisesti, asteikko 4-10.