Karhunmäen koulun suunnitelma  

oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta ja häirinnältä 

(päivitetty 2025)

 

1. Johdanto 

Karhunmäen koulussa suhtaudutaan vakavasti oppilaan turvalliseen koulupäivään ja oikeuteen oppia ja kasvaa turvallisessa ilmapiirissä, jossa häntä ei kiusata eikä häiritä. Yhdessä pidämme huolta, että 

• Toimimme koulun arvojen (turvallisuus, välittäminen, positiivisuus, sinnikkyys ja avoimuus) mukaisesti kaikessa koulutyöskentelyssä.  

• Tuemme oppilaiden oppimista sekä tervettä kasvua ja kehitystä.  

• Edesautamme kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittymistä positiiviseen suuntaan jatkuvasti kasvavassa koulun toimintaympäristössä.  

• Huomioimme koulun arjessa erilaiset oppijat sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmät, ja poistamme oppimisen esteitä. 

Huolimatta edellä kuvatusta toiminnasta koulussa tapahtuu toisinaan oppilaiden kesken kiusaamista ja häirintää sekä nahistelua, joihin koulun täytyy pystyä reagoimaan kulloinkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Toiminnassa on tärkeää tiedostaa, mikä on kiusaamista ja mikä taas oppilaiden keskinäistä riitelyä ja nahistelua. 

Koulukiusaamisella tarkoitetaan tahallaan ja toistuvasti aiheutettua pahaa mieltä toiselle oppilaalle tilanteessa, jossa tämä on alistetussa asemassa. Koulukiusaaminen voi ilmetä fyysisenä tai henkisenä väkivaltana. 

• Aikuinen, jolle tieto kiusaamisesta ensin tulee, harkitsee, onko kyseessä systemaattinen, KaMu-tiimin tai monialaisen asiantuntijaryhmän puuttumista edellyttävä kiusaaminen. 

• Jos kiusaaminen ei ole systemaattista ja sitä on (toistaiseksi) tapahtunut vain kerran tai pari, luokanvalvoja tai vastaava opettaja keskustelee vakavasti kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ja tekee selväksi, että he ovat toimineet tavalla, jota koulussa ei hyväksytä. Myös huoltajia tiedotetaan tarvittaessa asiasta. 

• Systemaattisen kiusaamisen tunnusmerkit täyttäviä tapauksia selvitetään joko KaMu-tiimin johdolla tai Lapset puheeksi neuvonpidossa monialaisessa asiantuntijaryhmässä 

 

1. Ennaltaehkäisevä toiminta 

 

2.1. KaMu – kaikki mukaan 

Karhunmäen koulussa oppilas oppii tunnistamaan ja kehittämään vahvuuksiaan KaMu-mallin avulla. Lukuvuosi on jaettu neljään oppitunneilla käsiteltävään teemaan 

• Kaikki 

• Arki 

• Mieli  

• Unelmat 

Teemat tukevat oppilaiden kouluviihtyvyyttä, ryhmäytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia. Näin ennaltaehkäisemme koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Loka- ja maaliskuussa teemme oppilaille KaMu-kyselyn, jossa kartoitamme oppilaiden keskuudessa ilmenevää kiusaamista ja yksinäisyyttä. 
 

2.2. Kaveripysäkki 

Kaveripysäkki on toimintaa oppilaiden yksinäisyyden ehkäisemiseksi välitunneilla. Kaveripysäkille ilmoittautuvat oppilaat, jotka haluavat luokkansa vuorolla olla päivystämässä vaaleanpunaisissa liiveissään kaveripysäkillä. Kuka tahansa oppilas voi mennä heidän luokseen pitkällä välitunnilla, jolloin pysäkin päivystäjät ottavat kyseisen oppilaan huomaansa ja juttelevat tai leikkivät pysäkille ilmaantuneen oppilaan kanssa. 

2.3. Välkkäri-toiminta 

Välkkäreiden tarkoituksena on leikittää oppilaita pitkän välitunnin aikana. He etsivät yksinäisiä oppilaita ja koettavat ottaa tai hakea heitä leikkeihin mukaan. 

2.4. Koulukohtainen oppilashuoltotyöryhmä 

Yhteisöllistä opiskelijahuoltoa toteuttavat kaikki opiskelijahuollon toimijat. Yhteisöllinen opiskelijahuolto tähtää koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. 

1. Jäsenet:  

• rehtori  

• apulaisjohtaja 

• Kouluterveydenhoitaja 

• Koulupsykologi 

• Koulukuraattori 

• erityisopettaja 

tarpeen mukaan kutsutaan oppilaiden (oppilaskunnan), huoltajien (KYT), sosiaalitoimen, poliisin, nuorisotyön, koulun henkilökunnan tai muun tarpeellisen tahon edustaja 

1. Tehtävät liittyen oppilaan suojaamiseen häirinnältä ja kiusaamiselta 

• vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, koordinoinnista 

• edistää kouluyhteisön ja sen oppilasryhmien sekä oppimisympäristön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä 

• edistää ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltotyötä ja varhaista puuttumista 

• edistää oppilaiden ja huoltajien osallisuutta  

• vahvistaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa  

• Edistää osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä 

• tiedottaa oppilashuoltotyön toimintamalleista opetushenkilöstölle  

• tiedottaa oppilaille toiminnastaan päivänavauksessa, erillisessä tiedotustilaisuudessa tai esim. kuraattorin vierailulla luokissaa 

• tiedottaa huoltajille toiminnastaan koulun kotisivuilla ja Wilmassa  

 

1. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä käsiteltäviä teemoja: 

• koulun toimintakulttuuri 

• toimet, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta  

• yhteistyö koulutuksen siirtymävaiheissa  

• tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä mielen hyvinvointi: kummioppilastoiminta, toimet ryhmäytymisen edistämiseksi, teemapäivät ja – tunnit: KYT, seurakunnat ja muut sidosryhmät 

• yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa: Jns kaupungin nuorisotoimi ja sosiaalitoimi, Joensuun Nuorisoasema; erikoissairaanhoito: Lastenpsykiatrian poliklinikka, osasto ja Poliisin nuortentiimi; Pielisensuun srk; MLL, 4H; urheiluseurat  

• kouluyhteisön ja – ympäristön terveellisyys ja turvallisuus  

• oppilaiden ja huoltajien osallisuus: oppilaskunta, kouluyhteistyötoimikunta, vanhempainillat, Lapset puheeksi –keskustelut, arviointikeskustelut 

1. Suojaaminen kiusaamiselta ja häirinnältä  

3.1. Opettajan toiminta  

Kiusaamista tai ongelmia oppilaiden kaverisuhteissa havaittuaan opettaja 

1. Keskustelee kiusaajien ja kiusatun kanssa ja sopii toimenpiteet, joilla kiusaaminen saadaan loppumaan 

1. Informoi huoltajia tapahtuneesta ja myös toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 

1. Käyttää harkinnan mukaan kasvatuskeskustelua ja koulun rangaistuksia väärinkäytösten kitkemiseen 

1. Opettaja konsultoi tarvittaessa oppilashuollon henkilöstöä 

1. Kiusaamisen pitkittyessä opettaja on yhteydessä KaMu-tiimiin, joka ottaa asian hoitoonsa alla kuvatulla tavalla. 

1. Jos KaMu-prosessi ei tuota tulosta, opettaja kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän Lapset puheeksi neuvonpitoon, jonka toimenpiteet on kuvattu alla 

3.2. KaMu-keskustelut 

1. Opettaja ottaa yhteyttä KaMu-tiimiin. 

1. KaMu-tiimi kartoittaa tilannetta opettajan kanssa 

1. Tiimi käy keskustelut asianosaisten oppilaiden kanssa ilmoitettuaan niistä ensin huoltajille. 

1. Oppilaiden kanssa sovitaan toimenpiteistä, joilla tilanne saadaan korjaantumaan. Myös seurantapalaverin ajankohta lyödään lukkoon.  

1. Keskusteluista tehdään muistio, jonka oppilaat allekirjoittavat. 

1. Sopimuksesta kerrotaan oppilaiden koteihin.  

1. Seurantapalaveri kiusatun ja kiusaajien osalta pidetään sovittuna ajankohtana. 

1. Jos seurantapalaverissa todetaan, että asiat eivät ole edenneet tavoitteiden suunnassa tai jos asiaan joudutaan palaamaan uudelleen, kutsutaan koolle Lapset puheeksi neuvonpito moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. 

 
 

 

3.3. Monialaisen asiantuntijaryhmän Lapset puheeksi neuvonpito 

1. Yhteinen suunnittelu 

1. Havaitaan tarve keskustelulle 

1. Kysytään, mistä asiasta huoltajat haluavat keskusteltavan ilmiöön liittyen, mistä asioista ei puhuta 

1. Pyydetään suunnitteluun työpari, johon kysytään lupa huoltajilta 

1. Sovitaan, keitä pyydetään neuvotteluun ja kuka kutsuu kenet (vain välttämättömät ihmiset) 

1. Sovitaan roolituksista, kuka toimii puheenjohtajana 

1. Valmistaudutaan neuvonpitoon lapsen kanssa, kuka? 

1. Pyydetään huoltajilta lupa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen 

TOIMINTAJAKSO 

1. Neuvonpito 

1. Toivotetaan osallistujat tervetulleiksi, tehdään esittelykierros 

1. Pj. kertoo tapahtuman kulun ja sovitaan, kuka kirjoittaa muistion 

1. Oppilas, perheenjäsenet ja/ tai työntekijät kertovat tapaamisen syistä ja mihin haetaan ratkaisuja ja tukea 

1. Käydään yhteinen keskustelu, jossa konkretisoidaan ideat käytännön toimiksi ja kirjataan, mitä kukin sitoutuu tekemään 

1. Käydään muistiosta läpi sovitut asiat 

1. Sovitaan seurantaneuvonpito ja siihen osallistujat 

1. Sovitaan vastuutyöntekijät 

1. Annetaan muistio neuvonpitoon osallistuneille 
   TOIMINTAJAKSO 

1. Seuranta 

1. Toivotetaan osallistujat tervetulleiksi 

1. Käydään läpi kuulumiset sovitun mukaisesti 

1. Käydään läpi edellisen neuvonpidon sitoumukset ja arvioidaan yhdessä niiden toteutumista 

1. Pohditaan, miten oppilasta tai perhettä voitaisiin edelleen tukea 

1. Konkretisoidaan ideat käytännön toimiksi ja kirjataan, mitä jokainen sitoutuu tekemään 

1. Käydään läpi muistion sovitut asiat 

1. Sovitaan seuraavan neuvonpidon ajankohta ja osallistujat 

1. Annetaan muistio neuvonpitoon osallistujille 

1. Tehdään Wilmaan opiskeluhuoltolain mukaiset kirjaukset 
   TOIMINTAJAKSO