Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus ja kunnioitus, sekä tavoite toimia yhdessä oppilaan tai opiskelijan parhaaksi. Yhteistyö perustuu luottamukselliseen kanssakäymiseen ja yhteyden ottamiseen matalalla kynnyksellä.

Tärkeänä ydinajatuksena on nuoren ohjaaminen ja kasvattaminen opiskelun ohessa tasapainoiseen, itsenäiseen elämään. Yhteistyön perustoiminnan muodostavat vanhempainillat, oppilaskuntatoiminta sekä henkilökohtaiset yhteydenotot ja tapaamiset.

Yhteistyö perusopetuksessa

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Yhteistyön peruslähtökohta on, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä oppivelvollisuusikäisen nuorensa opintoihin. 

Yhteistyön muotoja perusopetuksessa ovat:

• oppilashuolto
• yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, puhelinkeskustelut, palaverit
• oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
• erilaiset opiston avoimet tapahtumat 
• keskustelut, vanhempainillat 

Yhteistyö toisella asteella

Yhteistyö on kirjattu lakiin ammatillisesta koulutuksesta

Huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä oppivelvollisuusikäisen nuorensa opintoihin. Yhteistyö opiskelijan kodin kanssa tukee opiskeluedellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Yhteistyön muotoja toisella asteella ovat:

• itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen
• erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen
• opiskelijoiden elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen
• yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, puhelinkeskustelut
• erilaiset opiston avoimet tapahtumat

 

Oppivelvollisuus

Oppivelvollisia ovat 1.1.2021 jälkeen perusopetuksen päättäneet nuoret. Oppivelvollisuus jatkuu siihen saakka, kunnes oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai on suorittanut toisen asteen tutkinnon eli ammatillinen tutkinto, kaksoistutkinto tai yo-tutkinto.

Vastuu nuoren oppivelvollisuuden jatkumisesta on perusopetuksen järjestäjällä, toisen asteen koulutuksen järjestäjällä, huoltajilla ja asuinkunnalla. Perusopetuksen järjestäjä valvoo sijoittumista siihen asti, kunnes oppivelvollinen on todistetusti aloittanut toisella asteella opinnot. Tämän jälkeen vastuu opiskelijan valvonnasta, tuesta ja ohjauksesta siirtyy toisen asteen koulutuksen järjestäjälle. Huoltajan tai muun laillisen edustajan vastuulla on huolehtia siitä, että nuori suorittaa oppivelvollisuutta. Jos nuori on valvonnasta huolimatta jäänyt vaille opiskelupaikkaa tai keskeyttää toisen asteen opinnot vailla uutta opiskelupaikkaa, asuinkunta on vastuussa ohjauksesta ja saattamisesta tarvittavien palveluiden piiriin.

Oppivelvollisten oppivelvollisuuden edistymistä seurataan valtakunnallisessa Valpas-palvelussa.

Yhteistyö vapaan sivistyön koulutuksissa

Yhteistyö opiskelijan kodin kanssa tukee opiskeluedellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Yhteistyön muotojavapaan sivistystyön koulutuksissa ovat:

• itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen
• opiskelijoiden elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen
• yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, puhelinkeskustelut
• erilaiset opiston avoimet tapahtumat

Oikeudet ja velvollisuudet

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opiskelijalla on oikeus opetukseen, ohjaukseen ja tarvitsemaansa tukeen, sekä turvalliseen oppimisympäristöön.

Oppilaan tulee tietää ojentamisen ja kurinpidon perusteista.

Oppilaan velvollisuutena on opetukseen osallistuminen ja turvallisuuden edistäminen.

Huoltajan oikeudet ja velvollisuudet

Huoltajalla on oikeus saada tietoa oppivelvollisuusikäisen opiskelijan saamasta opetuksesta, ja huoltajan pitää tulla kuulluksi.
Huoltajalla on oikeus varmistaa lapsensa opetuksen toteutuminen. Lisäksi huoltajalla on oikeus yhteistyöhön koulun kanssa.

Huoltajan velvollisuus on huolehtia siitä, että hänen oppivelvollisuusikäinen lapsensa osallistuu opetukseen.