Jämsässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (= lapsen vasu) kirjataan Daisy-järjestelmään. Sen laadinta alkaa jo aloituskeskustelussa.

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kaikille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa asiakkaana oleville lapsille. Lapsen vasu on pedagogisesti painottunut prosessi, jonka tarkoitusena on luoda tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta lapsen varhaiskasvatukseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kuukauden kuluttua lapsen varhaiskasvatuksen aloituksesta. Perustellusta syystä, kuten lapsen tuen arviointiin liittyvistä tekijöistä, lapsen varhaiskasvatuspäivien vähyydestä tai huoltajien aikataulujen sovittamisen haasteellisuudesta johtuen, vasukeskustelun aikataulua voidaan sovitella. Vasukeskustelut käydään puolivuosittain ja aina, kun lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen näkökulmasta se katsotaan tarpeelliseksi.

Päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuu koko ryhmän henkilöstö. Lapsiryhmän varhaiskasvatuksen opettajalla on kuitenkin lapsen vasuprosessissa pedagoginen vastuu, joka näkyy mm. vasun laadinnassa ja arvioinnissa. Vasu- keskustelun huoltajien kanssa käy varhaiskasvatuksen opettaja tai lastenhoitaja. Ennen vasu- keskustelua tiimi käy läpi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevat havainnot ja dokumentit. Tiimin tulee pohtia mm. lapsen vahvuuksia, mielenkiinnonkohteita, tuen ja oppimisen tarpeita ja niistä nousevia tavoitteita pedagogiselle toiminnalle. Lapsen ajatusten, toiveiden ja mielipiteiden kuuleminen on tärkeää, jotta lapsi pääsee osalliseksi vasu-prosessiin. Vasu- keskustelua varten tiimi sopii asiat, jotka on huoltajien kanssa merkityksellistä käsitellä vasu- keskustelussa. Vasu- keskustelun jälkeen tiimissä käsitellään lapsen vasuun kirjatut tavoitteet ja niihin liittyvät pedagogiset menetelmät. Tiimi sopii, kuinka nämä vasuun kirjatut tavoitteet ja menetelmät rakennetaan osaksi lapsen ja lapsiryhmän arkea. 

Perhepäivähoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laatii perhepäivähoitaja perhepäivähoidon konsultoiva varhaiskasvatuksen opettajan tai pedagogisen asiantuntijan tuella. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu perhepäivähoidon lasten vasu-keskusteluun, jos arvioidaan, että lapsi tarvitsee vahvempaa tukea.

Esiopetuksessa täydentävä varhaiskasvatus huomioidaan esiopetuksessa kirjattavissa suunnitelmissa ja kirjauksissa, kuten lapsen esiopetussuunnitelmassa.

Lapsen tarvitsema tuki ja sen toteuttamisen tavat kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat. Lapsen tuen kirjaamista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kuvataan tarkemmin luvussa 5.

Tarvittaessa lapselle laaditaan lääkitsemissuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen lääkitsemissuunnitelmasta päiväkodeissa vastaa varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan tiedoksi ja allekirjoitettavaksi ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle ja aluepäällikölle. Perhepäivähoitajan kotona järjestettävässä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitaja vastaa
lapsen lääkitsemissuunnitelmasta. Perhepäivähoidossa täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan varhaiskasvatusalueen aluepäällikön allekirjoitettavaksi. Hoidollisesta tuesta tarkemmin luvussa 5.

Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti, esimerkiksi päivittäisissä vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa, tiimipalavereissa sekä opettajien suunnitteluajalla, ja puolivuosittain pidettävissä vasu-keskusteluissa. Arvioinnin perusteella lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään ajantasaiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arkistoidaan Daisy -järjestelmään. Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen Jämsän kaupungin sisällä varhaiskasvatuksen aikana, vasu siirtyy lapsen mukana Daisy-järjestelmässä. Jos lapsi muuttaa toiseen kuntaan, alkuperäinen vasu arkistoidaan siihen yksikköön, jossa se on tehty ja lapsen mukana siirtyy paperinen versio.