1.2. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
1.2
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.[1]
Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.
Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten
- varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat
- esiopetuksen opetussuunnitelma
- perusopetuksen opetussuunnitelma
- mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
- kotoutumissuunnitelma[3]
- yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma[4].
Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen[5].
Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (luku 3.3).
Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten[6].
Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin[7]. Paikallisen varhaiskasvatuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallista varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta[8] tuotettua arviointitietoa sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen[9] tuottamia arviointityökaluja. Arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 7.
[1] Varhaiskasvatuslaki 22 §
[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § (1292/2013)
[3] Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 15 §
[4] Suositus
[5] Varhaiskasvatuslaki 20 §
[6] Varhaiskasvatuslaki 8 §
[7] Varhaiskasvatuslaki 24 §
[8] Varhaiskasvatuslaki 65–73 §
[9] Laki kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013)
Jämsän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma
Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa täydennetään pedagogisen tiimikirjan avulla. Pedagoginen tiimikirja on muodoltaan sähköinen ja toimii Teams-ympäristössä. Tiimikirja koostuu kahdesta, toisiinsa kiinteästi liittyvästä osasta: tiimisopimuksesta sekä ryhmävasusta. Tiimikirja on tiimin tärkeä työväline, jonka avulla varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä sovittujen toimintatapojen ja käytänteiden kautta. Yhteisten arvojen ja lasten edun pohjalta sovitut toimintatavat ja käytänteet kirjataan tiimisopimukseen, jotta niitä on mahdollista arvioida ja päivittää. Ryhmävasu on lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta koottu työkalu, joka luo kokonaiskuvan lapsiryhmän lasten vahvuuksista ja mielenkiinnonkohteista, vasuihin kirjatuista tavoitteista sekä niihin liittyvistä menetelmistä. Ryhmävasusta käy ilmi jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja sovitut toimintatavat niihin vastaamiseksi. Ryhmävasu toimii myös hyvänä perehdytyksen työkaluna työntekijätilanteen muuttuessa. Ryhmävasusta ilmenee, millaisia käytänteitä on sovittu lapsiryhmän arkeen esim. ruokailuihin, siirtymätilanteisiin, pienryhmätoimintaan, oppimisen eri osa-alueisiin ja lasten osallisuuteen.
Varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmässä on ollut edustus kaikista varhaiskasvatuksen ammattiryhmistä. Lisäksi työskentelyyn osallistui Jämsän seurakunnan ja Kuhmoisten kunnan edustaja. Työryhmän työskentelyä on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen edustajia.
2017:
- Jämsän kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstö on lukenut ja kommentoinut Varhaiskasvastussuunnitelman perusteita.
- Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty koulutuspäivä maaliskuussa 2017.
- Varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille on järjestetty vanhempainilta, josta virinneet ajatukset ja toiveet on otettu huomioon vasua laadittaessa. Vanhempainillan materiaali on myös lähetetty kaikille varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille.
- Varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyyn on osallistunut sekä esi- että perusopetuksen edustajia.
- Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijat ovat kommentoineet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita.
2018:
- Jämsän varhaiskasvatukseen on muodostettu varhaiskasvatussuunnitelman paikallinen suunnittelu- ja jalkauttamisryhmä, VAPSU, joka koostuu yksiköiden vasu-vastaavista, varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja alue-esimiehistä. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen tehtävä on viedä uusi varhaiskasvatussuunnitelma käytäntöön ja arvioida sen toteutumista.
- Kaikissa päiväkotiyksiköissä ja perhepäivähoidossa järjestetään vasukahviloita, joissa keskustellaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisista teemoista.
2019:
- Huoltajille tehtiin kysely heidän mielipiteistään Jämsän varhaiskasvatuksen suhteen. Aineistoa on käytetty arvoperustan päivittämiseen.
- Henkilöstö on lukenut ja kommentoinut Jämsän paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa (2017) uuden paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen pohjaksi.
- Henkilöstö on tiimeissä käynyt läpi varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan sekä keskustellut ja kirjannut tärkeäksi kokemansa arvot. Kirjaukset on hyödynnetty paikallisen suunnitelmaan arvoperustaa päivitettäessä.
- Lapset ovat pelanneet kasvattajien kanssa Mitä pidät päiväkodista? -peliä, jonka pohjalta on kerätty lasten näkemyksiä varhaiskasvatuksesta
- Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppanit ovat lukeneet ja kommentoineet osia varhaiskasvatussuunnitelmasta
2022:
- Huoltajille tehty kysely heidän osallisuudesta ja yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa
- Lapset ovat Jämsän päiväkodeissa pelanneet Mitä pidät päiväkodista- peliä, jonka avulla selvitettiin lasten ajatuksia ja kokemuksia varhaiskasvatuksesta
- Sosiaali- ja terveysalan yhteistyökumppanit ovat lukeneet ja kommentoineet paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa
Jämsän varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa ovat ohjanneet:
Jämsän kaupungin kotouttamisohjelma 2016
Jämsän kaupungin visio ja strategia
Jämsän kaupungin esiopetussuunnitelma
Jämsän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma
Varhaiskasvatusyksiköiden turvallisuussuunnitelmat
Varhaiskasvatuksen koulutussuunnitelma
Jämsän varhaiskasvatuksen laatukäsikirja
Varhaiskasvatussuunnitelmaa kehitetään tarpeen mukaan, esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä.