1.3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
1.3
Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma[1]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu[2] ja tarpeet. Myös lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa[3]. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. On tärkeää, että sekä huoltajan että henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta otetaan huomioon.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi laatimisessa otetaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Suunnitelmaa laadittaessa tai päivitettäessä hyödynnetään lapsen mahdollista aiempaa varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä pedagogista dokumentointia (luku 4.2). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Ne kuvaavat sitä, miten pedagogisella toiminnalla ja oppimisympäristöillä tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon myös huoltajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden näkemykset lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä, oppimisesta, ja tuen tarpeista.[4]
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun ja arvioinnin väline. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Suunnitelmaa tarkennetaan lapsen tarpeiden mukaan, vähintään kerran vuodessa[5].
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin sisältyy eri vaiheita. Prosessiin osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi osallistua perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin osallistuvat tarvittaessa myös lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.[6]
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, sen toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden ja tukitoimien toteutumisen arviointi. Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa, laaditaan hänelle terveydenhuollossa lääkehoitosuunnitelma[7]. Siltä osin kuin lääkehoitosuunnitelmaan sisältyvät tiedot ovat välttämättömiä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, kirjataan ne lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan[8]. Lääkehoidon toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa sovitaan paikallisesti. Varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea käsitellään tarkemmin luvussa 5.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista sekä varhaiskasvatuksen pedagogisten toimintakäytäntöjen vaikutuksia lapsen kehitykseen ja oppimiseen seurataan säännöllisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy.[9] Lapsen tuen tarvetta sekä tuen riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja suunnitelmaa päivitettävä aina tuen tarpeen muuttuessa. Jos lapsi saa tehostettua tai erityistä tukea, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään hallinnollisen päätöksen sisällön mukaisesti[10]. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla lapsen kanssa työskenteleviltä henkilöiltä tai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin, pedagogiikan toteutumiseen ja tukitoimien vaikuttavuuteen.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
- lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet
- lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja toteutumisen arviointi
- lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)
- mahdollinen suunnitelma lääkehoidosta
- lapsen, henkilöstön ja huoltajan yhdessä sopimat asiat
- suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat
- tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä[11]. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kannalta välttämättömiä. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksen toteutuminen. Tietojen saamista ja luovuttamista koskeva säännös koskee myös tilanteita, joissa lapsi siirtyy kunnan tai yksityisen palveluntuottajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta toisen kunnan tai palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen tai joissa varhaiskasvatuksesta siirrytään esiopetukseen tai perusopetukseen. Lapsen asiakkuus varhaiskasvatuksessa on julkinen tieto. Lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen voi kuitenkin liittyä tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä.[12]
[1] Varhaiskasvatuslaki 23 §
[2] Varhaiskasvatuslaki 4 § ja HE 148/2021 s. 34
[3] Varhaiskasvatuslaki 23 §
[4] HE 148/2021, s. 34
[5] Varhaiskasvatuslaki 23 §
[6] Varhaiskasvatuslaki 23 § ja HE 148/2021 s. 34
[7] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 §
[8] Varhaiskasvatuslaki 41 §
[9] Varhaiskasvatuslaki 23 §
[10] Varhaiskasvatuslaki 15 e §
[11] Varhaiskasvatuslaki 40 §
[12] Varhaiskasvatuslaki 41 § sekä esimerkiksi laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 §
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Jämsässä
Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kaikille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa asiakkaana oleville lapsille. Lapsen vasu on pedagogisesti painottunut prosessi, jonka tarkoitusena on luoda tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta lapsen varhaiskasvatukseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kuukauden kuluttua lapsen varhaiskasvatuksen aloituksesta. Perustellusta syystä, kuten lapsen tuen arviointiin liittyvistä tekijöistä, lapsen varhaiskasvatuspäivien vähyydestä tai huoltajien aikataulujen sovittamisen haasteellisuudesta johtuen, vasukeskustelun aikataulua voidaan sovitella. Vasukeskustelut käydään puolivuosittain ja aina, kun lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen näkökulmasta se katsotaan tarpeelliseksi.
Päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuu koko ryhmän henkilöstö. Lapsiryhmän varhaiskasvatuksen opettajalla on kuitenkin lapsen vasuprosessissa pedagoginen vastuu, joka näkyy mm. vasun laadinnassa ja arvioinnissa. Vasu- keskustelun huoltajien kanssa käy varhaiskasvatuksen opettaja tai lastenhoitaja. Ennen vasu- keskustelua tiimi käy läpi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevat havainnot ja dokumentit. Tiimin tulee pohtia mm. lapsen vahvuuksia, mielenkiinnonkohteita, tuen ja oppimisen tarpeita ja niistä nousevia tavoitteita pedagogiselle toiminnalle. Lapsen ajatusten, toiveiden ja mielipiteiden kuuleminen on tärkeää, jotta lapsi pääsee osalliseksi vasu-prosessiin. Vasu- keskustelua varten tiimi sopii asiat, jotka on huoltajien kanssa merkityksellistä käsitellä vasu- keskustelussa. Vasu- keskustelun jälkeen tiimissä käsitellään lapsen vasuun kirjatut tavoitteet ja niihin liittyvät pedagogiset menetelmät. Tiimi sopii, kuinka nämä vasuun kirjatut tavoitteet ja menetelmät rakennetaan osaksi lapsen ja lapsiryhmän arkea.
Perhepäivähoidossa olevien lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laatii perhepäivähoitaja perhepäivähoidon konsultoiva varhaiskasvatuksen opettajan tai pedagogisen asiantuntijan tuella. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu perhepäivähoidon lasten vasu-keskusteluun, jos arvioidaan, että lapsi tarvitsee vahvempaa tukea.
Esiopetuksessa täydentävä varhaiskasvatus huomioidaan esiopetuksessa kirjattavissa suunnitelmissa ja kirjauksissa, kuten lapsen esiopetussuunnitelmassa.
Lapsen tarvitsema tuki ja sen toteuttamisen tavat kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat. Lapsen tuen kirjaamista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kuvataan tarkemmin luvussa 5.
Tarvittaessa lapselle laaditaan lääkitsemissuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen lääkitsemissuunnitelmasta päiväkodeissa vastaa varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan tiedoksi ja allekirjoitettavaksi ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle ja aluepäällikölle. Perhepäivähoitajan kotona järjestettävässä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitaja vastaa
lapsen lääkitsemissuunnitelmasta. Perhepäivähoidossa täytetty lapsen lääkitsemissuunnitelma tuodaan varhaiskasvatusalueen aluepäällikön allekirjoitettavaksi. Hoidollisesta tuesta tarkemmin luvussa 5.
Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti, esimerkiksi päivittäisissä vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa, tiimipalavereissa sekä opettajien suunnitteluajalla, ja puolivuosittain pidettävissä vasu-keskusteluissa. Arvioinnin perusteella lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään ajantasaiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arkistoidaan Daisy -järjestelmään. Lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen Jämsän kaupungin sisällä varhaiskasvatuksen aikana, vasu siirtyy lapsen mukana Daisy-järjestelmässä. Jos lapsi muuttaa toiseen kuntaan, alkuperäinen vasu arkistoidaan siihen yksikköön, jossa se on tehty ja lapsen mukana siirtyy paperinen versio.