Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta
Kouluruokailu
Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Sen tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Ateria nautitaan koulun ruokalassa ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä.
Ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
Välitunnit, päivänavaukset ja yhteiset tapahtumat
Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.
Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät, retket, opintokäynnit ja leirikoulut Ne tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Tapahtumat voivat koskea koko kouluyhteisöä tai sen osaa, esimerkiksi yksittäistä opetusryhmää. Niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta.
Jokainen koulupäivä aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät, retket, opintokäynnit ja leirikoulut Ne tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Tapahtumat voivat koskea koko kouluyhteisöä tai sen osaa, esimerkiksi yksittäistä opetusryhmää. Niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta.
Jokainen koulupäivä aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.
Opintokäynti, opintoretki, yökoulu ja leirikoulu
Mikä on opintokäynti?
Opintokäynti on oppituntien ja koulun työpäivän puitteissa tehtävä retki esimerkiksi uimahalliin, museoon, konserttiin, luontokohteeseen ja niin edelleen. Ruokailu järjestetään normaalisti koulussa. Opintokäynti ei edellytä erillistä suunnitelmaa. Turvallisuuteen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.
Mikä on opintoretki?
Opintokäynti muuttuu opintoretkeksi, mikäli ruokailu tapahtuu muualla kuin koulussa tai retki ylittää työjärjestyksen mukaisen koulupäivän pituuden. Opintoretki ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja perusasteen rehtori hyväksyy retkisuunnitelman.
Mikä on leirikoulu?
Kun opintoretki laajenee yöpymiseksi, on kyseessä leirikoulu. Leirikoulu ilmoitetaan alustavasti lukuvuosisuunnitelmassa ja johtava rehtori hyväksyy leirikoulusuunnitelman.
Mikä on yökoulu?
Yökoulu lasketaan leirikouluksi, joten se vaatii vastaavat suunnitelmat. Päivän koulutunnit voidaan siirtää iltaan, yöpyä koululla ja jatkaa koulunkäyntiä aamulla. Seuraavaa koulupäivää ei yöpymisen vuoksi saa kuitenkaan lyhentää. Yöpymistiloissa tulee olla palovaroittimet.
Kerhotoiminta
Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.
Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa järjestetään vuosittain vaihtuvia kerhoja. Kerhojen pitäjinä toimivat opettajat, opetusharjoittelijat tai muut yhteistyökumppanit.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa on tarkemmin tietoa lukuvuoden aikana toteutettavista kerhoista.
Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa järjestetään vuosittain vaihtuvia kerhoja. Kerhojen pitäjinä toimivat opettajat, opetusharjoittelijat tai muut yhteistyökumppanit.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa on tarkemmin tietoa lukuvuoden aikana toteutettavista kerhoista.
Kirjastotoiminta
Koulussa toimii kirjasto sekä Rantakylän, Länsikadun että Tulliportin kouluissa. Kirjastoja voivat käyttää koulun oppilaat ja henkilökunta sekä opetusharjoittelijat.
Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi toteutetaan yhteistyötä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen.
Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.