Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
PS2 Kehittyvä ihminen (2op)
Yleiset tavoitteet
- osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta
- osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
- osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
- osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
- ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
- perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
- osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
- osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana
-
perimän merkitys
-
kypsyminen ja oppiminen
-
herkkyyskaudet
-
plastisuuden merkitys kehityksessä
Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
-
varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
-
temperamentti
-
minuus ja minäkäsitys
-
tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
-
vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
-
kieli ja ajattelu
-
toiminnanohjaus
Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana
-
henkilökohtainen identiteetti
-
sosiaalinen identiteetti
-
kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
-
sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus
-
erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
-
vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
Psykologinen tutkimus
-
kaksos- ja adoptiotutkimus
-
pitkittäis- ja poikittaistutkimus
-
esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen- tarkastellaan omaa identiteettiä ja elämäntapoja
- edistetään omaa ja muiden hyvinvointia tukevia toimintatapoja
- kehitetään omia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja
- kehitetään valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja psykologisen tiedon muodostamiseen
- arvioidaan tietoa kriittisesti
- pohditaan tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja ja arvioidaan niitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta
- laajennetaan ymmärrystä psykologisen tiedon soveltamismahdollisuuksista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista
- tarkastellaan yksilö- ja yhteisökeskeisiä kulttuureja
- pohditaan identiteettiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä
Arviointi
Arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ja ohjataan oppimisprosessia sekä osaamisen kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti. Opintojakson arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessia ohjaavaa arviointia että osaamista todentavaa arviointia. Opintojakso arvioidaan numeerisesti arvosanalla 4–10. Opintojakson arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön, jolla todennetaan opiskelijan tiedollista ja tiedonkäsittelyyn liittyvää osaamista. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua.
PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (2op)
Yleiset tavoitteet
- tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
- osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
- ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
- ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
- tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
- ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
- osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
- osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Keskeiset sisällöt
- ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
- tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
- sisäiset mallit ja havaintokehä
- havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
- tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
- perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
- työmuistin ja säilömuistin toiminta
- muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
- perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
- kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
- perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
- esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
- nopea ja hidas ajattelu
- esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
- hermoston ja aivojen päärakenteet
- hermosolun ja synapsin toiminta
- tiedon kulku hermoverkoissa
- plastisuus
- esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
- kokeellisen tutkimuksen periaatteet
- esimerkkejä tapaustutkimuksista
- esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
- kokeellisen tutkimuksen suunnittelu
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen- tuetaan aivoterveyttä edistäviä toimintatapoja
- ymmärretään hermostollisten ja kognitiivisten prosessien vaikutuksia hyvinvointiin
- kehitetään valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja psykologisen tiedon muodostamiseen
- arvioidaan tietoa kriittisesti
- tutustutaan erilaisiin tutkimusmenetelmiin
Arviointi
Arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ja ohjataan oppimisprosessia sekä osaamisen kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti. Opintojakson arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessia ohjaavaa arviointia että osaamista todentavaa arviointia. Opintojakso arvioidaan numeerisesti arvosanalla 4–10. Opintojakson arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön, jolla todennetaan opiskelijan tiedollista ja tiedonkäsittelyyn liittyvää osaamista. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua.
PS4 Tunteet ja mielenterveys (2op)
Yleiset tavoitteet
- osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
- ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä
- osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
- tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
- osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
- osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
- syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.
Keskeiset sisällöt
- tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
- perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
- tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
- tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
- tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä
- hallintakeinojen ja defenssien merkitys
- resilienssin merkitys hyvinvoinnille
- nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
- keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
- stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
- kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
- mielenterveys käsitteenä
- yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
- esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
- esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta
- ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
- esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen- ymmärretään terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta
- edistetään omaa ja muiden hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia toimintatapoja
- kehitetään omia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja
- ymmärretään tunteiden merkitys vuorovaikutustilanteissa
- kehitetään valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja psykologisen tiedon mudostamiseen
- arvioidaan tietoa kriittisesti
- tutustutaan erilaisiin tutkimusmenetelmiin
Arviointi
Arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ja ohjataan oppimisprosessia sekä osaamisen kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti. Opintojakson arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessia ohjaavaa arviointia että osaamista todentavaa arviointia. Opintojakso arvioidaan numeerisesti arvosanalla 4–10. Opintojakson arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön, jolla todennetaan opiskelijan tiedollista ja tiedonkäsittelyyn liittyvää osaamista. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua.
PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (2op)
Yleiset tavoitteet
- osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
- osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
- osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
- osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
- ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta
- osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen
- osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.
Keskeiset sisällöt
- persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
- perustietoa käyttäytymisgenetiikasta
- temperamentti
- piirreteoreettinen näkökulma
- motivaatio
- yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
- identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu
- älykkyyden määritelmiä
- älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
- perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
- luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä
- tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen
- esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
- ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
- tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
- kulttuurien eri ulottuvuuksia
- esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
- esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
- yksilöllisten erojen tutkiminen
- persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
- reliabiliteetti ja validiteetti
- esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
- esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen- tarkastellaan omaa identiteettiä ja elämäntapoja
- edistetään omaa ja muiden hyvinvointia tukevia toimintatapoja
- kehitetään omia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja
- ymmärretään muiden ihmisten vaikutus omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen
- pohditaan rakentavaan vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä
- kehitetään valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja psykologisen tiedon mudostamiseen
- arvioidaan tietoa kriittisesti
- tutustutaan erityisesti sosiaalipsykologisiin tutkimusmenetelmiin
- ymmärretään psykologisen tiedon soveltamismahdollisuuksia yhteiskunnassa
- tarkastellaan yksilö- ja yhteisökeskeisiä kulttuureja
- ymmärretään sosialisaation vaikutus yksilön toimintaan
- pohditaan identiteettiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä
Arviointi
Arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ja ohjataan oppimisprosessia sekä osaamisen kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti. Opintojakson arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessia ohjaavaa arviointia että osaamista todentavaa arviointia. Opintojakso arvioidaan numeerisesti arvosanalla 4–10. Opintojakson arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön, jolla todennetaan opiskelijan tiedollista ja tiedonkäsittelyyn liittyvää osaamista. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana opintojakson tavoitteiden mukaista opiskelua.