7.-9. klaass

5.5.

Harjoittele pronominia jiõčč. Kirjoita alla olevat lauseet saameksi. Käytä apuna kielioppikirjan sivua 74 ja oppikirjaa.

Tässä kuvassa olen minä itse. 

Sinun pitää itse siivota. 

Hän itse teki sen. 

Näetkö itsesi peilissä? 

Katson itseäni peilistä. 

Pirkko valokuvaa itsensä. 

Osta jäätelö itsellesi. 

Ostan koiran itselleni. 

Mummo ostaa kissan itselleen. 

Syksyllä muutan omaan asuntoon. 

Mene omaan huoneeseen. 

Minulla on oma polkupyörä. 

Osta sinäkin oma polkupyörä. 

Pekka on kutonut omat sukkansa. 

Jos et tehnyt sanakoetta 5.5. valmistaudu tekemään se 17.5. Tuolloin on myös mahdollista uusia jokin aiempi koe, jos ilmoitat opettajalle viimeistään 16.5., minkä kokeen haluat uusia.

28.4.

Lue kappale 17 ääneen ja suomenna se.
Kirjoita vihkoon
-kuvaus talosta, jossa asut TAI
-kuvaus omasta huoneesta TAI
-millaisessa talossa haluaisit asua TAI
-millainen olisi unelmiesi huone.
Käytä apuna oppikirjan sivuja 150-160 ja sanakirjaa.
Läksy: sanat sivulta 150 (kysytään kirjallisesti tiistaina 3.5.)

26.4.

Tunnilla luettiin ja suomennettiin kappale 16.
Kielioppiasiana opiskele essiivi oppikirjan sivulta 148 ja kielioppikirjan sivulta 48.
Harjoittele essiiviä ja kirjoita seuraavat lauseet saameksi vihkoosi:

Aikuisena alan kauppiaaksi.
Ystäväni opiskelee sairaanhoitajaksi.
Isä työskentelee opettajana.
Haluan opiskella kokiksi.
Minulla on kissa lemmikkinä.
Ihminen kesytti suden koiraksi.
Hän ampui linnun ruuaksi.
Sadussa tyttö muuttui linnuksi.
Minulla on vanhus ystävänä.

Läksy: Opettele torstaiksi vasemmanpuoleisen sarakkeen sanat sivuilta 142 ja 144.

KOE 19.4.

Kielioppikoe perfektistä ja komitatiivista.
Perfektistä opetusdiat löytyvät 7.4. materiaalista. Oppikirjassa perfekti on sivulla 114. Komitatiivi on esitelty oppikirjan sivulla 123.

7.4.

Kokeeseen harjoittelua:

Kertaa perfektin muodostaminen täältä (astevaihtelulliset verbit) ja täältä (ed2, eed ja leeʹd-verbi). (10-15 minuuttia)
Sen jälkeen harjoittelemme perfektiä yhteisellä Gimkit-pelillä.

24.3.

Lue teksti Nõmmpeiʹvv ja etsi siitä kaikki verbit. Etsi myös predikaattiverbien subjektit. Kirjoita verbit taulukkoon mallin mukaan:

subjeʹktt veʹrbb veeʹrb äiǧǧååʹbleǩ veeʹrb vuâđđååʹbleǩ lääddas
kaav leäi imperfekti lee´d olla
         

Läksy: opettele loput sanat kappaleesta 14 (sanakoe torstaina 31.3.)

22.3.

Lue ja suomenna parin kanssa kappale 14.
Tee monisteen tehtävät.
Läksy: tee monisteen viimeinen tehtävä vihkoon ja opettele sanat sivuilta 125. (sanoista pidetään koe ensi viikolla)

8.2.2022

1. Tee ensin sanakoe.

2. Sen jälkeen kuuntele tarina Kuuskõõzz, ja vastaa kysymyksiin suomeksi. Voit kuunnella tarinan useaan kertaan ennen vastaamista. Voit myös pysäyttää tarinan kysymysten välillä.

3. Lue ja suomenna kappale 13.

4. Tee Gimkit-peli sanoista

Läksy: opettele sanat sivulta 108. Sanat kysytään kirjallisesti tiistaina 15.2.

27.1.2022

Tunnilla jatkettiin Säiʹmm-verkkonäyttelyn esittelyn tekoa. Ne, joilla se jäi kesken, tekevät kotona loppuun niin, että voivat pitää oman esityksensä tiistaina 1.2.

25.1.2022

Ne, joilla on uutinen vielä kesken, jatkavat sen loppuun.
Kun uutinen on valmis, käy tutustumassa Säimm-verkkonäyttelyyn.
Kirjoita näyttelyvierailustasi koltansaamenkielinen teksti, jossa kerrot jostain teoksesta: mikä teos on, kuka sen on tehnyt, miksi halusit tutustua juuri tähän teokseen, mitä ajatuksia teos herätti jne. Vaihtoehtoisesti voit kertoa yleisemmin koko näyttelystä. Tekstissä pitää olla vähintään 10 virkettä. Jos teet esittelyn parin kanssa tai ryhmässä, tekstiä pitää olla vähintään 15 virkettä.

20.1.2022

Jatkoimme vielä uutisten tekemistä.
Läksy: lue kappale 10 Pikalõsääidast (suomenna itsellesi kohdat, joita et ymmärrä). Lue myös sivut 101-102.

25.11.2021

Harjoittelimme laulamaan Rosttovkääʹlles-laulua maanantaita varten.
Tarkistimme edellisen kerran monisteen.
Tehtävä: lue teksti Leiʹbbvääʹrr. Etsi sanakirjasta sanat, joita et ymmärrä.

18.11.2021

Yksikön illatiivi, kaksitavuiset sanat.

Muodosta sanojen yksikön illatiivi monisteessa olevien mallien mukaan. Suomenna sanat, joita et vielä tunne. Yritä ensin itse. Tarkista sen jälkeen sanakirjasta. 

kõõnjâr, pueʹrdes, rosttov, ǩeeʹles, põʹmmai, vuõivâs, čeäkkli, kueʹpper, kuusiǩ, reeʹǧǧes, kååraǩ, piiltâǩ, mååraǩ, puäǥǥanj, ǩeʹrres, kueʹrnec, pieʹcciǩ, aʹŋǧǧel, čappâd, njeäʹllemneǩ, kuälmõs, vuâlggmõš, lååddaž 



yksikön illatiivi -harjoitus kaksitavuiset sanat.pdf

16.11.2021

Kuuntelimme uudelleen tarinan Uukkât-Miikkât ja tarkistimme vastaukset tehtäviin. Luimme ja suomensimme kappaleen 9: Čâhčča tuõddrest. Kielioppi: monikon illatiivi (oppikirjan sivu 93).
Leʹkss:
Looǥǥ saaʹnid s. 86. Lue sanat s. 86.
Hoʹhss 2 ciâlk, koʹst âânak seämma sään illatiivâst da akkusatiivâst määngailååǥǥast. Keksi 2 lausetta, jossa käytät samaa sanaa illatiivissa ja akkusatiivissa monikossa.

11.11.2021

LÄKSY SEURAAVALLE KERRALLE: lue Tiõrv-kirjasta kappale 9, käännä suomeksi ne kohdat, joita et ymmärrä. Lisäksi lue sivut 92-93.

Kuunteluharjoitus.

Voit pysäyttää nauhan tarvittaessa ja kuunnella uudestaan. Kun olet vastannut kysymyksiin, kuuntele samanaikaisesti alla olevan tekstin kanssa. Tämän jälkeen voit vastata kysymyksiin uudestaan (kirjoita lomakkeeseen nimesi jälkeen numero 2).
UUKKAT_MIIKKAT_MF.docx

9.11.2021

Tunnilla tarkistimme edellisen tunnin kotitehtävät monisteesta (kertaus yksikön genetiivistä). Oikeat vastaukset:
a) jieʹnn â) aaut b) põõrt c) neäʹttel č) siâŋg ʒ) taaurõõžž ǯ) puõccu d) pieʹnne đ) škooul e) jieʹrj

Lisäksi tunnilla opiskeltiin monisteesta koltansaamen ja suomen eroavuuksia: koltansaamessa subjekti on aina nominatiivissa ja objetki akkusatiivissa. Kotitehtäväksi tuli tehdä monisteesta käännöslauseita oman valinnan mukaan 5 ensimmäistä tai 5 viimeistä.
harjoitus_ya_subj_obj_predikaatti.docx
subjekti objekti predikaatti.docx

4.11.2021

Tunnilla tarkistettiin tehtäviä edellisellä kerralla jaetusta monisteesta. Kotiläksyksi tuli kerrata Tiõrv!-kirjasta sivu 75 ja tehdä viime kerralla jaetusta monisteesta toinen puoli (genetiiviharjoitus).

Kuuntelutehtävä 5.10.2021

Kuuntele linkissä oleva ohjelma ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

https://areena.yle.fi/audio/1-50892083

1. Mitä Unna Junna oli antanut Terhille ja Leenalle?

2. Millaista kasvia Leena ja Terhi etsivät?

3. Miksi ensimmäinen kasvi ei Leenan mielestä ole oikea?

4. Mitä asioita Leena ja Terhi kertovat suopursusta? Valitse kaikki, jotka mainitaan ohjelmassa.
a) Suopursun lehdet ovat myrkyllisiä.
b) Suopursusta voi tehdä teetä.
c) Suopursulla voi värjätä lankoja.
d) Suopursua on käytetty ennen vanhaan lääkkeenä.
e) Suopursusta on tehty saunavastoja.
f) Kun suopursu kukkii, on hyvä aika kerätä juuria.

5. Leena ja Terhi löytävät kasvin, johon tulee myöhemmin kesällä punainen kukka.
Onko kasvi a) ǩiõǥǥnjuhččâm vai b) ǩiõǥǥnjuõll?

6. Valitse oikea vaihtoehto:
Kun Leena ja Terhi näkevät Unna Junnan puussa,
a) Unna Junna antaa heille viestin.
b) he tietävät olevansa oikeassa paikassa.

7. Valitse oikea vaihtoehto:
Terhi kertoo, että kullero on
a) myrkyllinen
b) lehmien herkkua

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä