Muistiinpanot

Kappale 1

Asukastiheys = montako ihmistä asuu neliökilometrillä

Harvaan asutut alueet ovat usein

  • Kylmiä ilmastoltaan
  • Voi olla jäätiköitä
  • Huonoja viljelymaita
  • Vuoristoisia
  • Liian kuumia ja kosteita esim. sademetsä

Tiheään asutut alueet ovat usein

  • Lämpimiä ilmastoltaan, mutta ei liian kuumia
  • Maa on hyvää viljelymaata
  • Alue on helppokulkuista
  • Usein vesistöjä, joista saadaan viljelyksillä vettä ja, joita voidaan käyttää kulkureitteinä

Suomi on harvaan asuttua, koska

  • ilmasto on aika kylmä
  • maaperä ei ole hyvää viljelylle

Kappale 2

Väkiluku = Kertoo, montako ihmistä alueella asuu.

Väestö = Kun tarkastellaan alueen asukkaita kokonaisuutena.

Syntyvyys = elävänä syntyneet lapset / 1 000 asukasta / vuosi.

Kuolleisuus = kuolleet / 1 000 asukasta / vuosi.

Imeväiskuolleisuus = 0-1 vuotiaat kuolleet lapset / 1 000 asukasta / vuosi.

Lapsikuolleisuus = 1-5 vuotiaat kuolleet lapset / 1 000 asukasta / vuosi.

Väestönkasvu = Paljonko väkiluku kasvaa eli paljonko ihmisiä tulee lisää.

Luonnollinen väestönkasvu = Syntyvyydestä vähennetään kuolleisuus ja saadaan selville väestönkasvu alueella.

Muuttoliike = Ihmisten muutto alueelle ja alueelta pois.

Väestöpyramidi = Kuvastaa väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa kyseisellä hetkellä.

Odotettavissa oleva elinikä = Kuinka vanhaksi ihminen tulee elämään.

 

Väestön määrään vaikuttaa

  • Lisäävästi: syntyvyys ja ihmisten muutto alueelle.
  • Vähentävästi: kuolleisuus ja ihmisten muutto pois alueelta.

Väestön kasvuun vaikuttaa

  • Syntyvyys, koska kuolleisuus on maailmalla pientä.
  • Kuolleisuus on pientä, koska lääkkeitä ja rokotteita on enemmän ja ihmiset eivät enää menehdy tauteihin.
  • Hygienian parantuminen on vähentänyt tautien määrää.
  • Väestönkasvu on nopeinta Afrikassa. Siellä syntyvyys on korkeaa ja terveydenhuollon ansiosta yhä useampi lapsi selviytyy aikuiseksi.

Väestöpyramidin tulkinta

  • Jos pyramidin alaosa on leveä, lapsia syntyy paljon ja väkiluku kasvaa.
  • Jos pyramidi on alhaalta ja ylhäältä yhtä leveä, väkiluku pysyy tasaisena.
  • Jos pyramidi on alhaalta kapeampi kuin ylhäältä, väkiluku vähenee.

Suomessa

  • Väestönkasvu on hyvin hidasta.
  • Jos Suomeen ei muuttaisi ihmisiä ulkomailta, Suomen väkiluku vähenisi.
  • Suomessa väestö ikääntyy eli vanhuksia on paljon verrattuna työikäisiin ja nuoriin.

Kappale 3

Kulttuuri = Kokonaisuus, joka muodostuu yhteisön tavoista, uskonnosta, tiedoista, taidoista, asenteista ja uskomuksista.

Globalisaatio = Maailmanlaajuinen vuorovaikutus ja asioiden ja ilmiöiden leviäminen alueiden ja ihmisten välillä.

Vähemmistökulttuuri = Ryhmä, jonka kulttuuri eroaa selkeästi enemmistön kulttuurista. Esim. Suomessa saamelainen kulttuuri.

Enemmistökulttuuri = Kulttuuri, johon suurin osa alueen asukkaista kuuluu. Esim. Suomessa suomalainen kulttuuri

Alkuperäiskansa = Kansa, joka on elänyt alueella ennen kuin alueelle on muuttanut nykyisin alueella enemmistönä elävä kansa. Suomessa saamelaiset.

 

Kulttuuri ja kulttuuripiirit

  • Maailmankartalta voidaan rajata ryhmiä, joilla on sama kieli tai uskonto eli kulttuurialueita.
  • Etninen ryhmä on ihmisryhmä, jonka jäsenten kulttuurissa, ihmisten ulkonäössä tai asuinpaikassa on paljon yhtenäisyyksiä.
  • Kulttuurit sekoittuvat globalisaation takia. Sen takia eri kulttuuripiirien rajaaminen on vaikeaa.

Enemmistökulttuuri ja vähemmistökulttuuri

  • Enemmistökulttuuriin kuuluu suurin osa alueen väestöstä. Esimerkiksi suomalainen kulttuuri on Suomessa enemmistökulttuuria.
  • Vähemmistökulttuureja Suomessa ovat esimerkiksi saamelainen tai suomenruotsalainen kulttuuri, jotka eroavat suomalaisesta kulttuurista tapojen, kielen tai perinteiden kautta.
  • Globalisaatio on Suomessakin muuttanut kulttuuria. Maahanmuuttajat ovat tuoneet uusia ruokakulttuureja, ruokakauppoja ja ravintoloita Suomeen. Musiikkityylit ja muoti ovat muokkautuneet maailmalta tulleiden muutosten myötä.

Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa

  • Saamelaiset ovat asuttaneet Pohjois-Eurooppaa pitkään ennen muita.
  • Saamelaiset asuvat saamen maalla, joka levittäytyy Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueelle.

 

Ennakkoluulot

  • Ennakkoluulot johtuvat usein tietämättömyydestä.
  • Ihmiset oppivat muista kulttuureista esimerkiksi matkustamalla eri maihin tai kohtaamalla ihmisiä eri kulttuureista. Kun ihmiset oppivat muista kulttuureista, myös ennakkoluulot katoavat.

Kappale 4

Köyhyys = ihmisellä on liian vähän rahaa elämiseen.

Elintaso = Ihmisen varallisuuden ja saatavilla olevien tavaroiden määrä.

Bruttokansantuote = Kuinka suuri on valtiossa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden rahallinen arvo.

HDI eli inhimillisen kehityksen indeksi = Mittaa valtion ihmisten elintason, koulutuksen määrän ja odotettavissa olevan eliniän.

Kehitysmaa = Valtio, jossa elintaso on alhaisempi kuin teollistuneessa maassa. Käytetään nimeä kehittyvä maa.

Teollisuusmaa = Valtio, jossa on paljon kehittynyttä teollisuutta ja korkea elintaso. Käytetään nimeä kehittynyt maa.

Teollistunut kehitysmaa = Valtio, jossa on heikko elintaso, mutta myös teollisuutta.

Siirtomaa = Toisen maan hallinnassa ollut valtio.

 

Hyvinvointi on jakautunut maapallolla epätasaisesti

  • Varallisuus eli raha on jakautunut maapallolla epätasaisesti.
  • Maailmassa on paljon erittäin köyhiä ihmisiä, joilla on heikko elintaso.
  • Toisaalta maailmassa on myös rikkaita ihmisiä ja ihmisiä, joilla on korkea elintaso.
  • Rikkaita maanosia ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia.
  • Köyhiä maanosia eli maanosia ovat Afrikka, Aasia ja Etelä-Amerikka.
  • Jokaisessa maanosassa on sekä köyhiä että rikkaita maita.

 

Köyhillä on puutetta rahasta ja hyvinvoinnista

  • Ihmisellä on liian vähän rahaa elämiseen, kun hän elää köyhyydessä.
  • Köyhillä ihmisillä ei ole riittävästi ruokaa, heiltä puuttuu perustavaroita kuten vaatteita ja astioita, he eivät pääse lääkäriin, jos ovat sairaita ja eivät voi ostaa lääkkeitä, kun ei ole rahaa.
  • Lapset eivät pääse kouluun, koska heidän on autettava perhettä saamaan ruokaa ja vettä.
  • Olisi tärkeää, että lapset pääsisivät kouluun ja oppisivat lukemaan.
    • Kun ihminen pääsee kouluun, hän voi opiskella ammatin ja saada työn, josta saa hyvää palkkaa. Silloin hänen ja hänen perheensä ei enää tarvitse elää köyhyydessä. Lukutaitoinen ihminen voi itse etsiä myös tietoa asioista ja oppia uusia asioita.
  • Köyhyys ei tarkoita, että ihmiset ovat aina onnettomia. Ihmiset voivat olla onnellisia, kun heillä on perhe ja ystäviä.
  • Köyhien tilanne on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut. Yhä useampi köyhä pääsee kouluun, saa ruokaa ja pääsee lääkäriin, jos on sairas.
  • Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI mittaa valtion kehittyneisyyden tasoa.
  • Inhimillisen kehityksen indeksi on korkein teollisuusmaissa ja alhaisin kehitysmaissa.

Maiden vertailua

  • Köyhien kehitysmaiden bruttokansantuote on alhainen
    • Kehitysmaissa tuotetaan raaka-aineita, jota myydään ulkomaille.
    • Kehitysmailla ei ole osaamista tehdä raaka-aineista tavaroita, joiden myynnistä saisi enemmän tuloja.
    • Ihmisten tarvitseman ruuan ja tavarat kehitysmaat joutuvat usein ostamaan teollisuumailta, joten kehitysmaat pysyvät köyhinä.
  • Teollistuneissa kehitysmaissa on teollisuutta.
    • Siellä raaka-aineista tehdään tuotteita.
    • Tehtaat, joissa tuotteet tehdään, ovat ulkomaalaisten yritysten omistamia.
    • Yritykset rikastuvat, mutta kehitysmaat eivät, koska kehitysmaat eivät saa rahaa tuotteiden tekemisestä ja myymisestä.
  • Teollisuusmaat ovat rikkaita ja saavat tuloja tehtaista, joita teollisuusmaissa on.
    • Usein kehitysmaiden tehtaiden pääpaikka on teollisuusmaassa, joten teollisuusmaa saa veroja kehitysmaissa tuotetuista tavaroista.

Kehitysmaa

  • Köyhä maa ja paljon köyhiä ihmisiä
  • Heikko terveydenhuolto
  • Heikko koulutus
  • Ei teollisuutta
  • Kenia, Mali, Sudan

Teollisuusmaa

  • Rikas
  • Hyvä terveydenhuolto
  • Hyvä koulutus
  • Teollisuutta
  • Saksa, Suomi, Iso-Britannia

Teollistunut kehitysmaa

  • Köyhä maa ja paljon köyhiä ihmisiä
  • Monella heikko terveydenhuolto
  • Monella heikko koulutus
  • Teollisuutta
  • Intia, Bangladesh

Kappale 7

  • Kaupunki: alue, jossa asuu paljon ihmisiä lähellä toisiaan.
  • Kaupungistuminen: ihmisten muuttamista kaupunkeihin ja kaupunkien kasvamista.
  • Maapallon ihmisistä yli puolet asuu kaupungeissa.

Kaupunkiin muuton syitä

  • Kaupungeissa on enemmän opiskelupaikkoja ja työpaikkoja.
  • Kaupungeissa enemmän harrastusmahdollisuuksia ja palveluita.
  • Kaupungeissa on paremmat terveydenhuolto mahdollisuudet kuin maaseudulla.
  • Kaupungeissa ihmiset pääsevät helposti liikkumaan paikasta toiseen, koska julkinen liikenne on monipuolinen ja monet paikat ovat lähellä toisiaan.

Kaupungistumisen haasteet

  • Puhdasta vettä voi olla vähemmän, kun kaupungissa asuu paljon ihmisiä.
  • Syntyy paljon jätettä.
  • Tulee ruuhkia ja melua, kun ihmisiä on paljon.
  • Kaikki ihmiset eivät löydä töitä tai asuntoa.
  • Osa ihmisistä ryhtyy rikollisiksi.

Slummi

  • Hökkelikylä, joka on rakennettu roskasta.
  • Slummissa ei ole puhdasta vettä, viemäröintiä, sähköjä tai jätehuoltoa.
  • Ihmiset slummissa sairastuvat helposti, koska he asuvat likaisissa olosuhteissa.
  • Slummien oloja voitaisiin parantaa tekemällä slummeihin vesijohtoja, jotta ihmiset saavat puhdasta vettä ja viemäreitä, jotta ihmiset eivät joudu heittämään likavesiä kadulle. Tämä parantaa ihmisten hygieniaa ja terveyttä.

Ekologinen kaupunki ja älykäs kaupunki

  • Kaupungeissa talot rakennetaan lähekkäin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan paikasta toiseen esimerkiksi pyörällä. Silloin omia autoja tarvitaan vähemmän ja ruuhkia syntyy vähemmän.
  • Kaupungeissa kierrätetään tehokkaasti, jotta jätettä ei synny liikaa vaan kaikki, mikä voidaan käyttää uudelleen saadaan käytettyä uudelleen.
  • Älykäs kaupunki on kaupunki, jossa on mittareita, joiden avulla kaupungissa asumisesta saadaan turvallisempaa ja energiatehokkaampaa.
    • Esimerkiksi mirttarit mittaavat liikennemäärää ja himmentävät katuvaloja, jos liikennemäärä on pieni. Älykkäissä kaupungeissa käytetään myö paljon uusiutuvaa energiaa kuten aurinko- tai tuulivoimaa.

Kappale 8

Elinkeinot

  • Elinkeino tarkoittaa ammatteja ja töitä, joita tekemällä ihmiset saavat rahaa elämiseen.
  • Alkutuotannossa tuotetaan raaka-aineita.
    • Ammatteja esimerkiksi maanviljelijä ja kalastaja.
  • Jalostuksessa valmistetaan tuotteita raaka-aineista.
    • Ammatteja esimerkiksi leipuri, käsityöläinen ja paperityöläinen.
  • Palveluissa tuotetaan ihmisille palveluita.
    • Ammatteja esimerkiksi myyjä, parturi-kampaaja ja bussikuski.
Elinkeinoja eri maanosissa
  • Afrikassa paljon alkutuotantoa.
    • Alkutuotanto usein maanviljelyä, koska maat köyhiä ja ei ole varaa tai osaamista teollistua.
    • Maat myyvät raaka-aineita muille maille.
    • Raaka-aineiden myymisestä saadaan vain vähän rahaa ja pysytään köyhinä.
  • Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on paljon jalostusta.
    • Aasiassa on paljon teollisuutta, koska siellä on paljon työvoimaa.
    • Työlakeja ja ympäristölakeja on vähän tai niitä valvotaan huonosti.
    • Tehtaissa saadaan halvalla tuotettua paljon tuotteita.
  • Euroopassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa on paljon palveluita.
    • Maatalous ja teollisuus on koneellistunut.
    • Teollisuus on myös siirtynyt näistä maista pois maihin, joissa teollisuustuotteiden tekeminen on halvempaa.
    • Ihmiset työllistyvät erilaisiin palveluammatteihin näissä kehittyneissä maissa.

Kappale 9

Lentoliikenne

  • Hyvä pitkillä matkoilla.
  • Lyhyillä matkoilla paljon aikaa ja on kallista.

Raideliikenne

  • Raideliikennettä ovat metrot, junat ja raitiovaunut.
  • Monet junat kulkevat sähköllä, joten ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin bensalla kulkevat autot.
  • Hyviä keskipitkillä matkoilla, koska ne kulkevat nopeammin kuin autot.

Maantieliikenne

  • Maantieliikenne tarkoittaa autoja, busseja, rekkoja ja takseja.
  • Omalla autolla ihmisen on helppo kulkea lyhyillä matkoilla.
  • Pitkillä matkoilla ei välttämättä nopea ja tehokas.

Laivaliikenne

  • Laivaliikenne on halpa ja tehokas, jos pitää kuljettaa suuri määrä tavaraa konteilla pitkän matkaa paikasta toiseen.
    • Kontti on suuri metallinen säiliö, jota voidaan kuljettaa laivalla, junalla tai rekalla.
  • Tankkereilla kuljetetaan öljyä tai maakaasua.
  • Matkustajalaivat kuljettavat ihmisiä.

Julkinen liikenne

  • Julkinen liikenne on henkilöliikennettä, joka on kaikkien käytössä.
  • Kaupungit panostavat julkiseen liikenteeseen vähentääkseen yksityisautoilua ja siitä aiheutuvia ruuhkia.
  • Usein kaupungissa voi kulkea samalla julkisen liikenteen lipulla eri kulkuneuvoissa.