Muistiinpanot

Kappale 1

Kartta

  • Pienennetty kuva paikasta.
  • Ei sisällä kaikkia yksityiskohtia.
  • Yleistys alueesta.
  • Kartassa selite kertoo, mitä kartan merkit ja värit tarkoittavat.

Maanosa ja manner

  • Maapallolla on 7 maanosaa.
    • Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Eurooppa, Aasia, Afrikka, Australia ja Oseania sekä Etelämanner.
  • Maapallolla on 5 mannerta.
    • Amerikka, Euraasia, Afrikka, Australia, Etelämanner.

Koordinaatit

  • Kertovat paikan sijainnin maapallolla.
  • Koordinaatit muodostuvat
    • Pituuspiireistä
      • Kulkevat maapallolla pystysuunnassa.
      • Jakavat maapallon itäiseen ja läntiseen pallonpuoliskoon.
      • 0-pituuspiiri kulkee Lontoon läheltä.
    • Leveyspiireistä
      • Kulkevat maapallolla vaaksuunnassa.
      • Jakavat maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon.
      • 0-leveyspiiri on päiväntasaaja.
    • Helsingin koordinaatit 60 N ja 25 E.

Mittakaava

  • Janamittakaavaa käytetään viivoittimen avulla.
  • Suhdelukumittakaavassa lasketaan
    • Jos kartan mittakaava on 1 : 10 000
      • Yksi senttimetri kartalla on 10 000 senttimetriä luonnossa.
      • Tämä tarkoittaa 100 metriä luonnossa.

Kappale 2

Yö ja päivä

  • Maapallo pyörähtää oman akselinsa ympäri vuorokaudessa.
    • Yksi päivä ja yö.
  • Maapallolla on aikavyöhykkeet.
    • Lontoossa on kansainvälinen yleisaika (UTC).
    • Kun Lontoosta mennään itään, siirretään kelloa eteenpäin.
    • Kun Lontoosta mennään länteen, siirretään kelloa taaksepäin.

Maan kaltevuus

  • Maa kulkee kerran auringon ympäri.
    • Vuosi
  • Maapallo kiertää aurinkoa kallellaan.
    • Eri alueet maapallolla saavat eri määrän auringon säteilyä.
    • Syntyvät vuodenajat.
  • Syntyy tasauspäivät ja seisauspäivät.
    • Kesäpäivän ja talvipäivän seisaus.
    • Kevätpäivän ja syyspäivän tasaus.

Valaistusvyöhykkeet

  • Maapallo on pyöreä ja se on avaruudessa kallellaan, joten eri paikat saavat eri määrän auringon säteilyä.
  • Syntyy valaistusvyöhykkeet.
    • Tropiikki.
      • Ei kunnollisia vuodenaikoja.
      • Saadaan aina paljon auringon säteilyä.
    • Keskileveydet.
      • Auringon säteilyä saadaan kesällä paljon ja talvella vähän.
    • Napakalotit.
      • Auringon säteilyn määrä vaihtelee todella paljon kesän ja talven välillä.
      • Kalottialueilla on kaamos ja yötön yö.

Kappale 3

Maapallon kehät

  • Maapallolla on 4 kehää.
    • Kivikehä on maapallon kivinen kuori.
    • Vesikehään kuuluvat meret, joet, järvet, jäätiköt ja vesisateet.
    • Ilmakehä ympäröi maapalloa ja auttaa mahdollistamaan elämän.
    • Elonkehässä on maapallolla elämää.

Ilmakehä

  • Ilmakehässä on happea, jota kaikki elävät olennot tarvitsevat.
  • Ilmakehässä on kasvihuonekaasut.
    • Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja vesihöyry.
  • Kasvihuonekaasut tekevät kasvihuoneilmiön.
    • Kasvihuoneilmiö lämmittää maapalloa, jotta maapallolla voi olla elämää.
    • Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä, maapallolla olisi liian kylmä elämälle.
    • Kasvihuonkaasut imevät maapallon lämpöä itseensä ja estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen.
  • Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista.
    • Ihminen on tuottanut paljon kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmakehää liikaa.

Otsonikerros

  • Suojaa maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä.
  • Otsoni muodostuu hapesta.
  • Haitallinen UV-säteily voisi vahingoittaa esimerkiksi ihmisen ihoa.

Magneettikenttä

  • Suojaa maapalloa auringon hiukkassäteilyltä eli aurinkotuulelta.
  • Maapallon sisällä oleva sula ydin saa aikaan magneettikentän.
  • Aurinkotuulen osuminen magneettikenttään tekee revontulet.

Elonkehä

  • Sisältää kasvillisuusvyöhykkeet, joita ovat esimerkiksi havumetsä ja aavikko.
  • Muodostuu ekosysteemeistä, joita ovat esimerkiksi suot ja sademetsät.
  • Ihminen on täysin riippuvainen muista elävistä olennoista ja luonnon monimuotoisuudesta.
    • Ihmisen pitää suojella luontoa samalla, kun ihminen hyödyntää sitä.

Kappale 4

Maapallon rakenne

  • Ylin kerros on nimeltään kuori.
    • Se on maapallon kova kivinen kuori.
    • Muodostuu kivikehän laatoista.
  • Keskimmäinen kerros on nimeltään vaippa.
    • Vaipassa on sulaa kiviainesta eli magmaa.
    • Magma liikuttaa kivikehän laattoja.
  • Sisin kerros on nimeltään ydin.
    • Ulkoydin on sulaa rautaa.
    • Sisäydin on kiinteää rautaa.

Kivikehän laatat

  • Muodostavat maapallon kuoren.
  • Liikkuvat hitaasti, kun magma liikuttaa niitä.
    • Kun laatat erkanevat, syntyy valtameren keskiselänne tai hautavajoama.
    • Kun laatat törmäävät, syntyy vuoristoja.
      • Poimuvuoristo syntyy, kun kaksi mantereista laattaa törmää toisiinsa.
        • Himalaja on nuori poimuvuoristo, joka kasvaa yhä.
        • Ural on vanha poimuvuoristo, joka ei enää kasva.

Kappale 5

Maanjäristyksen synty

  • Kivikehän laatat saattavat jäädä kiinni toisiinsa, jolloin niiden välinen jännite kasvaa.
  • Kun laatat irtoavat toisistaan, jännite purkautuu ja syntyy maanjäristys.
  • Maanjäristys voi syntyä syvällä maan sisällä tai lähellä maan pintaa.
  • Maanjäristys voi kestää lyhyen aikaa tai pitkän aikaa.

Maanjäristyksen aiheuttamat tuhot

  • Rakennuksia ja teitä voi sortua.
  • Voi tulla maanvyöry, joka hautaa alleen teitä tai taloja.
  • Sähköjohdot menevät poikki.
  • Meren alla tapahtuva maanjäristys voi aiheuttaa tsunamin.
    • Tsunami on iso hyökyaalto.
    • Voi olla useita metrejä korkea ja kulkea maalla monta kilometriä.
    • Tuhoaa tieltään kaiken.

Maanjäristysalueen ihmisten auttaminen ja maanjäristyksiin varautuminen

  • Pelastustoimia harjoitellaan.
  • Ihmisille on neuvottu, miten pitää toimia, jos tapahtuu maanjäristys.
  • Tsunamin varalta meren pintaa tarkkaillaan ja voidaan antaa tsunamivaroitus
  • Maanjäristyksen jälkeen alueelle viedään ruokaa, sänkyjä, lääkkeitä ja puhdasta vettä.

Kappale 6

Tulivuorten sijainti

  • Tulivuoria on laattojen saumakohdissa, missä magma pääsee maan pinnalle.
    • Esimerkiksi Tyynenmeren tulirenkaassa.
  • Tulivuoria on kuumien pisteiden kohdilla, jossa magma nousee syvältä maapallon sisältä pintaan.
    • Esimerkiksi Havaijilla.

Tulivuorityypit

  • Kerrostulivuori
    • Laava- ja tuhkakerroksia.
    • Jyrkät rinteet.
    • Purkautuu räjähdysmäisesti.
    • Laattojen törmäyskohdissa.
      • Esim. Japani, Italia.
  • Kilpitulivuori
    • Loivat rinteet ja matala.
    • Purkautuu rauhallisesti.
    • Laattojen erkanemiskohdissa tai kuumissa pisteissä.
      • Esim. Havaijilla.
  • Rakotulivuori
    • Maahan tulee halkeama, josta laavaa purkautuu.
    • Esim. Islannissa.

Tulivuoren purkaus

  • Tulivuoren sisällä on magmaa, joka purkautuu maanpinnalle laavana.
  • Laava ja kuumat kaasut purkautuvat kraatterista.
  • Kuumat kaasut polttavat kaiken tieltään.
    • Kasvit kuolevat.
  • Laava polttaa kaiken tieltään.
    • Tiet, talot, sähkölinjat.
  • Tuhka peittää kaiken alleen.
    • Kasvit kuolevat.
  • Voi kestää monta päivää.

Purkausten ennustaminen

  • Tulivuoria voidaan seurata satelliiteilla tai tutkimalla tulivuoren liikkeitä.
    • Voidaan ennustaa tulivuoren purkautuminen.
  • Voidaan evakuoida ihmiset pois ajoissa.

Tulivuorten hyödyt

  • Tulivuoren tuhka on hyvää viljelysmaata.
  • Monet tulivuoret ovat suosittuja turistikohteita.
  • Tulivuorten lähellä on kuumia lähteitä ja geysirejä.

Kappale 7

Sää ja ilmasto

  • Sää on ilmakehän hetkellinen tila.
    • Esim. lumisade, auringon paiste.
  • Ilmasto on lämpötilojen ja sateiden pitkän ajan keskiarvo.
    • Ilmastosta voidaan piirtää ilmastodiagrammi.

Lämpövyöhykkeet

  • Maapallo on avaruudessa kallellaan, joten auringon lämpösäteily tulee maapallon eri alueille eri kulmassa.
    • Syntyy lämpövyöhykkeet.
  • Lämpövyöhykkeitä on 4 kappaletta.
    • Kuuma vyöhyke.
      • Saa tasaisesti ja melko kohtisuoraan auringon lämpösäteilyä ympäri vuoden.
    • Lämmin vyöhyke.
      • Saa kesällä runsaasti lämpösäteilyä.
      • Myös talvella saa paljon lämpösäteilyä, joten ei ole kunnollisia vuodenaikoja.
    • Lauhkea vyöhyke.
      • On kunnolliset vuodenajat.
      • Auringon lämpösäteily tulee viistosti.
    • Kylmä vyöhyke.
      • Kesä on lyhyt ja viileä.

Ilmastoon vaikuttavat tekijät

  • Etäisyys päiväntasaajasta.
    • Aurinko lämmittää eniten päiväntasaajaa ja vähiten napa-alueita.
  • Etäisyys valtamerestä.
    • Meri varastoi lämpöä ja lämmittää.
  • Korkeus merenpinnasta.
    • Korkealla on kylmempi kuin matalalla.

Tuuli

  • Ilma virtaa maanpinnalla korkeapaineesta matalapaineeseen = tuuli.
  • Matalapaine on alue, missä ilmaa on vähemmän kuin normaalisti pitäisi olla.
  • Korkeapaine on alue, missä ilmaa on enemmän kuin normaalisti pitäisi olla. 

Kappale 8

Veden kiertokulku

  • Vesi siirtyy olomuodosta ja paikasta toiseen maapallolla.
  • Suurin osa vedestä on merissä.
  • Merissä, joissa ja järvissä on pintavettä eli maan pinnalla olevaa vettä.
  • Maan alla oleva vesi on pohjavettä.
  • Pintavettä haihtuu, kun aurinko lämmittää sitä. Syntyy pilviä ja vesi sataa takaisin maahan.
  • Vesivarat jakautuvat epätasaisesti maapallolla, koska kaikkialla ei sada yhtä paljon.

Vesijalanjälki

  • Kuvaa ihmisen tai valtion tai tuotteen kuluttamaa vesimäärää.
  • Suomalaisen vesijalanjälki on suuri.
  • Vesijalanjälkeen vaikuttaa ihmisen käyttämä vesimäärä ja hänen käyttämien tuotteiden valmistamiseen tavittava vesimäärä.

Kappale 9

Meret

  • Valtameret ovat suuria merialueita.
    • Tyynimeri, Atlantti, pohjoinen jäämeri, Intian valtameri, eteläinen jäämeri.
  • Sisämeret ovat pienempiä meriä, jotka ovat yhteydessä valtamereen.
    • Välimeri, Itämeri, Mustameri.
  • Merivesi on suolaista.
  • Itämeren vesi on murtovettä, joka ei ole niin suolaista kuin valtamerien vesi.

Meren alapuolinen maa

  • Mantereen vieressä on mannerjalusta.
  • Mannerjalustan jälkeen on syvänmeren pohja.
  • Keskellä merta on keskiselänne.
  • Meren alla voi olla syvänmerenhautoja.

Merivirrat

  • Valtameren pinnalla liikkuvia vesivirtoja.
  • Kylmät merivirrat virtaavat pohjoisesta ja etelästä kohti päiväntasaajaa.
    • Tuovat rannikolle kuivuutta ja viileyttä.
  • Lämpimät merivirrat virtaavat päiväntasaajalta kohti pohjoista ja etelää.
    • Tuovat rannikolle sateita ja lämpöä.

Ihmiset uhkaavat meriä

  • Lannoitteet ja jätevedet rehevöittävät meriä.
  • Liikakalastus pienentää kalakantoja.
  • Muovijäte päätyy eläinten ravinnoksi.

Kappale 12

Maapallon rakennekuva s. 81
  • Maapallon kiinteä uloin osa on kuori.
  • Maapallon nestemäinen keskiosa on vaippa.
  • Maapallon ydin on osittain sulaa ja osittain kiinteää.

Maan kuori koostuu kallioperästä ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista kuten graniitista. Maaperä koostuu maalajeista kuten hiekasta.

Mannerlaattojen liikkeet kuvat sivuilla 82-83

Mannerlaatat kelluvat vaipan päällä. Vaipan sula kiviaines liikuttaa mannerlaattoja. Mannerlaattojen saumakohdissa syntyy maanjäristyksiä, kun toisiinsa kiinni jääneet laatat liikahtavat nopeasti irti toisistaan. Tämä liikahdus on maanjäristys. Voimakas maanjäristys voi kaataa taloja, tuhota teitä ja sähkölinjoja. Meren alla tapahtuva voimakas järistys voi saada aikaan suuren hyökyaallon eli tsunamin. Tsunamit ovat erittäin vaarallisia ja aiheuttavat suurta tuhoa.

Laattojen törmätessä syntyy poimuvuoristoja. Poimuvuoristoissa laattojen reunat poimuttuvat. Himalaja on poimuvuoristo. Laattojen törmätessä meren alla syntyy syvänmerenhautoja. Nämä ovat erittäin syviä rotkoja. Syvin syvänmerenhauta on nimeltään Mariaanienhauta.

Laattojen liikkuessa toisistaan poispäin maalle syntyy hautavajoama. Hautavajoama on pitkä ja kapea laakso. Meren alla laattojen erkaantuessa syntyy valtamerten keskiselänteet. Näilllä alueilla syntyy uutta merenpohjaa ja korkeita vuorijonoja ja tulivuoria. Keskellä Atlanttia on keskiselänne. Islanti on muodostunut keskiselänteen vuorista ja tulivuorista.

Laattojen saumoihin syntyy tulivuoria, kun vaipasta purkautuu maan pinnalle sulaa magmaa eli laavaa. Rauhallisesti purkautuvia tulivuoria on siellä, missä laatat liikkuvat toisistaan poispäin. Räjähdysmäisemmin purkautuvia tulivuoria on siellä, missä laatat törmäävät.

Kappale 13

Rapautuminen = kiviaineksen mureneminen pienemmiksi paloiksi esimerkiksi lämpötilan vaihtelun tai veden jäätymisen seurauksena.
Eroosio = Tuulen, jään tai veden tekemää kiviaineksen kulutusta, pois kuljetusta ja kasausta.
Mineraali = kiven rakenneosa

Metallien hyödynnys
  • Metalleja tai niiden sekoitteita käytetään muun muassa koneiden osien, elektroniikan, juomatölkkien tai tekonivelten valmistuksessa.
  • Metalleja ovat muun muassa alumiini ja rauta.
Mineraalien hyödynnys

  • Mineraaleja hyödynnetään muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden, lannoitteiden ja paperin valmistuksessa.
  • Fosfori on yksi mineraali
Kiviaineksen ja maa-aineksen hyödynnys

  • Kiviä käytetään muun muassa rakennusmateriaaleina, muistomerkeissä, koruissa ja takoissa.
  • Maa-ainesta käytetään muun muassa betonin valmistuksessa ja tieden pohjien tekemisessä.

Fossiiliset polttoaineet
  • Öljy, maakaasu, kivihiili
  • Öljy ja maakaasu ovat syntyneet vesieliöistä niiden hautautuessa miljooniksi vuosiksi.
  • Kivihiili on syntynyt, kun kauan sitten kasveja hautautui ja pusertui kovassa paineessa kivihiileksi.

Kaivosteollisuus
  • Kaivos perustetaan alueelle, missä on riittävästi mineraalia tai metallia maaperässä.
  • Kaivos voi olla avolouhos tai maanalainen kaivos.
  • Kaivostoiminta aiheuttaa maaperän rikkoutumista, maiseman rumentumista. Kaivostoiminta voi myös pilata alueen vesiä ja maaperää.
  • Kehittyvissä maissa köyhät ihmiset pakotetaan usein työskentelemään kaivoksissa ilman kunnollista palkkaa tai työturvallisuutta. Kaivokset voivat romahtaa näiden ihmisten niskaan.
    • Palkka on niin pieni, että se ei riitä ruokaan, asuntoon ja vaatteiisiin.
    • Terveydenhuoltoa ei ole työnantajan puolelta.
  • Kehittyneissä maissa kaivos voi työllistää alueen asukkaita ja tuoda alueelle vaurautta.
  • Usein kaivokset omistaa monikansallinen yritys, jolloin voitot menevät ulkomaille.