Muistiinpanot

Kappale 1

Geomedia = keinot, joilla hankitaan, havainnollistetaan sekä esitetään maantieteellistä tietoa
  • Kartat
  • Diagrammit
  • Koordinaatit
  • Valokuvat
  • Uutiset
  • Videot
  • Satelliittikuvat

Tiedon esittämisessä kysyttävä aina lupa käyttää muiden kuvai tai diagrammeja. Lähteet on aina merkittävä, jotta työstä annetaan kunnia sen tekijälle. Avoimilla lisensseillä olevat kuvat ja diagrammit ovat kaikkien käytettävissä, kopioitavissa sekä muokattavissa.

Kappale 2

Paikkatieto = tiedolla on sijaintitieto ja ominaisuustieto
  • Sijaintitietoa voivat olla koordinaatit tai osoite
  • Ominaisuustieto kuvailee, mitä alueella on

Kartta = pienennetty ja pelkistetty kuva alueesta
  • Suurimittakaavainen
    • Asiat näytetään kartalla isoina
    • Mittakaava on esimerkiksi 1:10 000
    • Maastokartta
  • Pienimittakaavainen
    • Asiat esitetään pieninä
    • Mittakaava on esimerkiksi 1:1 000 000
    • Maailmankartta

Maanosa = Maanosia rajaavt meret, vuoristit, salmet
  • Eurooppa, Aasia, Afrikka, Australia ja Oseania, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner

Manner = maa-alue, jota meret rajaavat
  • Euraasia, Afrikka, Australia, Amerikka, Etelämanner

Suhdelukumittakaava
  • 1:10 000
  • Tarkoittaa sitä, että 1 senttimetri kartalla vastaa 10 000 senttimetriä luonnossa.
  • Jos kysytään, montako metriä ihminen kulkee luonnossa, jos hän kulkee kartalla yhden senttimetrin.
    • Lasketaan: 1 cm * 10 000 = 10 000 cm ja, jotta senttimetrit saadaan metreiksi pitää jakaa 100:lla eli 10 000 cm / 100 = 100 metriä.
  • Jos kysytään montako kilometriä ihminen kulkee luonnossa, jos hän kulkee kartalla 10 senttimetriä.
    • Lasketaan: 10 cm * 10 000 = 100 000 cm ja, jotta senttimetrit saadaan metreiksi pitää jakaa 100:lla eli 100 000 cm / 100 = 1000 metriä. Mutta nyt kysyttiin kilometrejä, jolloin 1000 metriä pitää vielä jakaa 1000:lla, jotta saadaan kilometrit eli 1000 metriä /1000 = 1 kilometri.

Kappale 3

Maapallo on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen pallon puoliskoon sekä itäiseen ja läntiseen pallonpuoliskoon.

Leveyspiirit
  • Vaakaviivat, jotka jakavat maaapallon päiväntasaajan kohdalta eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon.
  • Päiväntasaaja on 0 leveyspiiri.
  • Päiväntasaajasta etelään kuljetaan eteläistä leveyttä eli S.
  • Päiväntasaajasta pohjoiseen kuljetaan pohjoista leveyttä eli N.
  • Pohjoisnapa on 90o N ja etelänapa on 90o S. 
Pituuspiirit

  • Pystyviivat, jotka jakavat maapallon läntiseen ja itäiseen pallonpuoliskoon Lontoon kohdalta.
  • Lontoon kautta kulkee 0 pituuspiiri.
  • Lontoostä itään mennään itäistä pituutta eli E.
  • Lontoosta länteen mennään läntistä pituutta eli W.
  • Lontoosta katsoen toisella puolella maapalloa on pituuspiiri 180o , jota kustutaan kansainväliseksi päivämäärä rajaksi.

Maapallon asteverkko ja koordinaatit
  • Pituus- ja leveyspiirit muodostavat maapallolle asteverkon, jonka avulla voidaan jokaiselle paikalle määrittää koordinaatit.
  • Koordinaatit ovat muotoa 60o N, 25 o E (luetaan 60 astetta pohjoista leveyttä ja 25 astetta itäistä pituutta).
  • N ja W N ja E
    S ja W S ja E

Kappale 4

Galaksi = Tähtien ja muiden taivaankappaleiden muodostama kokonaisuus avaruudessa.
  • Meidän galaksimme on nimeltään linnunrata.
  • Maailmankaikkaudessa on miljoonia galakseja.
Tähti = taivaankappale, joka säteilee ympärilleen valoa ja lämpöä.

  • Meidän lähin tähtemme on aurinko

Planeetta = Kivinen tai kaasumainen taivaankappale, joka kiertäää aurinkoa
  • Kiviplaneetata: Merkurius, Venus, Maa, Mars
  • Kaasuplaneetat: Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus


Kuu = Planeetan kiertolainen

Elämälle välttämättömät asiat maapallolla.
  • Nestemäinen vesi.
    • Jos olisimme lähempänä aurinkoa vesi höyrystyisi pois ja ei olisi elämää.
    • Jos olisimme kauempana auringosta vesi jäätyisi ja ei olisi elämää.
  • Ilmakehä
    • Vihreät kasvit tekevät happea, jota kaikki elävät olennot tarvitsevat.
    • Kaikki elävät olennot tekevät hiilidioksidia, jota kasvit tarvitsevat yhteyttämisessä tehdäkseen happea.
  • Otsonikerros
    • Suojaa auringon haitalliselsta UV-säteilyltä.
    • Haitallinen UV-säteily voi aiheuttaa mutaatioita ja syöpää.
  • Kasvihuoneilmiö
    • Auringon säteily lämmittää maapallon pintaa.
    • Maapallon lämmennyt pinta säteilee lämpöä.
    • Tämä lämpö sitoutuu kasvihuonekaasuihin, joita ovat hiilidioksidi, vesihöyry ja metaani.
    • Kasvihuonekaasujen ansiosta maapallolla on elinkelpoinen lämpötila.
  • Magneettikenttä
    • Tähdet tuottavat hiukkassäteilyä, joka on vaaraksi elollisille olennoille.
    • Maapallon magneettikenttä estää hiukkassäteilyn pääsyn maapallolle.
    • Hiukkassäteily törmää magneettikenttään ja syntyy revontulet.

Kappale 5

Vuosi
  • Ajanjakso, joka maapallolta kuluu auringon kiertämiseen yhden kerran.
  • Kestää 365 vuorokautta ja 6 tuntia.
  • Kalenterivuosi kestää 365 vuorokautta.
  • Joka neljäs vuosi kalenteriin on lisätty karkauspäivä (29.2.), jolla tasataan kiertoaika.

Kuukausi
  • Aika, joka kuulla kestää kiertää maapallo.
  • Kalenterikuukausi on 28-31 vuorokautta.

Vuorokausi
  • Aika, joka maapallolla menee pyörähtää akselinsa ympäri.
  • Kestää 24 tuntia.

Lämpövyöhykeet
  • Maapallolla on 4 lämpövyöhykettä, jotka syntyvät, koska auringon säteily jakautuu maapallolle epätasaisesti.
    • Kuuma, Lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke
  • Päiväntasaajan alue saa auringon säteilyä neliökilometriä kohden enemmän kuin esimerkiksi napa-alueet.

Vuodenajat
  • Maapallo on avaruudessa kallellaan. Tästä syntyvät vuodenajat.
  • Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena aurinkoon päin ja saa paljon aurinkoa.
  • Talvella pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena auringosta poispäin ja saa vain vähän aurinkoa.

Aikavyöhykeet
  • Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen.
  • Kun aikavyöhykkeissä liikutaan itään päin kelloon lisätään tunteja.
  • Kun aikavyöhykkeissä liikutaan länteen päin kellosta otetaan tunteja pois.

Kappale 9

Makea vesi = suolatonta vettä
Pohjavesi = maaperässä oleva puhdas vesi
Pintavesi = maapallon pinnalla virtaava vesi

Veden kiertokulku s. 62
  • Aurinko haihduttaa pintavettä, joka muuttuu vesihöyryksi.
  • Vesihöyry tiivistyy pilviksi.
  • Vesi sataa pilvistä maahan.
  • Vesi virtaa puroja ja jokia pitkin järviin ja meriin.
  • Osa vedestä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi.

Suurin osa maapallon makeasta vedestä on sitoutunut jäätiköihin. Kaikesta maapallon vedestä noin 70 % on merissä.
Merivesi on suolaista, koska meriin virtaava pintavesi liuottaa kalliosta ja maasta mukaansa suolaa.

Tulvia voivat aiheuttaa
  • suuret rankkasateet, jolloin vettä tulee niin paljon, että kaikki vesi ei enää mahdu jokiuomaan.
  • lumien sulaminen, jolloin vettä tulee sulavasta lumesta niin paljon, että kaikki vesi ei mahdu jokiuomaan.

Tulvat ovat hyödyksi tuomalla ravinteita pelloille ja täyttämällä jokia ja pohjavesivarantoja. Tulvista on haittaa, jos ne tuhoavat ihmisten koteja, teitä tai muita alueita. Tulvavedet voivat sekoittua myös viemärivesiin, jolloin tulvavesi likaantuu ja aiheuttaa sairauksia ihmisille.

Kappale 10

Lämmin merivirta = kuljettaa lämminta meren pintavettä
Kylmä merivirta = kuljettaa kylmää meren pintavettä

Valtamerissä on merivirtoja, jotka vaikuttavat maapallon lämpötiloihin ja sademääriin. Lämpimät merivirrat kuljettavat lämpöä päiväntasaajalta muille alueille. Lämpimästä merivedestä haihtuu paljon vettä ja lämpimien merivirtojen lähellä sataa runsaasti. Kylmät merivirrat kuljettavat viileyttä kohti päiväntasaajaa. Kylmien merivirtojen läheisyydessä on kuivaa.
Kuva merivirroista sivulla 67.

Murtovesi = makean ja suolaisen veden sekoitus
Suolapulssi = suuri määrä suolaista vettä
Valuma-alue = alue, jolta pintavedet laskevat yhteen mereen tai järveen

Itämeri on Suomen vieressä oleva murtovesiallas. Itämeri on nuori meri. Itämeren valuma-alueella on useita maita ja paljon asukkaita. Alueen jätevedet ja sadevedet kulkevat Itämereen tuoden mereen ravinteita. Nämä ravinteet rehevöittävät merta, jolloin levien ja muiden kasvien kasvu kiihtyy. Itämeressä esiintyy kesäisin usein sinilevää eli syanobakteereja. Kun levät ja bakteerit kuolevat, ne tippuvat pohjaan. Pohjassa hajottavat pyrkivät hajottamaan kaiken sinne päätyneen materiaalin ja pohjasta loppuu happi. Jos pohjasta loppuu happi, puhutaan happikadosta. Itämereen tulee suolaista ja hapekasta vettä suolapulsseilla aina välillä Atlantilta.
Itämeren karttakuva s. 69.

Maapallon meret
Merien hyödyntäminen
  • Laivat kuljettavat tavaraa
  • Ihmiset uivat ja veneilevät
  • Kalastetaan ruokaa
  • Kasvatetaan kaloja ja mereneläviä ruuaksi
Meriä uhkaavat
  • Liiallisista ravinteista johtuva rehevöityminen
  • Muoviroskan suuri määrä
  • Öljyonnettomuudet

Kappale 11

Keidas = alue aavikolla, jossa pohjavesi nousee pintaan
Lähde = paikka, jossa pohjavesi pulppuaa pintaan
Vesijalanjälki = vesimäärä, joka tarvitaan jonkin tuotteen tekemiseen tai vesimäärä, jonka ihminen tai valtio käyttää esimerkiksi vuoden aikana

Pohjavesi
Pohjavesi suodattuu sadevedestä maaperän läpi. Pohjavesi puhdistuu suodattuessaan maaperän läpi. Pohjavettä voidaan pumpata alueilta, missä on paljon hiekkaa tai soraa, koska siellä pohjavettä muodostuu paljon. Maanpinnalle pohjavettä tulee lähteistä ja keitaista.

Pintavesi
Pintavettä on joissa ja järvissä. Pintavesi on puhdistettava ennen kuin sitä voidaan käyttää juomavetenä. Köyhissä maissa tämä puhdistaminen ei aina ole mahdollista. Juomavesi joudutaan ottamaan suoraan likaisesta joesta tai järvestä. Juomavesi sairastuttaa ihmisiä, koska sen puhdistaminen kaikista epäpuhtauksista ei ole mahdollista. Juomaveden hakeminen köyhissä maissa on lasten ja naisten tehtävä. Juomavesi joudutaan usein hakemaan useiden kilometrien päästä. Tämä estää monen lapsen koulunkäynnin.
Kaivojen rakentaminen köyhiin maihin on yksi tehokkaimmista keinoista estää likaisesta juomavedestä johtuvia sairauksia ja mahdollistaa lapsille koulunkäynti. Kaivosta pumpattava vesi on puhdasta, joten ihmiset eivät sairastu. Kun ei tarvitse enää hakea vettä useiden kilometrien päästä, lapset pääsevät kouluun.

Jätevedet
Jätevedet on puhdistettava jätevedenpuhdistamoissa ennen kuin ne voidaan laskea luontoon. Kaikki kotona viemäriin menevä vesi muuttuu jätevedeksi, joka puhdistetaan. Kaikkia asioita ei saada puhditettua pois jätevesistä. Niihin jää ravinteita ja lääkeaineiden jäämiä, jotka päätyvät jokiin ja järviin, joihin jätevedet pumpataan jätevedenpuhdistamoista.

Vesijalanjälki
Vesijalanjälki kuvaa jonkin tuotteen valmistamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen tarvittavaa vesimäärää. Vesijalanjälki voidaan laskea myös ihmisille ja valtioille. Tällöin arvioidaan ihmisen tai valtion vuoden aikana käyttämä kokonaisvesimäärä. Vesijalanjälkeä voi pienentää suosimalla kierrätystuotteita ja kasvisruokaa. Vesijalanjälkeä kannattaa pyrkiä pienentämään, jotta vesi riittää maapallolla paremmin.

Kappale 12

Maapallon rakennekuva s. 81
  • Maapallon kiinteä uloin osa on kuori.
  • Maapallon nestemäinen keskiosa on vaippa.
  • Maapallon ydin on osittain sulaa ja osittain kiinteää.

Maan kuori koostuu kallioperästä ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista kuten graniitista. Maaperä koostuu maalajeista kuten hiekasta.

Mannerlaattojen liikkeet kuvat sivuilla 82-83

Mannerlaatat kelluvat vaipan päällä. Vaipan sula kiviaines liikuttaa mannerlaattoja. Mannerlaattojen saumakohdissa syntyy maanjäristyksiä, kun toisiinsa kiinni jääneet laatat liikahtavat nopeasti irti toisistaan. Tämä liikahdus on maanjäristys. Voimakas maanjäristys voi kaataa taloja, tuhota teitä ja sähkölinjoja. Meren alla tapahtuva voimakas järistys voi saada aikaan suuren hyökyaallon eli tsunamin. Tsunamit ovat erittäin vaarallisia ja aiheuttavat suurta tuhoa.

Laattojen törmätessä syntyy poimuvuoristoja. Poimuvuoristoissa laattojen reunat poimuttuvat. Himalaja on poimuvuoristo. Laattojen törmätessä meren alla syntyy syvänmerenhautoja. Nämä ovat erittäin syviä rotkoja. Syvin syvänmerenhauta on nimeltään Mariaanienhauta.

Laattojen liikkuessa toisistaan poispäin maalle syntyy hautavajoama. Hautavajoama on pitkä ja kapea laakso. Meren alla laattojen erkaantuessa syntyy valtamerten keskiselänteet. Näilllä alueilla syntyy uutta merenpohjaa ja korkeita vuorijonoja ja tulivuoria. Keskellä Atlanttia on keskiselänne. Islanti on muodostunut keskiselänteen vuorista ja tulivuorista.

Laattojen saumoihin syntyy tulivuoria, kun vaipasta purkautuu maan pinnalle sulaa magmaa eli laavaa. Rauhallisesti purkautuvia tulivuoria on siellä, missä laatat liikkuvat toisistaan poispäin. Räjähdysmäisemmin purkautuvia tulivuoria on siellä, missä laatat törmäävät.

Kappale 13

Rapautuminen = kiviaineksen mureneminen pienemmiksi paloiksi esimerkiksi lämpötilan vaihtelun tai veden jäätymisen seurauksena.
Eroosio = Tuulen, jään tai veden tekemää kiviaineksen kulutusta, pois kuljetusta ja kasausta.
Mineraali = kiven rakenneosa

Metallien hyödynnys
  • Metalleja tai niiden sekoitteita käytetään muun muassa koneiden osien, elektroniikan, juomatölkkien tai tekonivelten valmistuksessa.
  • Metalleja ovat muun muassa alumiini ja rauta.
Mineraalien hyödynnys

  • Mineraaleja hyödynnetään muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden, lannoitteiden ja paperin valmistuksessa.
  • Fosfori on yksi mineraali
Kiviaineksen ja maa-aineksen hyödynnys

  • Kiviä käytetään muun muassa rakennusmateriaaleina, muistomerkeissä, koruissa ja takoissa.
  • Maa-ainesta käytetään muun muassa betonin valmistuksessa ja tieden pohjien tekemisessä.

Fossiiliset polttoaineet
  • Öljy, maakaasu, kivihiili
  • Öljy ja maakaasu ovat syntyneet vesieliöistä niiden hautautuessa miljooniksi vuosiksi.
  • Kivihiili on syntynyt, kun kauan sitten kasveja hautautui ja pusertui kovassa paineessa kivihiileksi.

Kaivosteollisuus
  • Kaivos perustetaan alueelle, missä on riittävästi mineraalia tai metallia maaperässä.
  • Kaivos voi olla avolouhos tai maanalainen kaivos.
  • Kaivostoiminta aiheuttaa maaperän rikkoutumista, maiseman rumentumista. Kaivostoiminta voi myös pilata alueen vesiä ja maaperää.
  • Kehittyvissä maissa köyhät ihmiset pakotetaan usein työskentelemään kaivoksissa ilman kunnollista palkkaa tai työturvallisuutta. Kaivokset voivat romahtaa näiden ihmisten niskaan.
    • Palkka on niin pieni, että se ei riitä ruokaan, asuntoon ja vaatteiisiin.
    • Terveydenhuoltoa ei ole työnantajan puolelta.
  • Kehittyneissä maissa kaivos voi työllistää alueen asukkaita ja tuoda alueelle vaurautta.
  • Usein kaivokset omistaa monikansallinen yritys, jolloin voitot menevät ulkomaille.