YHTEISKUNTAOPIN VIERAILUT
Eurooppa-kurssi
Iitin lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Tiina Salminen tutustui opiskelijoidensa kanssa Kouvolan TE-keskukseen ja Yli-Kaitalan lomamökkeihin. Kursilaiset kävivät myös haastattelemassa Iitin kunnanjohtajaa Pentti Toivasta
Vierailu Yli-Kaitalan lomamökeillä
9.11.2007 Yhteiskuntaoppi 4. ja osa Ranskaan lähtevistä opiskelijoista vieraili Yli- Kaitalan perheyrityksessä, iittiläisellä maatilalla, joka harjoittaa maatilamatkailua.
Aamu alkoi mukavasti, koska maa oli valkea. Suuntasimme kavereiden ja opettajan kyydeillä kohti Mankalaa. Menomatkalla näimme jo tienvarressa olevia toistaan hienomman näköisiä hirsimökkejä. Saapuessamme pihaan suuntasimme tilausravintola Ketunleipään, josta meidät opastettiin yläkertaan. Yläkerrassa saimme ensin nauttia vieraanvaraisuudesta, sillä meille oli varattu kahvia, mehua ja erilaisia makeita tarjottavia, kuten muffinsseja.
Päästyämme pöytään saapui tilan isäntä Markku Yli- Kaitala, joka toivotti meidät tervetulleiksi ja soitti meille aluksi kappaleen ”Tämä taivas”. Kappaleen sanat kertoivat heidän ajatuksestaan ja arvoistaan maata ja tilaa kohtaan. Yli- Kaitala kertoi ensin maatilan historiasta, joka ulottuu vuoteen 1617. Tila on ollut suvulla liki 400 vuotta, luultavasti pidempäänkin. Yli- Kaitala itse joutui aloittamaan talon työt jo 14-vanhana, sillä hänen isänsä halvaantui. Suomen liittyessä EU:hun maatilalla käytiin keskustelua siitä, että perhettä ei enää elätä vain karjan hoito ja maanviljely. Maatilalle piti keksiä jokin sivutuote ja Yli- Kaitalat päättivät alkaa harjoittaa pientä maatilamatkailua. Yli- Kaitala kertoi myös, että heillä on alusta lähtien ollut vankka tavoite ottaa kakki mahdollinen apu EU:lta eli tukia haetaan kaikkiin erilaisiin projekteihin mihin vain on mahdollista. Vuonna 1993 valmistui ensimmäinen lomamökki ja siitä lähtien mökit ovat lisääntyneet ja maatilan muu tuotanto on jäänyt vähemmälle.
Nykyään mökkejä on noin 12 ja tilalla on noin 65 hehtaaria tukisidonnaista viljelymaata, mistä noin 16 hehtaaria on rypsiä ja 15 hehtaaria mallasta. Talon käyttämä rypsiöljy ja mallas on siis omasta takaa. Vuonna 2000 Yli- Kaitalat lopettivat pitkään toimineen sikalansa, sillä se ei enää kannattanut ja lisääntyneiden mökkiläisten takia hajuhaitat eivät olleet suotavia.
Tilausravintolasta kerrottiin sen verran että se perustettiin, koska mökkiläiset lisääntyivät. Ruokatilat ja hygienia asiat piti saada kuntoon joten he päättivät tehdä ravintolan. He remontoivat tallin ja tekivät uuden keittiö, isot kylmiöt ja ruokailutilan. Ruokasalikin oli ennen toiminut heinävinttinä. Yhteensä Ketunleipään mahtuu syömään 573henkeä. Yli- Kaitalan arvion mukaan mökkivieraita käy vuodessa reippaasti yi 3000 ja Ketunleivässä noin 1500 asiakasta.
Tällä hetkellä EU:lta on haettu tukea mökin suureen laajennukseen, mutta Yli- Kaitala ei osannut vielä sanoa saadaanko sitä. Yli- Kaitala totesi myös, että EU-tuen hakemin on aikaa vievää ja tarvitsee äärimmäistä huolellisuutta papereiden kanssa, sillä ilman sitä vaivaa ei tukia tulisi. Myös rahoittajan palvelutapaan hän ottaa kantaa ja toteaa, että ennen tuen anominen oli anelua, mutta nykyisin rahoittajan asenne on päinvastainen.
Yli- Kaitala korosti paljon sitä, että omaa työtään pitää arvostaa ja mennä kaikkeen uuteen mukaan. Kyseinen uusi asia saattaa kasvaa suuremmaksi joten ehkä jokin päivä olet suunnannäyttäjänä siinä asiassa. Myös kontaktin luominen vierailijoihin on tärkeää. Tämän vuoksi heidän kotisivujensa ensimmäisellä sivulla on kuva hänestä ja hänen vaimostaan. Kontaktien avulla he ovat saaneet mainostusta ja ovat tulleet tunnetuksi. Google on yksi tärkeimmistä mainostajista, sillä sen osuus on noin 40 %. Myös yksi Pariisin matkatoimistoista mainostaa lomamökkejä. Yli- Kaitala kuitenkin totesi, että he eivät niinkään panosta mainontaan, vaikka joka päivä tuleekin kyselyitä. Vähäisestä mainonnasta huolimatta Yli- Kaitalassa käy paljon turisteja muun muassa Venäjältä. Myös kaukaisista maista on tullut vierailijoita, yhteensä jopa 60 maasta. Käyntiennätys on ulkomaalaisperheellä, joka on käynyt vierailemassa siellä jopa 35 kertaa.
Saimme myös nähdä hienon esittelyvideon, jonka Yli- Kaitalan oma tytär oli tehnyt vierailijoita ja mökkeilijöitä varten. Videon avulla pääsimme tutustumaan koko repertuaariin kerta heitolla. Itse pääsimme vierailemaan aitassa katselemassa sinne tehtyjä huoneita ja kokoustiloja, rantasaunassa, mikä sijaitsi 1m vedenpinnan yläpuolella ja Kipinäkodassa. Aittahuoneet oli tehty siiloihin ja ne muistuttivat hotellihuoneita. Sauna oli mahtava, se oli 93 %:sesti peruskorjattu ja vanhasta saunasta oli näkyvissä vain kivijalka, sillä vanhat hirret olivat peittyneet uuden pinnan alle. Kipinäkota oli hieno paikka, sillä sinne oli tehty lampaantaljoihin kalliomaalauksia muistuttamaan menneitä ajoista. Tunnelmaa kodasta ei muutenkaan puuttunut. Kota oli erittäin miellyttävä ja riittävän iso paikka ja maalaukset tekivät siitä elämyksellisen.
Teksti: Fri Annika, Joukainen Henri, Kauppila Paavo ja Käki Satu.
Aamu alkoi mukavasti, koska maa oli valkea. Suuntasimme kavereiden ja opettajan kyydeillä kohti Mankalaa. Menomatkalla näimme jo tienvarressa olevia toistaan hienomman näköisiä hirsimökkejä. Saapuessamme pihaan suuntasimme tilausravintola Ketunleipään, josta meidät opastettiin yläkertaan. Yläkerrassa saimme ensin nauttia vieraanvaraisuudesta, sillä meille oli varattu kahvia, mehua ja erilaisia makeita tarjottavia, kuten muffinsseja.
Päästyämme pöytään saapui tilan isäntä Markku Yli- Kaitala, joka toivotti meidät tervetulleiksi ja soitti meille aluksi kappaleen ”Tämä taivas”. Kappaleen sanat kertoivat heidän ajatuksestaan ja arvoistaan maata ja tilaa kohtaan. Yli- Kaitala kertoi ensin maatilan historiasta, joka ulottuu vuoteen 1617. Tila on ollut suvulla liki 400 vuotta, luultavasti pidempäänkin. Yli- Kaitala itse joutui aloittamaan talon työt jo 14-vanhana, sillä hänen isänsä halvaantui. Suomen liittyessä EU:hun maatilalla käytiin keskustelua siitä, että perhettä ei enää elätä vain karjan hoito ja maanviljely. Maatilalle piti keksiä jokin sivutuote ja Yli- Kaitalat päättivät alkaa harjoittaa pientä maatilamatkailua. Yli- Kaitala kertoi myös, että heillä on alusta lähtien ollut vankka tavoite ottaa kakki mahdollinen apu EU:lta eli tukia haetaan kaikkiin erilaisiin projekteihin mihin vain on mahdollista. Vuonna 1993 valmistui ensimmäinen lomamökki ja siitä lähtien mökit ovat lisääntyneet ja maatilan muu tuotanto on jäänyt vähemmälle.
Nykyään mökkejä on noin 12 ja tilalla on noin 65 hehtaaria tukisidonnaista viljelymaata, mistä noin 16 hehtaaria on rypsiä ja 15 hehtaaria mallasta. Talon käyttämä rypsiöljy ja mallas on siis omasta takaa. Vuonna 2000 Yli- Kaitalat lopettivat pitkään toimineen sikalansa, sillä se ei enää kannattanut ja lisääntyneiden mökkiläisten takia hajuhaitat eivät olleet suotavia.
Tilausravintolasta kerrottiin sen verran että se perustettiin, koska mökkiläiset lisääntyivät. Ruokatilat ja hygienia asiat piti saada kuntoon joten he päättivät tehdä ravintolan. He remontoivat tallin ja tekivät uuden keittiö, isot kylmiöt ja ruokailutilan. Ruokasalikin oli ennen toiminut heinävinttinä. Yhteensä Ketunleipään mahtuu syömään 573henkeä. Yli- Kaitalan arvion mukaan mökkivieraita käy vuodessa reippaasti yi 3000 ja Ketunleivässä noin 1500 asiakasta.
Tällä hetkellä EU:lta on haettu tukea mökin suureen laajennukseen, mutta Yli- Kaitala ei osannut vielä sanoa saadaanko sitä. Yli- Kaitala totesi myös, että EU-tuen hakemin on aikaa vievää ja tarvitsee äärimmäistä huolellisuutta papereiden kanssa, sillä ilman sitä vaivaa ei tukia tulisi. Myös rahoittajan palvelutapaan hän ottaa kantaa ja toteaa, että ennen tuen anominen oli anelua, mutta nykyisin rahoittajan asenne on päinvastainen.
Yli- Kaitala korosti paljon sitä, että omaa työtään pitää arvostaa ja mennä kaikkeen uuteen mukaan. Kyseinen uusi asia saattaa kasvaa suuremmaksi joten ehkä jokin päivä olet suunnannäyttäjänä siinä asiassa. Myös kontaktin luominen vierailijoihin on tärkeää. Tämän vuoksi heidän kotisivujensa ensimmäisellä sivulla on kuva hänestä ja hänen vaimostaan. Kontaktien avulla he ovat saaneet mainostusta ja ovat tulleet tunnetuksi. Google on yksi tärkeimmistä mainostajista, sillä sen osuus on noin 40 %. Myös yksi Pariisin matkatoimistoista mainostaa lomamökkejä. Yli- Kaitala kuitenkin totesi, että he eivät niinkään panosta mainontaan, vaikka joka päivä tuleekin kyselyitä. Vähäisestä mainonnasta huolimatta Yli- Kaitalassa käy paljon turisteja muun muassa Venäjältä. Myös kaukaisista maista on tullut vierailijoita, yhteensä jopa 60 maasta. Käyntiennätys on ulkomaalaisperheellä, joka on käynyt vierailemassa siellä jopa 35 kertaa.
Saimme myös nähdä hienon esittelyvideon, jonka Yli- Kaitalan oma tytär oli tehnyt vierailijoita ja mökkeilijöitä varten. Videon avulla pääsimme tutustumaan koko repertuaariin kerta heitolla. Itse pääsimme vierailemaan aitassa katselemassa sinne tehtyjä huoneita ja kokoustiloja, rantasaunassa, mikä sijaitsi 1m vedenpinnan yläpuolella ja Kipinäkodassa. Aittahuoneet oli tehty siiloihin ja ne muistuttivat hotellihuoneita. Sauna oli mahtava, se oli 93 %:sesti peruskorjattu ja vanhasta saunasta oli näkyvissä vain kivijalka, sillä vanhat hirret olivat peittyneet uuden pinnan alle. Kipinäkota oli hieno paikka, sillä sinne oli tehty lampaantaljoihin kalliomaalauksia muistuttamaan menneitä ajoista. Tunnelmaa kodasta ei muutenkaan puuttunut. Kota oli erittäin miellyttävä ja riittävän iso paikka ja maalaukset tekivät siitä elämyksellisen.
Teksti: Fri Annika, Joukainen Henri, Kauppila Paavo ja Käki Satu.
Vierailu Iitin kunnanjohtajan luona
Vierailimme Iitin kunnantalolla 31.10.2007 Yh4-kurssin, sekä Ranskaan opintomatkalle lähtevien opiskelijoiden kanssa. Vierailumme tarkoituksena oli tutustua ja kerätä tietoa EU:sta ja sen vaikutuksista kuntamme alueella, sekä tietysti kuulla muistakin kuntamme tärkeistä projekteista. Näistä polttavista aiheista meille kertoi ystävällisesti kunnanjohtajamme Pentti Toivanen. Hän kertoi meille mm. EU:n vaikutuksesta arkipäivään, maaseutuun ja kauppaan, kuntamme luonnonsuojeluhankkeista, sekä Jaalan ja Valkealan kanssa yhteisestä Servilla-projektista.
EU:n vaikutus arkipäiväämme ja kauppaan on melko suuri. EU:n alueella tavaroiden, pääoman ja työvoiman liikkuvuus on vapaata, jonka ansiosta myös kilpailu ulkomaan markkinoilla on voimakasta. Meidänkin kunnassamme ulkomaalaisia on 1,5% väestöstä. Juuri tämän takia Toivasen mukaan tulevaisuudessa mm. kielitaidon merkitys korostuu merkittävästi. Myös Suomen lainsäädäntö on suurelta osin peräisin EU:sta. Tämä näkyy niin meidän, kuin monen muunkin kotikunnassa selkeästi sekä rajoituksina että etuina. Mm. elinkeinopolitiikka muuttuu, eikä kilpailua voida enää rajoittaa. Lisäksi monet tuotedirektiivit vaativat tuotteiden parhaimpia ominaisuuksia ja suojelevat näin kuluttajia.
Myös maaseutu on tiivisti EU:n vaikutuksen alla. Meidän kunnassamme maatalouden tuotantotuet ovat n. 8,5 milj. €/vuodessa. Kunnallamme on myös joitakin maaseutua ja luontoa koskevia hankkeita. Tällä hetkellä ajankohtaisin on Servilla-ohjelma. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 2500 uutta asuntoa Iitin, Jaalan ja Valkealan järvialueelle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueiden palveluverkostoja ja vahvistaa asukaspohjaa. EU:n rahallinen tuki hankeessa on 30%, kuntien 30% ja loput 40% rahoituksesta tulisi yksityiseltä puolelta. Toivanen toteaa, että kyseisen hankkeen myötä EU:n vaikutus kunnassamme näkyy selkeästi tulevaisuudessakin.
Lähiseudulla on myös muutamia luonnonsuojelu- eli natura-alueita, kuten Hiidenvuori, Mukulanlahti ja Taponlehtilehto. Näillä alueilla esiintyy joitakin EU:n direktiivien mukaan suojeltavia lajeja. Sellaisia ovat mm. valkoselkätikka ja liito-orava. Toivanen kertoo, että EU:n myötä on tullut myös joitakin päästörajoituksia. Kunnassamme on esimerkiksi suositeltu kaukolämmön käyttöä ja kotimaista polttoainetta, sekä siirrytty käyttämään päästösuodattimia. Kunnassamme on myönnetty ympäristönsuojelurahoituksia mm. maatalouden päästöjä sekä haja-asutusalueiden vesiensuojelu- hankkeita varten.
Teksti: Elisa Lintukangas, Joni Mikkola ja Elisa Vornanen
EU:n vaikutus arkipäiväämme ja kauppaan on melko suuri. EU:n alueella tavaroiden, pääoman ja työvoiman liikkuvuus on vapaata, jonka ansiosta myös kilpailu ulkomaan markkinoilla on voimakasta. Meidänkin kunnassamme ulkomaalaisia on 1,5% väestöstä. Juuri tämän takia Toivasen mukaan tulevaisuudessa mm. kielitaidon merkitys korostuu merkittävästi. Myös Suomen lainsäädäntö on suurelta osin peräisin EU:sta. Tämä näkyy niin meidän, kuin monen muunkin kotikunnassa selkeästi sekä rajoituksina että etuina. Mm. elinkeinopolitiikka muuttuu, eikä kilpailua voida enää rajoittaa. Lisäksi monet tuotedirektiivit vaativat tuotteiden parhaimpia ominaisuuksia ja suojelevat näin kuluttajia.
Myös maaseutu on tiivisti EU:n vaikutuksen alla. Meidän kunnassamme maatalouden tuotantotuet ovat n. 8,5 milj. €/vuodessa. Kunnallamme on myös joitakin maaseutua ja luontoa koskevia hankkeita. Tällä hetkellä ajankohtaisin on Servilla-ohjelma. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 2500 uutta asuntoa Iitin, Jaalan ja Valkealan järvialueelle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueiden palveluverkostoja ja vahvistaa asukaspohjaa. EU:n rahallinen tuki hankeessa on 30%, kuntien 30% ja loput 40% rahoituksesta tulisi yksityiseltä puolelta. Toivanen toteaa, että kyseisen hankkeen myötä EU:n vaikutus kunnassamme näkyy selkeästi tulevaisuudessakin.
Lähiseudulla on myös muutamia luonnonsuojelu- eli natura-alueita, kuten Hiidenvuori, Mukulanlahti ja Taponlehtilehto. Näillä alueilla esiintyy joitakin EU:n direktiivien mukaan suojeltavia lajeja. Sellaisia ovat mm. valkoselkätikka ja liito-orava. Toivanen kertoo, että EU:n myötä on tullut myös joitakin päästörajoituksia. Kunnassamme on esimerkiksi suositeltu kaukolämmön käyttöä ja kotimaista polttoainetta, sekä siirrytty käyttämään päästösuodattimia. Kunnassamme on myönnetty ympäristönsuojelurahoituksia mm. maatalouden päästöjä sekä haja-asutusalueiden vesiensuojelu- hankkeita varten.
Teksti: Elisa Lintukangas, Joni Mikkola ja Elisa Vornanen