Le carnet de voyage - Matkapäiväkirja
Torstai oli vapaapäivä ja saimme viimein nukkua pitkään. Tosin, jos halusi saada aamupalaa, täytyi herätä viimeistään klo 9.00. Lähdimme kaupungille ostoksille ja tietysti etsimään tuliaisia. Kävimme Euroopan suurimmassa kirjakaupassa ja se todellakin oli suuri. Tuntui, että kerrokset vain jatkuivat ylös- ja alaspäin. Eräässä toisessa kirjakaupassa jotkut näkivät Ranskan vuosina 1974 – 1981 toimineen presidentin Valéry Giscard d’Estaingin henkivartijoiden ympäröimänä. Yksi opettajista onnistui saamaan nimikirjoituksen kirjaan.
Illalla menimme kaikki yhdessä syömään ravintolaan. Ruoka oli todella hyvää, mutta paremmin jäi mieleen ravintolan historia. Se oli ollut nimittäin aikaisemmin bordelli ja muutettu myöhemmin ravintolaksi. Kyllä oli hauskaa syödä tällaisessa paikassa. Ravintolan edessä oli iso maailmanpyörä ja päätimme mennä kokeilemaan sitä. Alkoi kyydissä vähän pelottaa, kun katseli ruostuneita osia ja kuunteli vaunusta lähtevää nitinää. Näköala oli aivan uskomaton, sillä kaupunki oli täynnä jouluvaloja.
Hanna Luukka
Illalla menimme kaikki yhdessä syömään ravintolaan. Ruoka oli todella hyvää, mutta paremmin jäi mieleen ravintolan historia. Se oli ollut nimittäin aikaisemmin bordelli ja muutettu myöhemmin ravintolaksi. Kyllä oli hauskaa syödä tällaisessa paikassa. Ravintolan edessä oli iso maailmanpyörä ja päätimme mennä kokeilemaan sitä. Alkoi kyydissä vähän pelottaa, kun katseli ruostuneita osia ja kuunteli vaunusta lähtevää nitinää. Näköala oli aivan uskomaton, sillä kaupunki oli täynnä jouluvaloja.
Hanna Luukka