Ajankohtaista

Koulun uskonnolliset tilaisuudet

Mitkä koulun tilaisuudet ovat uskonnonharjoittamista ja mitkä eivät?

Suomessa esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla, jotka ovat osa suomalaista kulttuuria. Nämä juhlat ovat yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja. Nämä juhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia1. Yhteisiin juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä kuten Suvivirsi kevätjuhlassa tai virsi joulujuhlassa. Koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. Yksittäinen uskonnollinen elementti ei lähtökohtaisesti tee tilaisuudesta uskonnollista2

Koulu järjestää uskonnollisia tilaisuuksia yhteistyössä Myrskylän seurakunnan kanssa. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi uskonnolliset päivänavaukset tai joulukirkko. Kenenkään ei tarvitse osallistua vakaumuksensa / perheensä vakaumuksen vastaisesti uskonnolliseen tilaisuuteen3.  

Uskonnollisten tilaisuuksien vaihtoehtoinen toiminta

Uskonnolliset tilaisuudet järjestetään muusta toiminnasta erillään. Uskonnollisten tilaisuuksien aikana koulussa on vaihtoehtoista toimintaa tarjolla4. Vaihtoehtoinen toiminta on valvottua ja luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, kuin sen rinnakkainen toiminta. Yhteisiin, perinteisiin juhliin kuten kevät- tai joulujuhlaan sisältyville yksittäisille uskonnollisille elementeille ei järjestetä korvaavaa ohjelmaa tai toimintaa. Tarvittaessa oppilaan on mahdollista siirtyä toiseen tilaan uskonnollisen elementin ajaksi. Järjestely toteutetaan hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi. 

Koulun ja kodin yhteistyö uskonnollisten tilaisuuksien suhteen

Päättäessään koulun juhlista ja tilaisuuksista ja niiden sisällöstä, koulu käyttää harkintaa uskonnollisten elementtien osalta. Koulun yhteiset juhlat on tarkoitetut kaikille koulun oppilaille ja heidän huoltajilleen ja näin juhlien järjestelyissä pyritään siihen, etteivät järjestelyt rajaa ketään pois juhlasta vakaumukseen liittyvien syiden vuoksi.

Lukuvuoden aluksi koulu pyrkii tiedottamaan tilaisuuksien sisällöistä riittävällä tarkkuudella sekä missä ne järjestetään. Mahdollisista muutoksista koulu tiedottaa riittävän ajoissa. Koulu ilmoittaa myös tilaisuuksien mahdolliset yhteistyötahot. 

Huoltajien tehtävänä on ilmoittaa oppilaan osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin luokanopettajalle Wilma-viestillä (mikäli EI osallistu). Ilmoitus on voimassa toistaiseksi.

1) Opetushallitus, OPH-3903-2022

2)  Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp, 2/2014 vp, 16/2021 vp

3)  Perustuslaki 11 § 2 momentti

4)  Perustuslakivaliokunnan mietintö 2/2014 vp.

5)  Perustuslaki 11 § 2 momentti

 

Poissaolot (korona-aika)

Poissaolo


Perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua tartuntatauti- tai perusopetuslakiin. Kouluun ei saa tulla sairaana.

Huoltaja tiedottaa opettajaa oppilaan poissaolosta. Huoltaja voi myös merkitä oppilaan sairaaksi Wilmassa. Opettaja tarkistaa/merkitsee poissalolot ja seuraa poissaoloja.

Opettaja ja oppilashuollon henkilöstö seuraa oppilaiden osallistumista opetukseen. Opettaja on vastuussa oppilaistaan ja on yhteydessä heihin ja koteihin myös silloin, mikäli opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Milloin poissaolo on hyväksyttävää ja milloin ei?

Poissaoloon tulee aina hakea lupa ja koulun rehtori harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita.

Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon.

Riskiryhmään kuuluminen perustuu erikoissairaanhoidon hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta. Huoltajan tulee toimittaa lääkärin lausunto oppilaasta koulun rehtorille. Tällöin koulussa tehdään päätös erityisistä opetuksen järjestelyistä (perusopetuslaki 18§), jolloin opetus voidaan antaa etäyhteyksin. Koulu ei voi edellyttää, että sille luovutetaan tietoja lapsen perheenjäsenen terveydentilasta.

Krooniset sairaudet kuten astma, diabetes ja reuma eivät pääsääntöisesti ole este kouluun tulemiselle.

Perheenjäseneksi katsotaan henkilö, joka elää samassa taloudessa lapsen kanssa.

Varautuminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin

Mikäli lähiopetusta ei voida turvallisesti järjestää, perusopetuksessa voidaan väliaikaisesti siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän (Myrskylässä hallintojohtaja) päätöksellä. Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen pohjalta.

Lähiopetusta ja etäopetusta voidaan esimerkiksi vuorotella niin, että ryhmät ovat etäopetuksessa vuoroviikoin. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske 1–3 vuosiluokkien oppilaita eikä erityisen tuen päätöksen saaneita, pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen oppilaita.

Oppilailla on oikeus kouluruokailuun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen myös poikkeusjärjestelyjen aikana.

Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan laaditaan varautumisohjeet yksittäisen oppilaan, opetusryhmän tai koko koulun opetuksesta, mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin lukuvuoden aikana siirrytään. Oppilaille ja huoltajille annetaan Wilman kautta lisäohjeita, mikäli siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin jollain muotoa lukukauden aikana toteutuu.