POMM1073 Musiikki

Oppimispäiväkirja (soittotunnit ja pedagogiikka)

Alkukysely (soittotunnit)
1. Pianonsoitossa kahdella kädellä soittaminen ja soinnut
2. Pianonsoitossa nuottien hahmottaminen nopeasti soittaessa
3. Muiden soittimien, kitaran, basson, rumpujen, idean ymmärtäminen, kokeileminen ja hahmottaminen

Kohti tavoitteitani pääsen ahkeralla harjoittelulla viikoittain ja omalla aktiivisuudella soittotunneilla; kysyn aina, kun en osaa. Myös avoimuus, rohkeus ja kokeilu auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Oppimispäiväkirja (soittotunnit & pedagogiikka)

7.1.2020
Pianonsoitto
Ensimmäisellä kerralla soittaminen tuntui todella kömpelöltä. Nuottien lukeminen oli vaikeaa ja käsien ja sormien asento ei tuntunut yhtään luontevalta. Pikkuhiljaa, jo tunnin lopussa, selkeimmät nuotit melodiassa, kuten C, E ja A alkoivat hahmottua. Hahmotin muita nuotteja näiden mukaan, esimerkiksi F on yksi ylöspäin E:stä ja G on yksi alaspäin A:sta. Helpoimmat soinnut alkoivat löytyä myös, mutta niiden vaihtaminen oli hankalaa lukien nuotteja samaan aikaan. 
Kotona soitin useita Soiton materiaalipaketin tuttuja helpoimpia kappaleita, mutta jätin itselleni vieraat soittamatta. Kokeilin kaikkia muutaman kerran, mutta on vaikeaa kuulla, meneekö soitto oikein, jos ei tiedä miltä melodia kuulostaa.

15.1.2020 
Pedagogiikka etäopetus
Käytiin läpi tahteja ja muutamia soittimia, laulettiin myös. Kotoa osallistuessa tietenkin erilaista, mutta tunnilta jäi käteen ainakin uusia kappaleita ja ideaa siitä, millaista kevään opetus tulee olemaan. 

21.1.2020
Pianonsoitto
Aloitin soittamalla läpi kaikki helpoimmat kappaleet saadakseni tuntumaa soittamiseen. Tällä kertaa uutena kappaleena tuli Tuulien teitä ja opeteltiin käännöksiä ja seiskoja sen avulla. Myös sormien oikeaa asentoa käytiin läpi, joka hieman vaikeutti soittamista hetken aikaa. Tähän asti olin käyttänyt "vääriä sormia" soittamiseen (käytin vain peukkua, nimetöntä ja etusormea, jotka vaihdettiin pikkurilliksi, keskisormeksi ja peukuksi). 
Kotona harjoittelin ensin jonkin aikaa pelkästään sointuja ja sitten pelkästään melodiaa. Lopuksi yhdistin ne parhaani mukaan. Käännökset aiheuttivat aluksi vaikeuksia, kun niiden logiikka ei ollut aivan selkeä. 

22.1.2020
Pedagogiikka lähiopetus
Tunnilla käytiin läpi ja harjoiteltiin kehonrytmejä. Omana kouluaikana en muista, että kehonrytmejä oltaisiin käytetty, joten aihe on uutta itselleni. Huomasin myös, että rytmissä pysyminen ja sen hahmottaminen on itselleni vaikeaa. Tätä on siis harjoiteltava ja kehitettävä. Täydellisen keskittymisen saatuani rytmissä pysyminen onnistui kuitenkin ihan hyvin. Tunnin lopuksi leikittiin patsasleikkiä, jota muistan leikkineeni aiemmin. Leikki yhdistää hyvin musiikkia ja liikuntaa sekä sopii monenikäisille ja -tasoisille oppilaille. 

4.2.2020
Pianonsoitto etänä
Tämä kerta oli lähinnä edellisten tuntien kertaamista ja soittamista itsenäisesti. H-soinnun olin soittanut väärin ja se korjattiin. Uusi kappale oli tällä kertaa Kohti pääsiäistä. 
Kotona harjoittelin uutta biisiä samalla tavalla kuin edellistä. Ensin soinnut ja sitten melodia, lopuksi yhdistäminen. Tässäkin kappaleessa oli käännöksiä, joten tähän aiheeseen tuli hyvää harjoittelua ja kertausta. 

5.2.2020 
Pedagogiikka etäopetus
Alussa kuunneltiin ja leikittiin videon mukana Ruuneperi-laulua. Tunnilla käytiin läpi yhdessä pienissä ryhmissä aiemmin luettuja artikkeleja. Ryhmässä heräsi hyvää keskustelua ja mieleen jäi paljon ajatuksia aiheeseen liittyen. 

12.2.2020
Pedagogiikka etäopetus
Aiheena oli kantele. Itse sain tunnille lainaksi kanteleen, mutta virittäminen ei onnistunut, koska viritystyökalu puuttui. Muutenkin pienissä ryhmissä zoomin kautta se tuskin olisi kunnolla onnistunut. Kanteletta en ole aiemmin juuri soittanut, kun vain alakoulussa, joten alussa soittaminen ja tekniikka oli hieman hukassa. Kuitenkin soittaminen muistui mieleen nopeasti ja viisi kieltä hahmottui helposti. Mieleen heräsi ajatus siitä, että kanteltta pitäisi voida käyttää myös muussakin musisoinnissa kuin vain kansanlauluihin liittyen. Tai jotenkin muuten lisätä sen käyttöä myös myöhemmillä luokilla sekä innostaa oppilaita sen soittamiseen. Tuntuu, että itsellä kanteleen soittaminen jäi vain ensimmäisille vuosiluokille ja myöhemmin sitä ei enää otettu käsittelyyn.

18.2.2020
Pianonsoitto etänä 
Soitin itsenäisesti edellisillä tunneilla opittuja kappaleita, Tuulien teitä & Kohti pääsiäistä, ja yritin saada ne soitettua ilman pysähdyksiä ja turhia taukoja. Ohjeeksi tuli lisätä kumpaankin alkusoitto ja laulu. 
Kotona harjoittelin aluksi alkusoiton lisäämisen kumpaankin kappaleeseen. Tämä onnistui nopeasti ja helposti. Laulun lisääminen oli vaikeampaa ja aluksi onnistuin lisäämään vain ensimmäisen säkeistön. Kun harjoittelin soittamista riittävän paljon ja opin itselleni vaikeat kohdat sulavammin, pystyin laulamaan muutkin säkeistöt soiton yhtyedessä. Aloin myös soitella muutamaa joululaulua ja pääsiäislaulua Lensi maahan enkeli, joka oli itselleni erittäin haastava edellisiä biisejä nopeampien sointuvaihtojen takia. 

19.2.2020
Pedagogiikka etäopetus
Käytiin läpi OPS:ia.

26.2.2020
Pedagogiikka etäopetus
Yllätyin, kuinka kivaa nokkahuilun soittaminen on. Vaikka ääntä ei koulutaidoilla saakaan kuulostamaan kovin kauniilta, nokkahuilu on kuitenkin perinteinen soitin kouluissa ja usein ainoa puhallinsoitin kouluaikana. Puhallustekniikan ja käsien ja sormien asennon muisteluun meni jonkin verran aikaa, mutta tunti onnistui pääpiirteittäin hyvin. Oli hyvä, että vaikka tunti olikin zoomissa, käytiin läpi yksittäin jokaisen puhallustyyli. 

11.3.2020
Pianonsoitto etänä
Viimeisellä kerralla kokeiltiin soittaa yhdessä opettajan kanssa samaan aikaan. Aluksi tuntui siltä, että soittaminen onnistui, mutta vaikeimmissa kohdissa putosin tahdista. Pystyin kuitenkin jatkamaan aina hyppäämällä oikeaan kohtaan. 
Kotona harjoittelin kappaleita ja keskityin saman tahdin ylläpitoon koko kappaleen ajan. Kuvasin myös pianovideot. 

12.3.2020
Pedagogiikka etäopetus
Tunnilla käytiin läpi soittamisen opettamista ja musiikin teoriaa. Mieleen jäi, kuinka tunnin aikana chatissä ja myöhemmin sanallisesti yritettin selittää stemma-käsitettä niille, jotka eivät sitä ymmärtäneet, kuten minulle.Oli myös hyvä, että soiton opettamista käytiin läpi, en ollut ajatellut, että siinäkin on paljon asioita, joita tulee ottaa huomioon. Teoria tuntui hieman haastavalta, sillä osa sen selityksen apuna käytettävistä sanoista ei ollut tuttuja, joten koko asia saattoi mennä hieman ohi. Tunnilla käytiin läpi myös yhteissoittoa. 

19.3.2020
Pedagogiikka etäopetus
Vuosisuunnitelmien tekeminen.

26.3.2020
Pedagogiikka etäopetus
Tunnilla käytiin läpi laulamista ja laulun opetusta. 

6.4.2020
Bändisoitto
Tällä kerralla soitettiin ukulelea, johon itse en ollut koskaan aiemmin edes koskenut. Etukäteen hieman jännitti tulisiko soittamisesta mitään, mutta ilokseni huomasin, että otteet pystyi oppimaan nopeasti ja pysymään mukana muiden tahdissa. Muun muassa asennon ja otteiden kannalta soittaminen tuntui helpommalta kuin esimerkiksi basso tai kitara. 

9.4.2020
Pedagogiikka etäopetus
AIheena oli laattasoittimet ja boomwhackersit. Tunti piti sisällään lähinnä kummankin soittimen kokeilua ja soittamista. Kotoa käsin oli aika vaikea saada ideasta kiinni, sillä vaikka piirsinkin laattasoittimen paperille ja pysyin mukana soittaessa, ei samalla tavalla pysty harjoittelemaan esimerkiksi lyönnin voimakkuutta ja tekniikkaa. Kuitenkin molemmat soittimista ovat melko yksinkertaisia oppia, joten ne tulee varmasti opittua myöhemmin. 

13.4.2020
Bändisoitto
Soitimme kitaraa ja rumpuja. Kappaleena toimi Sateenkaariunet. Kitaran otteet ja soittaminen muistui mieleen melko nopeasti, vaikka kitaraa olen soittanut vain muutaman kerran kouluaikoina. Kuitenkin kitaran kanssa istuma-asento ja käden asento ei meinannut onnistunua. Rummuista ei ole ollenkaan kokemusta ja huomasin, että perusrytmikin on itselleni vaikea hahmottaa ja tahdittaa oikein. Soitimmekin sitten rumpuja yhdessä opiskelukaverin kanssa, jolloin rytmitys onnistui yhteistyöllä. Kehonrytmeissäkin oli vaikeuksia pitää keskittyminen ja pysyä oikeassa tahdissa. Rytmiin liittyen on siis itselläni kehitettävää ja jo aiemmalla pedagogiikan demolla kehonrytmeihin liittyen huomasin saman ongelman. 

16.4.2020
Pedagogiikka lähiopetus
Ryhmämme piti tunnin alussa aktiivisuusleikin. Tunnin aiheena oli musiikkiteknologia ja tunnilla pääsimme kokeilemaan oman musiikin luomista GarageBand-ohjelmalla iPadeillä. Erilaisten sovellusten käyttö musiikin tukena on ehdottomasti kannattavaa tulevaisuuden kouluissa, musiikin luominen itse myös kannustaa oppilaita oman luovuuden ja mielikuvituksen käyttöön. 

20.4.2020
Bändisoitto
Tänään kappaleena oli Kolme cowboyta. Keskityin itse kitaran soittamiseen, vaikka tarjolla olisi ollut myös muita soittimia. Halusin kehittää taitojani kitaran kanssa ja oppia myös sen avulla rytmitystä sekä nuottien lukemista kunnolla. Aluksi oli hieman epäselvää, missä kohtaa kitaralla kuului soittaa, mutta laulun avulla hahmotin paremmin tarkan kohdan. 

23.4.2020
Pedagogiikka etäopetus
Tunti koostui lähinnä yhteissoitosta. Itselläni ei ollut käytössä mitään soitinta, joten tunti meni lähinnä mukana laulaessa. Kappaleina toimivat Poppeli on puu ja Näin kertoi mulle Tommi. 

27.4.2020
Bändisoitto
Soitin alussa koskettimilla sointuja molemmilla käsillä samaan aikaan, joka oli uutta. Alussa tuntui, ettei se tulisi onnistumaan, mutta pikkuhiljaa kädet alkoivat löytää paikkansa katsomattakin. Kappaleena oli Lapsuuden sankarille. Tunnin lopussa soitimme myös kappaletta Levoton tuhkimo, jossa vaihdoin bassoon. Olin aiemmilla tunneilla hieman arastellut uusien soittimien kokeilua, mutta koskettimien kautta syntyneen rohkeuden avulla päätin kokeilla bassoa. Soittaminen sujuikin yllättävän hyvin ja tunnin jälkeen jäi hyvä mieli soitinkokeiluista. 

30.4.2020 
Pedagogiikka etäopetus
Vuosisuunnitelmien esittäminen muille. Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä tunti. 

4.5.2020
Bändisoitto
Tällä kertaa jatkoin taas bassolla soittamista ja kappaleena oli Kirja. Biisi ei ollut minulle ennestään tuttu ja sen hahmottaminen oli vaikeaa. Soittaminen tehtiin tabulatuurien avulla ja nekin aiheuttivat aluksi päänvaivaa. Tunnin lopussa totesin kuitenkin itselleni, että niiden avulla oli helppo soittaa, kun idean tajusi. Kun kappaletta soitettiin useamman kerran, sen melodia ja tahti alkoi hahmottua ja soitto parani. 

7.5.2020
Pedagogiikka lähiopetus
Tunnilla harjoiteltiin kanteleella soittamista ja laulamista. Itselleni oli uutta, että on normaalia laulaa melodiaa ensin ilman sanoja (lalala). Kanteleella soittaminen sujui jo paremmin ja opin katsomaan nuotteja samalla, kun sormet löysivät kanteleen kielet ilman katsetta. 

Itsearviointi (soittotunnit)

1. Tavoitteeni soittotunneille olivat mielestäni itselleni sopivia. Onnistuin saavuttamaan kaikki jollakin tasolla, vaikka osa olikin hieman laajempia ja niiden harjoittelua jatkan edelleen. Antaisin arvosanaksi itselleni 5. Kehityin kurssin aikana jokaisella tavoitteiden aihealueella. Toimin kurssin aikana myös tavoilla, jotka listasin tavoitteiden tueksi. Halusin haastaa itseäni ja mennä omalle epämukavuusalueelleni laittamalla listaan avun pyytämisen ja uuden kokeilemisen rohkeuden. Pidin nämä mielessä kurssin aikana ja olen tyytyväinen, että uskalsin kysyä apua ja kokeilla uusia soittimia, vaikka se ei aluksi tuntunutkaan itselleni luontevalta. Huomasin, kuinka tulevaisuudessa pystyn oman kokemukseni kautta sekä ymmärtämään että rohkaisemaan samalla tavalla ajattelevia ja tuntevia oppilaita. 

2. Hallitsen jo hyvin soinnut, niiden käännökset, seiskat sekä melodian pianonsoitossa g-avaimella. Muilla soittimilla taidot ovat lähempänä perustasoa, mutta kuitenkin soittaminen sujuu, jos kappaletta saa opetella useamman kerran. Antaisin arvosanaksi 4. Pianonsoiton viimeisillä tunneilla aloin ymmärtää paremmin tahdin sekä "tasaisen" soittamisen merkitystä. Pianolla erikoisemmatkin soinnut, ylennykset, alennukset ja käännökset onnistuvat, mutta bändisoittimilla lähinnä vain perussoinnut. Vaikka eri soittimet ja niiden soittaminen olivat ennen kurssia itselleni erittäin vieraita, kokeilin vähintään kerran kaikkia ja koen, että opin jo paljon niiden ominaisista piirteistä ja soittotavasta. Koen oppineeni perusasiat tarpeeksi hyvin jokaisesta soittimesta. Yhteissoitto onnistui jokaisella bändisoiton tunnilla hyvin ja koin pysyväni muiden mukana jokaisella kerralla. Laulun yhdistäminen soittoon tuntui haastavalta bändisoitossa, mutta onnistui jo aiemmin tuttujen kappaleiden kanssa. Bändisoiton teki osittain vaikeaksi se, että useat kappaleet olivat minulle uusia. Tällöin niiden soittaminenkin oli aluksi vaikeaa. Esittäminen on yleisesti vaikeaa itselleni, sillä jännitän paljon ja se haittaa keskittymistä. Huomasin tämän vaikuttavan muun muassa soitinvalintoihin bänditunneilla, sillä en kertaakaan mennyt rumpuihin tämän vuoksi. Myös epäonnistumisen pelko lisättynä esillä olemiseen vaikutti asiaan. 

3. Työskentelin tehokkaasti tavoitteideni saavuttamiseksi. Koska musiikki ei ole itselleni tuttua harrastuneisuuden tai edes koulun kautta, yritin parhaani mukaan ottaa irti kaiken mahdollisen keväältä. Tärkein tavoitteeni oli opetella pianonsoittoa, jotta saisin taitoja, joiden avulla voin kehittyä soitossa tulevaisuudessa. Pianonsoiton harjoittelusta innostuin kevään aikana ja tulen sitä varmasti jatkamaan sekä opiskelun että työelämän aikana. Itselleni luontevin tapa on soittaa sointuja vasemmalla kädellä ja melodiaa oikealla. Tulevaisuudessa tulen varmasti kokeilemaan muitakin tapoja, mutta haluan ensin oppia kunnolla melodian soiton. Laulamisen yhdistäminen soittoon jossakin vaiheessa on myös tavoitteena. Antaisin itselleni arvosanaksi 4. 
Tavoitteenani oli myös rohkaistua kokeilemaan useita erilaisia soittimia, jotta saisin kokemusta monien eri soittimien käsittelystä. Useilla tunneilla tuntui, että muiden osaaminen aiheutti paineita, mutta yritin pitää mielessä sen, että aloitimme eri tasolta ja se on ihan normaalia. Omatoiminen soittaminen jäi muiden soittimien osalta, koska niitä ei ollut käytettävissä. Kitaraa soitin jonkun verran. Pianonsoitossa kotona itselläni oli tärkeää aikataulutus ja siinä pysyminen. Aluksi ajattelin, että soittelisin aina, kun siltä tuntui. Pian kuitenkin huomasin, että soittaminen unohtui helposti, joten lisäsin kalenteriin aikataulun. Kyse ei siis ollut siitä, ettei olisi tehnyt mieli soittaa, mutta kun piano ei ollut tarpeeksi näkyvillä se unohtui muiden koulutöiden alle. Harjoittelussa oli tärkeää myös omat tavoitteet. Vaikka opettaja antoikin tiettyjä kappaleita tai ohjeita tiettyihin sointuihin tavoitteiksi seuraavalle tunnille, lisäsin aina omia välitavoitteita viikoille ja muutamia lisätavoitteita tunneille. Soittamisen harjoittelu vei myös paljon enemmän energiaa kuin etukäteen ajattelin ja vaati paljon keskittymistä. Joten vaikka soittaminen olikin mukavaa, se piti laskea mukaan vapaa-ajan opiskeluun käytettäviin tunteihin. Näitä ajatuksia pystyn käyttämään omassa opettajuudessani, jolloin on myös huomioitava erilaiset oppijat ja eriyttäminen. Opiskelutoverien kanssa jutellessa huomioin myös, että toiset haluavat mielummin opetella asioita itsenäisesti ja toiset tarvitsevat enemmän tukea opettajalta. Musiikintunneilla on luotava mahdollisuuksia sekä itsenäiseen kokeiluun että mahdollisuuteen saada tarkkoja ohjeita opettajalta.

Tässä olen nyt & itsearviointi (pedagogiikka)

Musiikin pedagogiikan aikana olen oppinut paljon sekä itsestäni että suhteestani musiikkiin. Kurssin alussa tajusin, että en koe kiinnostukseni oppiainetta kohtaan olevan kovinkaan korkea. Kurssin edetessä huomasin tämän johtuvan lähinnä siitä, että kouluaikana omat kokemukseni musiikin oppitunneilta ovat olleet ikäviä ja koin huonommuuden tunteita siitä, että muut olivat innoissaan kurssista ja heillä on musiikillisia harrastuksia taustalla. Kurssi osoittautui itselleni erittäin hyväksi omaan kasvuun ja kehitykseen. Asenteeni omia taitojani ja kiinnostustani kohtaan muuttui. Innostuin musiikista enemmän ja kurssi siirtyi ikävien muistojen tilalle positiivisena kokemuksena. Kurssin alussa tiedostin asenteeni ja yritin aktiivisesti pohtia, kuinka voisin asennoitua kurssille avoimin mielin ja ajatella sen irtonaisena omista aiemmista kokemuksista.

Omassa opetuksessani haluan tuoda musiikkia monialaisesti mahdollisimman moneen eri oppiaineeseen. Koen tämän olevan osittain helppoa, sillä esimerkiksi liikuntaan, kuvaitaiteeseen ja äidinkieleen musiikkia voi tuoda mukaan usein. Kuitenkin muissa oppiaineissa ei samalla tavalla ole suoraan mahdollisuuksia musiikkiin liittämiseen. Tietysti musiikkia voi käyttää hyödyksi myös esimerkiksi taukojumpissa, aloituksessa lauluna tai kehonrytmeinä sekä erilaisissa siirtymissä. Hyvinvoinnin kannalta on mielestäni tärkeää tuoda musiikkia päivittäin lasten elämään, sillä tutkimustenkin mukaan aivojen altistaminen musiikille saa ne voimaan paremmmin (Huotilainen, 2019). 

Ensimmäisillä luokilla tahdon keskittyä musiikkiin innostamiseen ja oppilaiden rohkaisemiseen uusien asioiden kokeilemisessa. On myös tärkeää rakentaa oppilaiden vuorovaikutussuhteita ja luokan ryhmädynamiikkaa sekä huomioida oppilaiden omia toiveita. On tärkeää huolehtia musiikin monipuolisuudesta. Musiikin oppitunneilla oppilaita kannustetaan toimimaan ryhmän jäsenenä, kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä ja omien ideoiden luomiseen (OPS, 2014). Musiikki toimii hyvänä menetelmänä vuorovaikutuksen rakentamisessa, sillä erilaiset musiikilliset leikit, pelit ja jopa pieniä kilpailut ovat usein lasten mieleen. Leikkien ja pelien järjestäminen on myös melko helppoa ja niitä voi ripotella pitkin viikkoa eri oppiaineisiin liittyville tunneille. Ala-asteen puolessa välissä ja viimeisillä vuosiluokilla tärkeää olisi pitää yllä jokaisen rohkeutta kokeilemiseen ja etenkin kehittää epäonnistumiseen suhtautumista sekä omalle epämukavuusalueelle menemistä. Edelleen on tärkeää kehittää vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. 3-6-luokkaisille myös teorian opettaminen on tärkeää, mutta toiminnan tulisi keskittyä konkreettiseen tekemiseen. Oppilaita rohkaistaan yhteishengen rakentamiseen, keholliseen tunnetilojen ilmaisuun ja musiikkikäsitteiden ymmärtämiseen (OPS, 2014). 

Musiikin tunneilla eriyttämisessä on huomioitava jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet sekä erilaiset ryhmät. Myös oppilaiden erilaiset oppimistavat ja opettajajohtoisuuden sekä oppilaslähtöisyyden tasapaino tulisi selvittää. Lähtökohtaisesti jokainen oppilas on musikaalinen, mutta se näyttäytyy eri tavoin. Oppilaiden aiemmat kokemukset musiikista ovat erilaisia ja osalla ne muokkaavat valtavasti sekä asennetta että kiinnostusta. Vaikka epämusikaalisuus on erittäin harvinaista, se on mahdollista (Lehtonen, Juvonen & Ruismäki, 2016). Tämän vuoksi on hyvä huomioida tiimityöskentelyä eri alan ammattilaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 

Pedagogiikan demoilla sain monipuolisesti tietoa ja työkaluja erilaisiin musiikin aihealueisiin liittyviin taitoihin ja tietoihin. Useilla demoilla läpikäydyt kappaleet olivat itselleni uusia ja pidin siitä, että suurta osaa voin käyttää myös tulevaisuudessa opetuksessa. Vuosisuunnitelmien tekeminen on mielestäni tärkeää, sillä olisi muuten vaikea lähteä suunnittelemaan musiikin tuntisuunnitelmia vain tämän yhden tiiviin kurssin perusteella. Antaisin itselleni kurssista arvosanan 4 demoilla osallistumisen, tehtävien tekemisen sekä oman kehityksen vuoksi. Koen pystyväni opettamaan musiikkia alakoulussa huomioiden sekä monipuolisuuden, pedägogiset työskentelytavat että oppijoiden erilaisuuden. Hallitsen riittävän hyvin erilaiset perussoittimet ja tulen opiskeluaikana myös kehittämään taitojani eri soittimissa. Opetussuunnitelma tulee olemaan jokaisessa oppiaineessa ensimmäinen luovuuden lähde, jonka puoleen kääntyä. Myös itsenäinen kehittyminen kurssien ja kirjallisuuden kautta tulee olemaan isossa osassa tulevaisuudessa. 

Lähteet:
Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lehtonen, K., Juvonen, A. & Ruismäki, H. 2016. Musiikkirajoitteisuus sukupolvien välisenä siirtotaakkana. 
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

0 kommenttia

Oppituntien havainnointi

Ensimmäisellä havainnoimallani musiikin oppitunnilla aiheena oli boomwhackersien soittaminen sekä yhteislaulu. Toinen havainnoimani oppitunti käytettiin lähes kokonaan iPadin käytön harjoitteluun. Lapset opettelivat etsimään kurssin iPadilta ja palauttamaan tehtäviä. Lopussa laulettiin yhteislaulu. Kummallakin oppitunnilla lapset olivat ensimmäisen luokan oppilaita. 

Tuntien alussa opettaja käytti lasten huomion keskittämiseen ja hiljentämiseen kehonrytmejä. Opettaja taputti käsillään muutaman erilaisen rytmin ja lapset toistivat ne perässä. Oppilaille aloitus oli selvästi tuttu, joten opettaja varmasti käyttää sitä jokaisella oppitunnilla. Kaikki halukkaat saiavt myös taputtaa oman rytminsä, jonka muut sitten opettaja mukaan lukien toistivat perässä. Oppitunnin aikana opettaja käytti myös äänenvoimakkuuden vaihtelua oppilaiden huomion kiinnittämiseen. Opettaja osallisti lapsia usein tuntien aikana ja piti huolen siitä, että ohjeet olivat nopeat ja yksinkertaiset, tunti ei ollut liian opettajajohtoinen ja lapset saivat tilaisuuksia kokeilla asioita rauhassa. Opettaja käsitteli sääntöjä rennosti, kunhan työrauha säilyi. Opettaja valitsi aina jonkun viittaavasta oppilaasta vastaamaan, vaikka osa huutelikin vastauksia. Ipadien kanssa työskennellessä melutason noustessa opettaja muistutti, että hän ei kuule lapsia jos he huutavat, mutta näkee jos he viittaavat. Lapset vaikuttivat kiinnostuneilta musiikintunneilla. Moni viittasi kysymyksiin, katseet olivat taululle, he heiluttelivat jalkojaan ja pompahtelivat innostuksesta tuolillaan. 

Kummallakin oppitunnilla opettajan valitsemat laulut ja musiikki sopivat kyseiseen ajankohtaan ja tuleviin juhlapäiviin. Laulut olivat kuitenkin tarpeeksi helppoja ja yksinkertaisia, että niitä ehdittiin toistaa useampia kertoja, jotta kaikki pääsivät mukaan. Osa lapsista ei osaa vielä lukea, joten ensimmäisillä kierroksilla he eivät vielä osanneet laulujen sanoja, kuitenkin parin laulukierroksen jälkeen koko luokka lauloi mukana. Ensimmäisellä tunnilla opettajan lukiessa laulun sanoja taululta, luokan innokas lukijapoika alkoi myös lukemaan laulun sanoja ääneen. Hetken aikaa opettaja ja poika lausuivat sanoja yhtäaikaa, mutta sitten opettaja pikkuhiljaa hiljensi ääntään ja antoi pojan lukea sanat loppuun koko luokalle. 

Boomwhackersejä soitettaessa opettaja antoi lapsille ensin ohjeen siitä, että kun hän laittaisi putken otsalleen "yksisarviseksi" lasten tulisi tehdä samoin, koska tällöin tulisi lisäohjeita. Näin opettaja sai lapset sekä keskittymään että olemaan hakkaamatta putkea ohjeiden aikana. Opettaja painotti myös, että jos tämän ohjeen mukaan ei toimittaisi, putki otettaisiin pois. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikka ohjeiden aikana kaikki eivät toimineet yksisarvis-ohjeen mukaan. Opettaja varmasti tunsi oppilaat ja tiesi sen riittävän, että suurimmalla osalla putki oli ylhäällä. Jokainen sai hakea edestä itselleen oman putken ja opettaja antoi lapsille aikaa kokeilla putken kopauttelua eri kehonosiin ja eri materiaaleihin, kuten tuoliin ja lattiaan. Jokainen lapsista kokeili innokaasti putkella soittamista ja keskusteli luokkatoverien kanssa erivärisistä putkista ja niissä olevista kirjaimista. Opettaja näytti taululta videon, jonka mukaan lapset saivat kopautella omaa putkeaan oikeassa kohtaa. Opettaja antoi oppilaille vapautta myös soittoasennon suhteen, sillä osa lapsista istui lattialla, osa tuolillaan ja osa seisoi. Koko luokka keskittyi ja osallistui soittamiseen. Videoon kuului myös muutama välijumppa, joista lapset olivat innoissaan. 
Oppitunnin loppupuolella putket palautettiin eteen värijärjestyksessä, jolloin ilmeni levottomuutta, kun jouduttiin odottelemaan omaa vuoroa. Kun kaikki olivat saaneet putken vietyä, tilanne rauhoittui taas. Opettaja kokosi tilannetta taputuksilla ja lapset toistivat ne taas perässä. Opettaja piti lapsille peukkuäänestyksen avulla itsearvioinnin kyselemällä tunnin kulusta ja lasten omasta toiminnasta. Tunnin lopetukseksi laulettiin yhteislaulu ja yksi oppilaista pääsi istumaan opettajan tuoliin ja vaihtelemaan laulun sanojen dioja tietokoneelta. 

Tunnilla oli mukana kouluavustaja, joka keskittyi auttamaan ja ohjaamaan luokassa olevaa erityisoppilasta. Tunnin työskentelytavat oli kuitenkin myös rakennettu niin, että ylimääräistä odottelua ei ollut eikä ohjeiden kuunteleminen kestänyt kauaa. Myös iPadien käyttöä harjoiteltaessa luokassa oli useampi opetusharjoittelija, jotka opastivat osaa oppilaista erikseen. 
0 kommenttia