1. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palveluiden järjestämisessä tarvittava yhteistyö
Yksilökohtaisen opiskelijahuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opettajat ja oppilaitoksen muu henkilökunta voivat hyödyntää opiskelijan tilanteen arvioimisessa seuraavaa menetelmää:
Huolen vyöhykkeistö on työntekijöiden varhaisen avoimen yhteistyön apuväline työskentelysuhteiden jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään asiakkaiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty työntekijän avuksi ja sillä on mahdollista jäsentää ja tutkia lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta nousutta huolta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset ja eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Huomioitava työmenetelmän käytössä
Vyöhykkeistöä ei saa käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnin välineenä. Se on tarkoitettu vain omien työskentelysuhteiden kulloisenkin tilanteen sekä yhteistyötarpeiden jäsentelyyn.
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on tilanne, johon ei liity huolta, ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne.
Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja sen rajat ovat joustavia. Vyöhykkeet eivät varsinaisesti sijaitse missään, eivätkä huolet arjessa sijoitu minkäänlaisiin tarkkarajaisiin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeet ovat sen sijaan yritys muodostaa kieltä, jolla päästään puhumaan itse kunkin kokonaisvaltaisista kokemuksista.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta
Kaavio1: Huolen vyöhykkeistö (Arnkil & Eriksson, THL, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö)
Työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja dialogisesti. Työntekijä pyytää apua huolensa vähentämiseksi ja asiakkaan/perheen tukemiseksi.” Puheeksi ottamisen onnistumisen ja hyvän kohtaamisen varmistamiseksi työntekijä voi käyttää oman työnsä tukena Sievin lukion huolilomaketta.
Lähde: thl.fi / lastensuojelun käsikirja
”Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi
Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä”. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 16§)
”Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.” . (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 17§)
Huolen vyöhykkeistö ja huolen puheeksiottaminen
Huolen vyöhykkeistö on työntekijöiden varhaisen avoimen yhteistyön apuväline työskentelysuhteiden jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään asiakkaiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty työntekijän avuksi ja sillä on mahdollista jäsentää ja tutkia lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta nousutta huolta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset ja eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Huomioitava työmenetelmän käytössä
Vyöhykkeistöä ei saa käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnin välineenä. Se on tarkoitettu vain omien työskentelysuhteiden kulloisenkin tilanteen sekä yhteistyötarpeiden jäsentelyyn.
Vyöhykkeitä on yhteensä neljä
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on tilanne, johon ei liity huolta, ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne.
Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja sen rajat ovat joustavia. Vyöhykkeet eivät varsinaisesti sijaitse missään, eivätkä huolet arjessa sijoitu minkäänlaisiin tarkkarajaisiin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeet ovat sen sijaan yritys muodostaa kieltä, jolla päästään puhumaan itse kunkin kokonaisvaltaisista kokemuksista.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta
| EI HUOLTA | PIENI HUOLI | HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI |
SUURI HUOLI |
| 1 | 2 | 3 | 4 |
| Ei huolta lainkaan. Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. |
Huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. |
Huoli on tuntuvaa. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. |
Huoli on erittäin suuri. Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. |
Kaavio1: Huolen vyöhykkeistö (Arnkil & Eriksson, THL, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö)
Dialoginen puheeksiotto
Työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja dialogisesti. Työntekijä pyytää apua huolensa vähentämiseksi ja asiakkaan/perheen tukemiseksi.” Puheeksi ottamisen onnistumisen ja hyvän kohtaamisen varmistamiseksi työntekijä voi käyttää oman työnsä tukena Sievin lukion huolilomaketta.
Lähde: thl.fi / lastensuojelun käsikirja
”Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi
Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä”. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 16§)
”Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.” . (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 17§)